Vesistöjen säännöstely ja patoturvallisuus

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Patoturvallisuuslaissa säädetään, että patojen turvallisuutta valvoo viranomainen.  valvontatehtävä on keskitetty Kainuun ELY-keskukselle.

Patoturvallisuusviranomaisen tehtävä on muun muassa luokitella padot niiden vahingonvaaran perusteella. Luokittelu vaikuttaa muun muassa siihen, kuinka tiukkoja turvallisuusvaatimuksia padolle asetetaan.

Patojen valvontaa varten viranomainen pitää yllä patoja koskevaa tietojärjestelmää. Tietojärjestelmään viedään tiedot patoturvallisuuslain mukaan luokitelluista padoista. Padon omistajan pitää toimittaa nämä tiedot tietojärjestelmään, ja viranomainen valvoo, että tiedot saadaan padon omistajalta.

Voitaisiin tehdä

Tulevaisuuden mitoitustulvissa pitäisi ottaa huomioon uusimmat skenaariot ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Mitoitustulvaa pitäisi päivittää säännöllisesti, koska tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista lisääntyy.

Voitaisiin tehdä valmiusharjoittelua laajempi vesistökokonaisuus ja ilmastonmuutosskenaariot huomioiden, toimijoiden yhteistyössä.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Hydrologinen seuranta tuottaa tietoa Suomen vesivaroista. Tämä tieto auttaa hallitsemaan tulvariskejä, säännöstelemään vesistöjä ja luo pohjan vesivoiman tuotannolle. Tiedontuotanto tuottaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin ja seurantaan. Samaa hydrologista tietoa käytetään myös suunniteltaessa vesihuoltoa ja vesienhoitoa. Hydrologista seurantatietoa tuottavat SYKE ja alueelliset ELY-keskukset sekä konsultit ja havainnoitsijat. Tehtävä on keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen.

Tärkeimmistä suureista saadaan dataa jatkuvatoimisesti ja automaattisia havaintolaitteita on kahdennettu, jotta varmistetaan luotettavan tiedon saatavuus kaikissa olosuhteissa.

Nykyisessä toiminnassa pyritään tehokkaaseen energian käyttöön. Havaintopaikat ovat usein olleet sähköttömillä alueilla ja siksi ratkaisut ovat olleet jo vuosia energiaa säästäviä.

Voitaisiin tehdä

Havaintoverkon laajentaminen ja tihentäminen voisi olla tarpeellista. Vesistömallin ennusteiden parantamiseksi mm. maankosteuden seurannan lisääminen osaksi seurantaa olisi tarpeen.

Riistakameroita ja tulvan aikaisia vedenkorkeusmittareita voitaisiin hyödyntää havainnoinnissa enemmän. Yksityisiltä toiminnanharjoittajilta tulevien havaintojen luotettavuutta voitaisiin parantaa järjestelmällisillä mittausten laadunvalvontatoimenpiteillä.

Kaukokartoitusmenetelmien kehittyminen lisäisi havaintotiedon määrää ja saatavuutta.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Kainuun ELY-keskus on erikoistunut kaivannaistoiminnan ympäristöturvallisuuteen. Valtakunnallisen erikoistumistehtävän tarkoituksena on tarjota viranomaisille, kaivostoiminnan harjoittajille sekä heidän konsulteilleen uusinta tietoa parhaista käytännöistä ja tekniikoista ympäristövaikutusten hallinnassa ja edistää siten kaivannaistoiminnan ympäristönsuojelua.

Kainuun ELY-keskus hoitaa keskitetysti myös patoturvallisuuden viranomais- ja kehittämistehtäviä, mikä antaa synergiaetua kaivostoiminnan ympäristöturvallisuustehtävän hoidossa.

Voitaisiin tehdä

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia pitäisi ennakoida osana kaivosten ympäristöriskien hallintaa ja esimerkiksi osana kaivosten varautumissuunnitelmia.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus neuvoo ELY-keskusten hoitamissa ympäristöasioissa sekä vastaa yleisiin ympäristöä koskeviin kysymyksiin. Asiakaspalvelukeskus opastaa asioiden vireillepanossa, neuvoo ymparisto.fi-verkkopalvelun käytössä ja vastaa kysymyksiin ja palautteisiin. Asiakaspalvelu on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen.

Asiakaspalveluun tulevista kysymyksistä merkittävä osa koskee vesien tilaa, esimerkiksi vedenpinnan korkeutta ja virkistyskäyttöä.

Voitaisiin tehdä

Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista vesistöihin ja vesistösäännöstelyihin voitaisiin viestiä asiakkaille nykyistä laajemmin.

Y-aspaan tulleiden yhteydenottojen perusteella voitaisiin kerätä tietoa varsinkin ilmastonmuutoksen koetuista vaikutuksista ja vahvistaa näin ilmastotietoon liittyvää kokonaiskuvaa.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Vesistön säännöstely tarkoittaa, että vesistön vedenkorkeuksia ja virtaamia säädellään jatkuvasti patojen, vesivoimalaitosten tai muiden rakenteiden avulla. Säännöstely voi palvella vesivoiman tuotantoa tai tulvien ehkäisyä tai sillä voidaan edistää vesiliikennettä, vedenhankintaa, vesistön virkistyskäyttöä, kalanviljelyä, maankuivatusta tai vesiensuojelua. Yleensä säännöstely toteuttaa useita tavoitteita yhtä aikaa.

Vesistön säännöstelyyn tarvitaan vesilain mukainen lupa. Suomessa on voimassa noin 240 vesistön säännöstelylupaa, ja ne kattavat noin 350 järveä. Lähes kaikkia suurimpia järviämme säännöstellään. Suomen koko järvipinta-alasta kolmannes on säännösteltyä.

Luvan vesistön säännöstelyyn myöntää aluehallintovirasto. ELY-keskukset huolehtivat valtion vastuulla olevista säännöstelyluvista, joita on yli 40. Lisäksi ne vastaavat alueensa säännöstelyjen kehittämisestä sekä valvovat säännöstelyn lupaehtojen noudattamista.

Voitaisiin tehdä

Tulevaisuudessa olisi tarvetta sopeutua säännöstelyssä veden kierron ja määrän muutoksiin. Esimerkiksi kevätkuoppa katoaa, syys- ja talvisateet lisääntyvät sekä vetiset talvet ja kuivat kesät yleistyvät. Nämä luovat haasteita rakenteiden kuntoon, mitoitukseen ja käyttöön, kalateiden ylläpitoon sekä säännöstelyyn ja muuhun hydrologian kehittämiseen.

Tulevaisuuden varautumistarpeista säännöstelyissä tulisi viestiä aktiivisemmin myös vesistöjen käyttäjille, koska varautuminen voi muuttaa vedenkorkeuksia totutusta.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Valtio omistaa erilaisten lupien ja sopimusten perusteella monenlaisia vesistörakenteita. Vesistörakenteiden hallinta on keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Rakenteisiin liittyviä lupia on useita satoja ja sopimuksia vielä monin verroin enemmän. Suurin osa valtion vesistörakenteista on ELY-keskusten hallinnassa, mutta toisaalta Metsähallitus omistaa esimerkiksi vanhoja uittorakenteita ja Luonnonvarakeskus luonnonravintolammikkoja.

Vesistörakenteet ovat esimerkiksi tekojärvien penkereitä, säännöstelypatoja ja niiden automatiikkaa, tulvaluukkuja, kanavia, pengerrysalueiden pumppaamoja ja monenlaisia mittausasemia.  Valtiolla on luvan haltijana velvollisuus pitää rakenteet kunnossa, ellei kunnossapitoa ole siirretty rakenteista hyötyä saavalle taholle, kuten voimayhtiölle tai kunnalle.

Valtion vesirakenteiden toimivuutta on arvioitu ja työssä on otettu huomioon ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat olosuhteet. Työssä on selvitetty esimerkiksi, riittävätkö mitoitukset tuleviin tulvariskeihin ja onko tarvetta vaatia toimijoilta juoksutusrakenteita.

Voitaisiin tehdä

Työtä vesilupien päivittämiseksi tulevaisuuden olosuhteet huomioon ottamiseksi tulisi edelleen jatkaa.

Valtion vastuulla olevien vesistörakenteiden toimivuus- ja tarpeellisuustarkasteluissa tulisi ottaa huomioon ennusteet ilmastonmuutoksen vaikutuksista.