Tehtävät
ELY-keskuksen tehtävät, joilla kehittämiskohdetta edistetään.
Rakennerahastotehtävät
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskukset myöntävät merkittävän määrän rahoitusta EU:n rakennerahastoista erilaisiin aluekehitystä tukeviin hankkeisiin. Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 – Suomen rakennerahasto-ohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimenpiteet.
Ohjelman läpileikkaavia painopisteitä ovat kestävä kehitys, sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, digitaalisuus, kansainvälistyminen, ilmastonmuutos ja innovatiivisuus. Nämä sisältyvät kaikkeen toimintaan. EAKR-rahoituksesta 35 prosenttia kohdistetaan ilmastotoimenpiteisiin.
Rakennerahastohankkeiden hakemusten käsittely hoidetaan ja hanke- ja maksatuspäätökset tehdään neljässä rakennerahastotoimintaan erikoistuneessa ELY-keskuksessa. Nämä ovat:
- Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Oulu),
- Itä-Suomessa Etelä-Savon ELY-keskus (Mikkeli),
- Länsi-Suomessa Keski-Suomen ELY-keskus (Jyväskylä) ja
- Etelä-Suomessa Hämeen ELY-keskus (Lahti).
Vuonna 2024 alkaneessa Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE-LIFE)-hankkeessa kehitetään rahoituksen hyödyntämistä ilmastoinvestointeihin ja ilmastotoimiin mm. ilmastorahoittajaverkoston sekä rahoituksen ilmastoarviointityökalun keinoilla. Lisätietoja hankkeen sivuilta.
Voitaisiin tehdä
Suunnata rahoitusta entistä enemmän metsäteollisuuden ilmastokestävyyttä edistäviin hankkeisiin ja innovaatioihin, esim.:
- Metsäteollisuuden korkean jalostusasteen tuotteet ja T&K&I
- Metsäteollisuuden ratkaisut, joilla on kansainvälistä potentiaalia
- Pitkäikäiset puutuotteet
- Vetyteollisuuden ratkaisut ja innovaatiot
- Korkeamman arvonlisän tuotteiden jalostaminen ja markkinoiden kehittäminen niille
- Kiertotalouden edistäminen (metsäteollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen)
- Materiaalitehokkuus (esim. vähemmän pakkausmateriaalia)
- Ratkaisut metsänomistajille metsien hiilensidonnan tai monimuotoisuuskohteiden säilyttämisen kompensaatioon
- Eri teollisuudenalojen yritysten verkostoituminen esitettyihin teemoihin liittyen
- Innovaatiot, jotka pyrkivät luomaan ratkaisuja metsänomistajille metsien hiilensidonnan tai monimuotoisuuskohteiden säilyttämisen kompensaatioon
- Ilmastokestävän ja monimuotoisuuden sekä vesistöt huomioivan metsätalouden koulutushankkeet
- Eri teollisuusalojen nykyistä tehokkaampi verkostoituminen
Taustatietoja:
Suomessa ollaan paikoin ylitetty suurin ylläpidettävä hakkuutaso eli hakkuita ei käytännössä pystytä kestävästi kasvattamaan. Lisäarvoa saadaan vain jalostuksen kautta. 2000 – luvulla metsäteollisuuden tuotteiden jalostusarvo on laskenut.
Metsäteollisuus käyttää Suomessa yli 60 % kaikesta teollisuudessa kuluneesta energiasta, noin 65 % kaikesta uusiutuvasta energiasta ja neljänneksen koko Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
Nykyisin 80 % metsistä hakattavasta puutavarasta menee lyhytaikaisiin tuotteisiin, joista hiili vapautuu muutaman vuoden sisällä takaisin ilmakehään.
Polttoon perustuva energiantuotanto on hiilipäästöjen kannalta aina epäedullista.
Vetytalouden kehittämiseen on metsäteollisuudella valtava potentiaali ja myös kansainväliset markkinat.
Maaseudun kehittäminen (rahoitus- ja maksatustoimet)
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Maaseuturahaston hankkeilla voidaan tukea esim. uusien ilmastoystävällisten metsänhoitotapojen kokeilua.
Voitaisiin tehdä
Suunnata rahoitusta entistä enemmän metsäteollisuuden ilmastokestävyyttä edistäviin hankkeisiin ja innovaatioihin, esim.:
- Kiertotalouden edistäminen (metsäteollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen ja lannan prosessointi lannoitteeksi)
- Muuhun kuin polttoon perustuvaan energiantuotantoon panostaminen
- Ilmastokestävän ja monimuotoisuuden sekä vesistöt huomioivan metsätalouden koulutushankkeiden tukeminen
Maa- ja metsätalouden vesienhallinta
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskukset myöntävät avustusta maa- ja metsätalouden vesienhallintaan. Avustuksen tavoitteena on parantaa vesien tilaa huomioimalla ja yhteensovittamalla maa- ja metsätalouden sekä vesiensuojelun tarpeet. Avustuksia myöntää keskitetysti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluelähtöistä vesienhallinnan suunnittelua, toteutusta ja yhteistyötä sekä sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.
Avustusten kriteerien harkinnassa huomioidaan ilmastokysymykset – esim. tulvatasanteet, kuivuuden, kastelun sekä sademäärien tasapaino. Avustuksen painopisteiksi on määritelty
- ruokajärjestelmän kestävyys,
- peltojen vesienhallinta
- tulvasuojelu
- ojitettujen metsien uudistaminen: vesistövaikutukset, ojien uusimisen tarve, hiilensidonta ja hiilipäästöt, kartoitettu tarvetta uuden verkoston perustamiselle,
- maatalous: sopeutuminen, kuivatus, tulvasuojelu, valuma-aluekohtainen suunnittelu ja toteutus, pohjaveden pinnan taso pelloilla, turvepeltojen ja suometsien uudet käsittelytavat ja käsittelytapojen moninaistaminen.
Voitaisiin tehdä
Ylläpitää keskustelua valuma-aluetasoisesta suunnittelusta maa- ja metsätaloudessa.
Ylläpitää keskustelua esim. metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistysten kanssa jatkuvapeitteisen kasvatuksen suosimisesta pohjavesialueilla.
Purojen ennallistaminen.
Luonnonsuojelu
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Metsien ja soiden suojelu on osa luonnonsuojelun toteutumista. Hankkeisiin otetaan kantaa luonnonsuojelulain näkökulmasta.
Voitaisiin tehdä
Kartoittaa kohteet, jotka ovat ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ja lisätä tietoisuutta näiden turvaamisesta (esim. erityisesti suojeltujen lajien, kuten naali, saukko ja neidonkenkä, elinympäristöt).
ELY-keskuksen ilmastonäkökulman tuominen alueellisiin metsäohjelmiin.
Alueidenkäyttö
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä.
Ekologiset yhteydet ja merkittävät metsäalueet otetaan huomioon ja pyritään turvaamaan eri kaavatasoilla yhteistyössä kuntien kanssa. Työssä voidaan ottaa kantaa yhteyksien katkeamiseen tai tuoda esiin esimerkiksi metsäkadon merkitys.
Voitaisiin tehdä
Metsäkato voitaisiin tuoda entistä vahvemmin esiin erityisesti ylempien kaavatasojen kysymyksenä. Selkeyttää metsäkadon merkitystä osana kaavan vaikutuksia ja laillisuusarviointia.
Tunnistetaan erilaiset arvot, joita metsiä turvaamalla voidaan ylläpitää.
YVA ja SOVA
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskukset toimivat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) yhteysviranomaisena. Tässä roolissa pyritään varmistamaan, että hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset tunnistetaan ja osalliset saavat riittävän tiedon heitä koskevista hankkeista ja saavat sanoa näkemyksensä.
Yhteysviranomainen ottaa arviointimenettelyssä kantaa siihen, mitkä ovat hankkeeseen liittyvä ympäristövaikutuksia ja tässä yhteydessä esim. metsäkadon merkitys voi nousta esiin.
Voitaisiin tehdä
Metsäkato voitaisiin tuoda entistä vahvemmin esiin erityisesti osana YVA-menettelyjä ja selkeyttää metsäkadon merkittävyyden määrittelyä.
Tunnistaa ennakollisesti hanketyyppejä, jotka aiheuttavat erityisen paljon metsäkatoa ja tarkastella mahdollisia haitan lieventämiskeinoja. Tunnistaa erilaiset arvot, joita metsiä turvaamalla voidaan ylläpitää.
Metsäteollisuuden ympäristönsuojelu
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Ympäristövalvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnot, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, noudattavat ympäristölainsäädäntöä sekä viranomaisten myöntämiä lupia ja määräyksiä. Myös kiertotalouden ja ilmastotietoisuuden edistäminen on tärkeä osa valvontaa.
ELY-keskuksissa toimii metsäteollisuuden ympäristönsuojelun valtakunnallinen erikoistumisryhmä. Se ylläpitää ja kehittää kemiallisen metsäteollisuuden ympäristövalvojien ja lupaviranomaisten yhteistyötä ja verkostoja.
Ryhmä seuraa metsäteollisuuden ilmastovaikutuksiin liittyvää luonnontieteellistä tietoa, teknistä kehitystä ja uutta lainsäädäntöä, osallistuu hiilineutraalisuutta edistävin hankkeisiin sekä osallistuu ilmastohankkeisiin ja työryhmiin.
Metsäteollisuudessa avainasemassa ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä kiertotalouden ratkaisujen käyttöön ottaminen.
Voitaisiin tehdä
Laitosvalvonnassa voitaisiin hyödyntää entistä enemmän mahdollisuutta viestintään ja neuvontaan ilmasto-, kiertotalous- ja energiakysymyksissä.
Teollisuuslaitosten varautumissuunnitelmia hyväksyttäessä voitaisiin viestiä ilmastonmuutoksesta aiheutuvista muutoksista ja niihin varautumisesta.
Lisätä viestintää ja tietoisuutta metsäteollisuuden ilmastoratkaisuista valtakunnallisesti eri toimijoille.
Vesien- ja merenhoito
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Vesien- ja merenhoitosuunnitelmilla pyritään säilyttämään pinta- ja pohjavedet hyvässä kunnossa myös seuraaville sukupolville. Päävastuu suunnittelusta on ELY-keskuksilla.
Vesienhoidon toimenpideohjelmassa (TPO) suunnitellaan vesiensuojelun toimenpiteitä, joilla kuormitusta vähennetään (mm. maatalous, metsätalous, turvetuotanto, yms.). TPO laaditaan kuuden vuoden välein ja se on direktiivilähtöinen. Jokainen ELY-keskus valmistelee alueelleen oman ohjelman.
Ohjelmassa ilmasto on oma kokonaisuutensa. Siihen liittyvät esimerkiksi valunnassa tapahtuvat muutokset sekä ravinnekuormituksen lisääntyminen. Myös metsiin liittyviin toimenpiteisiin voidaan myöntää avustusta.
Voitaisiin tehdä
Ylläpitää keskustelua metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistysten kanssa jatkuvapeitteisen kasvatuksen suosimisesta pohjavesialueilla sekä turvemailla.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen voitaisiin ottaa entistä voimakkaammin esille vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmissa ja ennakoida tulevia muutoksia.
Metsien tuhkalannoitusta voitaisiin vahvistaa keinona, jolla on sekä vesiensuojelu- että ilmastohyötyjä.
Peruskuivatus ja ojitustoimitukset
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskus vastaanottaa ojitusilmoitukset. Ojitusilmoituksen perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa kehottaa ilmoituksen tekijää hakemaan hankkeelle vesilain mukaista lupaa. ELY-keskukselta haetaan myös ojitustoimitusta.
Maatalousmaan kuivatuksen tavoite on johtaa liika vesi pois viljelyalueelta. Kuivatusta ohjaavat vesilain ojitussäännökset. Sopiva kuivatus turvaa maan hyvän rakenteen ja kasvukunnon. Se estää maata tiivistymästä ja suojaa sitä eroosiolta. Hyvin toteutettu kuivatus hillitsee maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin.
Voitaisiin tehdä
Maanomistajien ja metsänomistajien neuvonta – ojituksien tarpeellisuuden tarkempi arviointi ja harkinta siitä, ovatko ne välttämättömiä.
Luonnon monimuotoisuus ja ilmastotavoitteet voitaisiin ottaa entistä enemmän huomioon ohjeistuksessa ja viestinnässä.
Taustatietoa:
Vuodesta 2024 alkaen metsien hoitoon on myönnetty Metka-tukea. Sitä voi hakea taimikon ja nuoren metsän hoitoon, pienpuun keruuseen, terveyslannoituksiin, metsätieverkoston ylläpitoon, sekä määräaikaiseen suojeluun ja metsäluonnon hoitoon. Suometsien ojien kunnostamiseen ei enää jatkossa myönnetä tukea, mutta maanomistajat voivat hakea tukea suometsien hoitosuunnitelmien laatimiseen ja erilaisiin vesiensuojelutoimenpiteisiin. Uutena tuettavana työnmuotona Metkaan on tullut kulotus.
