ELY-keskukset voivat edistää ilmastotavoitteita lähes kaikessa toiminnassaan. Kehittämiskohteisiin on koottu asiakokonaisuuksia, jotka ovat ilmastotavoitteiden kannalta vaikuttavia ja joita ELY-tehtävissä voidaan edistää.
Alasivuilla on kuvattu kehittämiskohteiden ilmastovaikuttavuus sekä ELY-keskuksen tehtävät, joihin kohde kytkeytyy. Moneen kokonaisuuteen liittyy yhteistyömahdollisuuksia sidosryhmien kanssa.
Yhteensä 47 kehittämiskohdetta.
Veden määrän ja laadun hallinta, kun ilmastonmuutos muuttaa tulvien ja kuivuusjaksojen ajoittumista ja laajuutta.
Liikenteen sähköistymisen sekä bioenergian edistäminen.
Ilmastoon liittyvien kilpailuetujen tunnistaminen yhtenä yritysten kehittämisen kehittämiskohteena. Ilmastotyön hyötyjen viestiminen yrityksille.
Kestävämmän kulkumuotojakauman edistäminen siten, että kestävät vaihtoehdot olisivat aidosti käytettävissä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa veden määrään ja laatuun. Vesistöihin kohdistuvia riskejä täytyy tunnistaa ja hallita. Vesiensuojelulla on myös yhtymäkohtia ilmastonmuutoksen hillintään esim. turvemaiden osalta.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen arviointi osana YVA- ja SOVA-prosesseja.
Vesien hallinta muuttuvassa ilmastossa osana kaupunkisuunnittelua, kuivatusta ja puhdistamojen toiminnan kehittämistä.
Vesihuollon energiatehokkuuden ja toimintavarmuuden turvaaminen.
Rakennetun ympäristön ilmastokestävyyden edistäminen ELY-keskuksen tehtävissä
Energia- ja resurssitehokkuuden edistämien eri toiminnoissa.
Soiden käytön päästöjen minimointi, soidensuojelun edistäminen, jälkihoidon menetelmien valinta.
Säännöstelyjen kehittäminen ja patoturvallisuuden ylläpito muuttuvassa ilmastossa.
Ilmastokestävän metsätalouden edistäminen ELY-tehtävissä
"Tievihreän" edistäminen ja sen tarpeen ja hyödyn tunnistaminen.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten tunnistaminen, kulttuuriarvojen haavoittuvuuksien tunnistaminen ja suojelun priorisointi.
Kiertotalousratkaisujen edistäminen eri vastuualueilla.
Automatisoinnin kehittäminen siten, että se mahdollistaa tasaisen liikennevirran ja tienpidon prosessien resurssitehokkuuden.
Ilmastokestävien kriteerien tuominen osaksi hankkeita ja urakoita.
Ojitusten aluetason hallinnan edistäminen ja veden kulkeutumisen hallinta maa- ja metsätaloudessa.
Kiertotalouteen liittyvien ympäristöriskien tunnistaminen ja ennakointi siten, että ratkaisuja voidaan ottaa nykyistä yksinkertaisemmin käyttöön.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen merkitys osana ympäristövalvontaa.
Ilmastokestävän (hillintä ja sopeutuminen) rakenteen edistäminen osana viranomaistyötä.
Ilmastokestävyys merenhoidossa ja merialueiden ympäristösuojelussa, saaristossa ja rannikoilla.
Uusiutuvien energiaratkaisujen edistäminen osana virkatyötä ja rahoitusta.
Erilaisten biotalousratkaisujen ilmastokestävä edistäminen.
Paikkatiedon kehittäminen hillintätiedon esittämiseksi ja sopeutumistarkastelujen tuottamiseksi.
Maaperän ravinteiden ja yhdisteiden, kun fosfori, typpi ja hiili, määrän hallinta ja ilma- ja vesistöpäästöjen minimointi.
Maamassojen uudelleenkäytön ja kestävien kunnostusten edistäminen.
Ilmastoon liittyvien teemojen ja kriteerien sisällyttäminen kaikkeen ELY-keskusten jakamaan rahoitukseen
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteetille sekä hiilivarastojen turvaaminen suojelun keinoin.
Luotettavan ilmastokestävyystiedon viestiminen viljelijöille neuvonnan ja muun yhteyden pidon aikana.
Ilmasto-osaamisen integrointi ja tulevaisuuden osaamistarpeiden sisällyttäminen ELY-keskusten hankkimaan koulutukseen.
Varautuminen ELY-tehtävissä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin liikenteessä sekä teiden kunnosta riippuvaisissa toiminnoissa.
Yhteisöllisyydellä voidaan vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä epävarmuuksista johtuvia taloudellisia ja jaksamiseen liittyviä sopeutumisen toimenpiteisiin liittyviä riskejä.
Yhtenäisen viherrakenteen edistäminen tiiviisti rakennetuilla alueilla.
