ELY-keskukset voivat edistää ilmastotavoitteita lähes kaikessa toiminnassaan. Kehittämiskohteisiin on koottu asiakokonaisuuksia, jotka ovat ilmastotavoitteiden kannalta vaikuttavia ja joita ELY-tehtävissä voidaan edistää.
Alasivuilla on kuvattu kehittämiskohteiden ilmastovaikuttavuus sekä ELY-keskuksen tehtävät, joihin kohde kytkeytyy. Moneen kokonaisuuteen liittyy yhteistyömahdollisuuksia sidosryhmien kanssa.
Yhteensä 47 kehittämiskohdetta.
Automatisoinnin kehittäminen siten, että se mahdollistaa tasaisen liikennevirran ja tienpidon prosessien resurssitehokkuuden.
Energia- ja resurssitehokkuuden edistämien eri toiminnoissa.
Kiertotalousratkaisujen edistäminen eri vastuualueilla.
Ilmastokestävän (hillintä ja sopeutuminen) rakenteen edistäminen osana viranomaistyötä.
Vesien hallinta muuttuvassa ilmastossa osana kaupunkisuunnittelua, kuivatusta ja puhdistamojen toiminnan kehittämistä.
Ilmastokestävien kriteerien tuominen osaksi hankkeita ja urakoita.
Erilaisten biotalousratkaisujen ilmastokestävä edistäminen.
Ilmastoon liittyvien teemojen ja kriteerien sisällyttäminen kaikkeen ELY-keskusten jakamaan rahoitukseen
Ilmasto-osaamisen integrointi ja tulevaisuuden osaamistarpeiden sisällyttäminen ELY-keskusten hankkimaan koulutukseen.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten tunnistaminen, kulttuuriarvojen haavoittuvuuksien tunnistaminen ja suojelun priorisointi.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteetille sekä hiilivarastojen turvaaminen suojelun keinoin.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen merkitys osana ympäristövalvontaa.
Kestävämmän kulkumuotojakauman edistäminen siten, että kestävät vaihtoehdot olisivat aidosti käytettävissä.
Yhteisöllisyydellä voidaan vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä epävarmuuksista johtuvia taloudellisia ja jaksamiseen liittyviä sopeutumisen toimenpiteisiin liittyviä riskejä.
Rakennetun ympäristön ilmastokestävyyden edistäminen ELY-keskuksen tehtävissä
Liikenteen sähköistymisen sekä bioenergian edistäminen.
Varautuminen ELY-tehtävissä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin liikenteessä sekä teiden kunnosta riippuvaisissa toiminnoissa.
Uusiutuvien energiaratkaisujen edistäminen osana virkatyötä ja rahoitusta.
Veden määrän ja laadun hallinta, kun ilmastonmuutos muuttaa tulvien ja kuivuusjaksojen ajoittumista ja laajuutta.
Ilmastonmuutos vaikuttaa veden määrään ja laatuun. Vesistöihin kohdistuvia riskejä täytyy tunnistaa ja hallita. Vesiensuojelulla on myös yhtymäkohtia ilmastonmuutoksen hillintään esim. turvemaiden osalta.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen arviointi osana YVA- ja SOVA-prosesseja.
Soiden käytön päästöjen minimointi, soidensuojelun edistäminen, jälkihoidon menetelmien valinta.
"Tievihreän" edistäminen ja sen tarpeen ja hyödyn tunnistaminen.
Paikkatiedon kehittäminen hillintätiedon esittämiseksi ja sopeutumistarkastelujen tuottamiseksi.
Maaperän ravinteiden ja yhdisteiden, kun fosfori, typpi ja hiili, määrän hallinta ja ilma- ja vesistöpäästöjen minimointi.
Säännöstelyjen kehittäminen ja patoturvallisuuden ylläpito muuttuvassa ilmastossa.
Ojitusten aluetason hallinnan edistäminen ja veden kulkeutumisen hallinta maa- ja metsätaloudessa.
Ilmastoon liittyvien kilpailuetujen tunnistaminen yhtenä yritysten kehittämisen kehittämiskohteena. Ilmastotyön hyötyjen viestiminen yrityksille.
Ilmastokestävän metsätalouden edistäminen ELY-tehtävissä
Maamassojen uudelleenkäytön ja kestävien kunnostusten edistäminen.
Vesihuollon energiatehokkuuden ja toimintavarmuuden turvaaminen.
Ilmastokestävyys merenhoidossa ja merialueiden ympäristösuojelussa, saaristossa ja rannikoilla.
Kiertotalouteen liittyvien ympäristöriskien tunnistaminen ja ennakointi siten, että ratkaisuja voidaan ottaa nykyistä yksinkertaisemmin käyttöön.
Yhtenäisen viherrakenteen edistäminen tiiviisti rakennetuilla alueilla.
Luotettavan ilmastokestävyystiedon viestiminen viljelijöille neuvonnan ja muun yhteyden pidon aikana.
