Tehtävät
ELY-keskuksen tehtävät, joilla kehittämiskohdetta edistetään.
Vesistösäännöstely
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Vesistön säännöstely tarkoittaa, että vesistön vedenkorkeuksia ja virtaamia säädellään jatkuvasti patojen, vesivoimalaitosten tai muiden rakenteiden avulla. Säännöstely voi palvella vesivoiman tuotantoa tai tulvien ehkäisyä tai sillä voidaan edistää vesiliikennettä, vedenhankintaa, vesistön virkistyskäyttöä, kalanviljelyä, maankuivatusta tai vesiensuojelua. Yleensä säännöstely toteuttaa useita tavoitteita yhtä aikaa.
Vesistön säännöstelyyn tarvitaan vesilain mukainen lupa. Suomessa on voimassa noin 240 vesistön säännöstelylupaa, ja ne kattavat noin 350 järveä. Lähes kaikkia suurimpia järviämme säännöstellään. Suomen koko järvipinta-alasta kolmannes on säännösteltyä.
Luvan vesistön säännöstelyyn myöntää aluehallintovirasto. ELY-keskukset huolehtivat valtion vastuulla olevista säännöstelyluvista, joita on yli 40. Lisäksi ne vastaavat alueensa säännöstelyjen kehittämisestä sekä valvovat säännöstelyn lupaehtojen noudattamista.
Vesistösäännöstelyn kehittämistyössä lupaehtojen tarkistamisessa otetaan huomioon mallinnosten mukaiset ennusteet tulevaisuuden vesiolosuhteista. Työssä pyritään edistämään lupien päivittämistä muuttuvat olosuhteet huomioon ottaviksi. Valtion hallinnoimilla vesistösäännöstelyillä on tehty jo pitkään työtä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Lisäksi on voimakkaasti edistetty muiden toimijoiden säännöstelyjen kehittämistä antamalla asiantuntija-apua sekä avustamalla hankkeita.
Voitaisiin tehdä
Säännöstelyjen systemaattista kehittämistyötä on jatkettava. Työssä tulisi nykyistäkin enemmän painottaa pidemmän aikavälin skenaarioita sekä ennakoida tulvien ja kuivuuskausien yleisyyden ja vakavuuden muutoksia. Tämän perusteella voitaisiin tehdä tarkempia riskinarvioita tulvista ja kuivuusjaksoista. Riskeistä voitaisiin tiedottaa myös muille toimijoille ja kansalaisille entistä laajemmin.
Ilmastonmuutos lisää kuormitusta vesistöihin. Vesistösäännöstelyjen kehittäminen olisi yksi keino, jolla ravinnekuormituksen riskiä voitaisiin hallita. Tulvatilanteisiin varautumiseksi voitaisiin harkita ja priorisoida, millä alueilla tulvat ovat erityisen suuri riski ravinteiden kulkeutumiselle vesistöihin ja kohdistaa toimenpiteitä näille.
Viestintää tulisi kehittää ja viestiä vesistöjen käyttäjille pitkän aikavälin ilmastonmuutoksen vaikutuksista vesien korkeuksiin ja esim. virkistyskäyttöön.
Patoturvallisuus
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Patoturvallisuuslaissa säädetään, että patojen turvallisuutta valvoo viranomainen. Valvontatehtävä on keskitetty Kainuun ELY-keskukselle.
Patoturvallisuusviranomaisen tehtävä on muun muassa luokitella padot niiden vahingonvaaran perusteella. Luokittelu vaikuttaa muun muassa siihen, kuinka tiukkoja turvallisuusvaatimuksia padolle asetetaan.
Patojen valvontaa varten viranomainen pitää yllä patoja koskevaa tietojärjestelmää. Tietojärjestelmään viedään tiedot patoturvallisuuslain mukaan luokitelluista padoista. Padon omistajan pitää toimittaa nämä tiedot tietojärjestelmään, ja viranomainen valvoo, että tiedot saadaan padon omistajalta.
Patojen mitoitukset tehdään mitoitustulvien perusteella. Valtion rakenteiden toimivuus arvioitu keväällä 2020. Muiden rakenteiden toimivuusarviointi vielä kesken ja jatkuu ainakin 2021, joissain ELY-keskuksissa mahdollisesti pidempään. Selvitetään, riittääkö mitoitus tulevaisuuden tulviin, riittääkö vetokoko ja vaaditaan toimijoilta juoksutusrakenteita.
Luokiteltujen patojen osalta hydrologisen tarkastelun uusimistarve arvioidaan määräaikaistarkastuksissa viiden vuoden välein. Mitoitus- ja ilmastonmuutostarkasteluja tehdään vesistöittäin riskien arvioimiseksi.
Voitaisiin tehdä
Valtion patorakenteiden arvioinnin osana tulisi tarkastella myös pitkän aikavälin ilmastoskenaarioita ja ottaa säännöllisesti käyttöön tuoreinta tietoa esim. mitoitussateista ja -tulvista.
Tulvakarttojen viestinnällisyyttä sekä viestintää patoturvallisuudesta voisi edelleen kehittää ilmastotietoisuuden edistämiseksi.
Tulvariskien hallinta ja tulvantorjunta
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Tulvariskien hallinnan tavoite on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja. Vesistö- ja rannikkoalueitten tulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaavat ELY-keskukset. Hallinnan vaiheisiin kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien hallintasuunnitelman tekeminen.
Tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelusta vastaavat ja tulvaryhmät. Merkittävät tulvariskialueet arvioidaan vuonna 2024 ja suunnitelmat päivitetään seuraavan kerran viimeistään vuonna 2027. Tulvariskien hallinnan ohjauksesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö.
Tulvaryhmät ovat toiminnassa sellaisilla vesistöalueilla ja merenrannikon alueilla, joille tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella on nimetty yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue.
Yleisesti tulvariskien hallintasuunnitelmissa on käytetty mitoituksena kerran 100:ssa tai kerran 250 vuodessa esiintyvää tulvaa. Ilmastonmuutoksen edetessä on todennäköistä, että tulvat yleistyvät. Joissakin ELY-keskuksissa on kartoitettu kerran tuhannessa vuodessa esiintyvät tulvat ja tulvariskit sekä tunnistettu tärkeimmät altistuvat kohteet.
Tulvavaara-alueilla edistetään rakentamisen ohjausta siten, että rakentamisessa otetaan huomioon alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet ja tulvavaara-alueet. Varsinkin rannikolla ilmastonmuutos otetaan työssä huomioon.
Voitaisiin tehdä
Työssä tulisi ottaa huomioon mitoitusten muuttuminen ilmastonmuutoksen vaikutusten edetessä ja uuden tiedon kertyessä. Tässä tulisi huomioida sekä tulville alttiiden alueiden laajuuden muutos että tulvatapahtumien yleistyminen.
Tulvakartoissa ja riskiarvioinneissa voitaisiin systemaattisemmin kiinnittää huomiota erilaisiin haavoittuvuuksiin esim. rakennusten suhteen. Olisi tarpeen kehittää systemaattinen esitystapa, jolla ilmastonmuutoksen vaikutukset tuodaan tulvakartoille ja riskinarviointeihin selkeästi näkyviin.
Eri osapuolten, kuten pelastuslaitoksen, kuntien ja ELY-keskusten, välistä toiminnallista yhteistyötä tulisi ylläpitää. Esimerkiksi tulvaorganisaation toiminnassa tulisi hyödyntää myös varautumisharjoituksia.
Tulvaviestintää ja varoitusjärjestelmiä voitaisiin kehittää.
Hydrologinen tiedontuotanto
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Hydrologinen seuranta tuottaa tietoa Suomen vesivaroista. Tämä tieto auttaa hallitsemaan tulvariskejä, säännöstelemään vesistöjä ja luo pohjan vesivoiman tuotannolle. Tiedontuotanto tuottaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin ja seurantaan. Samaa hydrologista tietoa käytetään myös suunniteltaessa vesihuoltoa ja vesienhoitoa. Hydrologista seurantatietoa tuottavat SYKE ja alueelliset ELY-keskukset sekä konsultit ja havainnoitsijat. Tehtävä on keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen.
Tärkeimmistä suureista saadaan dataa jatkuvatoimisesti ja automaattisia havaintolaitteita on kahdennettu, jotta varmistetaan luotettavan tiedon saatavuus kaikissa olosuhteissa.
Nykyisessä toiminnassa pyritään tehokkaaseen energian käyttöön. Havaintopaikat ovat usein olleet sähköttömillä alueilla ja siksi ratkaisut ovat olleet jo vuosia energiaa säästäviä.
Voitaisiin tehdä
Havaintoverkon laajentaminen ja tihentäminen voisi olla tarpeellista ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamiseksi. Riistakameroita ja tulvan aikaisia vedenkorkeusmittareita voitaisiin hyödyntää havainnoinnissa enemmän. Yksityisiltä toiminnanharjoittajilta tulevien havaintojen luotettavuutta voitaisiin parantaa järjestelmällisillä mittausten laadunvalvontatoimenpiteillä.
Kaukokartoitusmenetelmien kehittyminen lisäisi havaintotiedon määrää ja saatavuutta. Yksittäisten toiminnanharjoittajien tarkkailuohjelmia tulisi tarkentaa havaintojen laadunvalvonnan osalta vastaamaan ympäristöhallinnon omien havaintojen laadunvalvontavaatimuksia.
Alueidenkäyttö
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita.
Alueidenkäyttötehtävässä pystytään laaja-alaisesti huomioimaan rakennetun ympäristön kokonaisuuden kehittyminen ottaen huomioon niin olemassa olevat arvot kuin eri tahojen intressit. Hulevesien hallinnasta vastaavat kunnat, mutta alueidenkäyttötehtävässä voidaan edellyttää selvityksiä arvojen turvaamiseksi. Käytännön toimenpiteitä voivat olla riittävän kattavat aluevaraukset hulevesiratkaisuille, alueelliset hulevesialtaat tai ratkaisujen edellyttäminen kaavamääräyksin.
Rakennusvalvontaan liittyvässä ohjauksessa on mahdollista kiinnittää huomiota pienemmän mittakaavan kysymyksiin tai tiettyyn kohteeseen liittyviin riskeihin. ELY-keskukset lausuvat kuntien rakennusjärjestyksistä, esim. rakentamiskorkeuksista.
ELY-keskukset ovat laatineet suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista ja tarvittaessa antavat suosituksia yksittäisille kohteille. Erityiskohteita ei saa sijoittaa tulvariskialueelle.
ELY-keskukset ohjaavat kaavoitusta ottamaan huomioon tulva-alueet kaikilla kaavatasoilla. Esimerkiksi tulvakartat ovat maankäytön suunnittelun yksi lähtöaineisto.
Voitaisiin tehdä
Tulvariskien ohella tulisi entistä enemmän ottaa alueidenkäytön tehtävässä huomioon kuivuus- ja kuumuusriskien tarkastelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tulisi ottaa käyttöön uusimmat ennusteet ja arvioida kokonaisvaltaisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia ympäristöön ja yhdyskuntien toimivuuteen.
Hulevesien hallinnassa tarvittaisiin mitoitussuositusten päivittämistä huomioimaan ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset. Samoin tarvittaisiin suosituksia hulevesien hallinnasta syntypaikalla ja tähän soveltuvista menetelmistä.
SYKEn hulevesitulvariskien mallinnuksia voitaisiin käyttää nykyistä systemaattisemmin.
Vesien- ja merenhoito
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Vesien- ja merenhoitoa suunnitellaan Suomessa vesienhoitoalueittain ja ELY-keskuksittain. Molemmissa on yhteistyöryhmiä, joiden kautta vesien käyttäjä voi vaikuttaa suunnitteluun.
ELY-keskukset arvioivat ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja seuraavat vesien tilaa. ELY-keskukset luokittelevat alueensa pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavedet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Tieto alueen vesistä ja niiden kunnosta esitetään vesienhoitosuunnitelmassa.
ELY-keskukset laativat myös toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimet vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisella vesienhoitoalueella yksi ELY-keskus koordinoi ELY-keskusten rajat ylittävää vesienhoitoa.
Toimenpideohjelmat sisältävät yksityiskohtaisemmat tiedot tarvittavista vesienhoidon toimenpiteistä. Jokainen ELY-keskus valmistelee alueelleen oman ohjelman.
Merenhoitosuunnitelma tehdään Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Sen laatimisesta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi on mukana vesien- ja merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnitteluprosesseissa. Toimenpiteiden suunnittelussa ja valinnassa pyritään huomioimaan toimenpiteiden soveltuminen muuttuviin olosuhteisiin.
Voitaisiin tehdä
Ilmastonmuutos lisää kuormitusta vesistöihin. Vesistösäännöstelyjen kehittäminen olisi yksi keino, jolla ravinnekuormituksen riskiä voitaisiin hallita. Tulvatilanteisiin varautumiseksi voitaisiin harkita ja priorisoida, millä alueilla tulvat ovat erityisen suuri riski ravinteiden kulkeutumiselle vesistöihin ja kohdistaa toimenpiteitä näille.
Y-ASPA
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus neuvoo ELY-keskusten hoitamissa ympäristöasioissa sekä vastaa yleisiin ympäristöä koskeviin kysymyksiin. Asiakaspalvelukeskus opastaa asioiden vireillepanossa, neuvoo ymparisto.fi-verkkopalvelun käytössä ja vastaa kysymyksiin ja palautteisiin. Asiakaspalvelu on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen.
Asiakaspalveluun tulevista kysymyksistä merkittävä osa koskee vesien tilaa, esimerkiksi vedenpinnan korkeutta ja virkistyskäyttöä.
Voitaisiin tehdä
Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista vesistöihin ja vesistösäännöstelyihin voitaisiin viestiä asiakkaille nykyistä laajemmin.
Y-aspaan tulleiden yhteydenottojen perusteella voitaisiin kerätä tietoa varsinkin ilmastonmuutoksen koetuista vaikutuksista ja vahvistaa näin ilmastotietoon liittyvää kokonaiskuvaa.
Pohjavesien suojelu
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskus ohjaa pohjavesien suojelua sekä vastaa pohjaveden ottamoiden valvonnasta ja pohjavesien luokittelusta.
Ympäristönsuojelulaissa on pohjaveden pilaamiskielto ja ympäristönsuojeluasetuksessa päästökielto. Vesilaissa säädetään esimerkiksi vedenottamoiden suoja-alueista ja pohjaveteen vaikuttavien hankkeiden luvanvaraisuudesta. Laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä säädetään mm. pohjavesialueiden luokittelusta ja suojelusuunnitelmista. Kansallinen lainsäädäntö toteuttaa EU:n vesipuitedirektiiviä, jonka tavoitteena on edistää vesivarojen kestävää käyttöä.
ELY-keskuksen pohjavesien suojelutehtävässä tulva- ja kuivuusriskien hallinta on jo mukana. Vesistötulvat ja hulevedet otetaan huomioon esimerkiksi kaava-asioissa ja muissa lausunnoissa. Tavoitteina on, että pohjavesialueilla ei imeytetä likaisia hulevesiä ja toisaalta puhtaita hulevesiä imeytetään pohjavesialueilla mahdollisimman paljon.
Voitaisiin tehdä
Vedenottajien tulisi varautua kuivuuteen sekä äärisäiden aiheuttamiin pohjaveden laatumuutoksiin ja tätä voitaisiin edistää neuvonnan ja viestinnän keinoin.
Pohjavesien tarkkailusuunnitelmia ja seurantaa tulisi kehittää, jotta varautuminen mahdollisiin tulvariskeihin paranisi.
Maa- ja metsätalouden vesienhallinta
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Maa- ja metsätalouden vesienhallintaan myönnetään avustuksia, joiden tavoitteena on parantaa vesien tilaa. Valtionapuviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluelähtöistä vesienhallinnan suunnittelua, toteutusta ja yhteistyötä sekä sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Lisäksi hankkeilla parannetaan peltojen ja metsien vesitaloutta, vähennetään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Avustettavat toimenpiteet voivat olla sekä laajoja yhteistyöhankkeita että alueellisia tai paikallisia suunnittelu- ja toteutushankkeita.
ELY-keskukset myöntävät maatalouden investointitukea salaojitukseen ja yhteisiin ojitusinvestointeihin sekä peltojen peruskuivatukseen.
Voitaisiin tehdä
Vesienhallinnassa tulisi ottaa huomioon koko valuma-alueen vesienhallinta ja tehdä päätöksiä sen perusteella, jolloin toimenpiteen vaikutus koko alueen tulvariskeihin tunnistettaisiin.
Vesienhallinnan ratkaisuina voitaisiin tuoda esiin luonnonmukaisen vesirakentamisen hyötyjä. Tulvavesien hallinnassa suunnitelmat mahdollistaisivat tulvaveden pidättämisen ylempänä valuma-alueella, mikä auttaisi vesiensuojelun lisäksi myös kuivuudenhallinnassa.
Peruskuivatus ja ojitustoimitukset
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Maatalousmaan kuivatuksen tavoite on johtaa liika vesi pois viljelyalueelta. Sopiva kuivatus turvaa maan hyvän rakenteen ja kasvukunnon. Hyvä peruskuivatus antaa edellytykset riittävälle paikalliskuivatukselle. Vesiensuojelun kannalta olennaista on järjestää peruskuivatus niin, ettei vesistö kuormitu. Peruskuivatushankkeissa tulisi noudattaa luonnonmukaisia menetelmiä. Näin edistetään myös luonnon monimuotoisuutta.
Kuivatusta ohjaavat vesilain ojitussäännökset. Ne koskevat sekä uusien ojien tekemistä että ojien kunnossapitoa riippumatta siitä, milloin ja minkä lain mukaan ojitus on aikoinaan toteutettu.
Muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava ELY-keskukselle etukäteen. Myös ojan kunnossapidosta on ilmoitettava, mikäli uoma on ehtinyt muuttua luonnontilaisen kaltaiseksi. Pohjavesialueella ja happamilla sulfaattimailla toimittaessa ilmoitus on tehtävä aina.
Ojitusilmoituksen perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa kehottaa ilmoituksen tekijää hakemaan hankkeelle vesilain mukaista lupaa. ELY-keskukselta haetaan myös ojitustoimitusta. Ojitusilmoitusten käsittelyssä kiinnitetään huomiota siihen, ovatko vesiensuojelun toimenpiteet riittäviä.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus koordinoi valtakunnallista kuivatusverkostoa, jossa kuivatuksiin liittyviä asiakokonaisuuksia kehitetään.
Voitaisiin tehdä
Ojitusilmoituksia käsitellessä voitaisiin ottaa kantaa nykyistä enemmän veden määrälliseen hallintaan ja ennakoida, miten veden määrä lisääntyy ilmastonmuutoksen edetessä.
Ojitusyhteisöjen kokonaisuudenhallintaa voitaisiin kehittää, jotta kuivatuksissa voitaisiin tarkastella laajempien alueiden vesienhallintaa kokonaisuutena. Tämä edesauttaisi ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelua. Voitaisiin esimerkiksi selvittää mahdollisuuksia ojitusyhteisöjen koordinointiin.
Ilmasto-olosuhteiden muuttuminen tulee vaatimaan enemmän huomiota varautumiselle. Esimerkiksi roudattoman ajan lyheneminen ja valuntojen kasvaminen vaikuttavat tulvariskeihin. Toisaalta kuivuusjaksojen varalle tarvitaan myös veden pidättämisratkaisuja.
Ojitusyhteisöihin liittyvässä neuvonnassa voitaisiin tuoda esiin turvepeltojen vesitalouden hallinnan merkitystä ilmastokysymyksenä. Erityisesti kuivuusriskien hallinnalla on synergiahyötyjä myös ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa. Hankkeiden suunnittelijoita voitaisiin ohjeistaa sademäärän muutoksiin varautumisessa.
Voitaisiin laatia paikkatietomateriaalia ja mallityökaluja vesiensuojelun ja ilmaston kannalta merkittävimmistä muodostumista ojitussuunnitelmien tekijöiden käyttöön.
