ELY-keskukset voivat edistää ilmastotavoitteita lähes kaikessa toiminnassaan. Kehittämiskohteisiin on koottu asiakokonaisuuksia, jotka ovat ilmastotavoitteiden kannalta vaikuttavia ja joita ELY-tehtävissä voidaan edistää.
Alasivuilla on kuvattu kehittämiskohteiden ilmastovaikuttavuus sekä ELY-keskuksen tehtävät, joihin kohde kytkeytyy. Moneen kokonaisuuteen liittyy yhteistyömahdollisuuksia sidosryhmien kanssa.
Yhteensä 47 kehittämiskohdetta.
Kestävämmän kulkumuotojakauman edistäminen siten, että kestävät vaihtoehdot olisivat aidosti käytettävissä.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten tunnistaminen, kulttuuriarvojen haavoittuvuuksien tunnistaminen ja suojelun priorisointi.
Ilmastoon liittyvien teemojen ja kriteerien sisällyttäminen kaikkeen ELY-keskusten jakamaan rahoitukseen
Ilmastokestävän metsätalouden edistäminen ELY-tehtävissä
Kiertotalousratkaisujen edistäminen eri vastuualueilla.
Luotettavan ilmastokestävyystiedon viestiminen viljelijöille neuvonnan ja muun yhteyden pidon aikana.
Vesihuollon energiatehokkuuden ja toimintavarmuuden turvaaminen.
Säännöstelyjen kehittäminen ja patoturvallisuuden ylläpito muuttuvassa ilmastossa.
Energia- ja resurssitehokkuuden edistämien eri toiminnoissa.
Ilmastokestävien kriteerien tuominen osaksi hankkeita ja urakoita.
"Tievihreän" edistäminen ja sen tarpeen ja hyödyn tunnistaminen.
Rakennetun ympäristön ilmastokestävyyden edistäminen ELY-keskuksen tehtävissä
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen merkitys osana ympäristövalvontaa.
Ilmastonmuutos vaikuttaa veden määrään ja laatuun. Vesistöihin kohdistuvia riskejä täytyy tunnistaa ja hallita. Vesiensuojelulla on myös yhtymäkohtia ilmastonmuutoksen hillintään esim. turvemaiden osalta.
Ilmastokestävyys merenhoidossa ja merialueiden ympäristösuojelussa, saaristossa ja rannikoilla.
Erilaisten biotalousratkaisujen ilmastokestävä edistäminen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteetille sekä hiilivarastojen turvaaminen suojelun keinoin.
Maaperän ravinteiden ja yhdisteiden, kun fosfori, typpi ja hiili, määrän hallinta ja ilma- ja vesistöpäästöjen minimointi.
Soiden käytön päästöjen minimointi, soidensuojelun edistäminen, jälkihoidon menetelmien valinta.
Veden määrän ja laadun hallinta, kun ilmastonmuutos muuttaa tulvien ja kuivuusjaksojen ajoittumista ja laajuutta.
Vesien hallinta muuttuvassa ilmastossa osana kaupunkisuunnittelua, kuivatusta ja puhdistamojen toiminnan kehittämistä.
Yhteisöllisyydellä voidaan vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä epävarmuuksista johtuvia taloudellisia ja jaksamiseen liittyviä sopeutumisen toimenpiteisiin liittyviä riskejä.
Automatisoinnin kehittäminen siten, että se mahdollistaa tasaisen liikennevirran ja tienpidon prosessien resurssitehokkuuden.
Kiertotalouteen liittyvien ympäristöriskien tunnistaminen ja ennakointi siten, että ratkaisuja voidaan ottaa nykyistä yksinkertaisemmin käyttöön.
Ilmasto-osaamisen integrointi ja tulevaisuuden osaamistarpeiden sisällyttäminen ELY-keskusten hankkimaan koulutukseen.
Yhtenäisen viherrakenteen edistäminen tiiviisti rakennetuilla alueilla.
Liikenteen sähköistymisen sekä bioenergian edistäminen.
Uusiutuvien energiaratkaisujen edistäminen osana virkatyötä ja rahoitusta.
Paikkatiedon kehittäminen hillintätiedon esittämiseksi ja sopeutumistarkastelujen tuottamiseksi.
Maamassojen uudelleenkäytön ja kestävien kunnostusten edistäminen.
Varautuminen ELY-tehtävissä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin liikenteessä sekä teiden kunnosta riippuvaisissa toiminnoissa.
Ilmastoon liittyvien kilpailuetujen tunnistaminen yhtenä yritysten kehittämisen kehittämiskohteena. Ilmastotyön hyötyjen viestiminen yrityksille.
Ojitusten aluetason hallinnan edistäminen ja veden kulkeutumisen hallinta maa- ja metsätaloudessa.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen arviointi osana YVA- ja SOVA-prosesseja.
Ilmastokestävän (hillintä ja sopeutuminen) rakenteen edistäminen osana viranomaistyötä.
