Ilmastonmuutos ympäristövalvonnassa

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.

ELY-keskukset laativat ympäristölupien valvontasuunnitelman omalle alueelleen. Siinä kuvataan alueen erityispiirteet ja valvonnan tarpeet sekä valvonnan resurssit ja tavoitteet. Suunnitelmassa on myös kuvaus alueellisesta valvontaan liittyvästä yhteistyöstä. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä ympäristöluvan lupamääräyksiä.

Ympäristölupiin liittyy usein vesistötarkkailuvelvoite, jonka avulla toiminnan vesistövaikutuksia valvotaan. Lupiin on asetettu päästöraja-arvoja sekä velvoitteita vesiin johdettaville päästöille. Lausunnoissa ELY-keskus ottaa kantaa vesiensuojeluratkaisuihin sekä vesienhoidon tavoitteisiin. Tarkastellaan myös, voiko toiminta heikentää vesien ekologista tilaa, joka voi olla este luvan myöntämiselle. Valvonnassa puututaan toiminnallisiin ongelmiin sekä ympäristön ominaisuuksista johtuviin haasteisiin, kuten happamien sulfaattimaiden tai mustaliuskeiden esiintymiseen.

Voitaisiin tehdä

ELY-keskus voisi ympäristönsuojelulain mukaisissa menettelyissä kiinnittää entistä enemmän huomiota ilmastonmuutosta koskeviin asioihin ja edellyttää niiden huomioimista toiminnassa, esim. sää- ja hulevesiriskien huomioiminen. Myös lupamenettelyjen yhteydessä olisi tarpeen ennakoida tulevaisuuden olosuhteiden vaikutuksia laitoksen toimintaan nykyistä vahvemmin.

Ennaltavarautumissuunnitelmissa voitaisiin paremmin huomioida esim. tulvatilanteet tai muut ilmastonmuutoksen aiheuttamat poikkeustilanteet.

Voitaisiin lisätä tietoisuutta kasvihuonekaasupäästöjen kannalta parhaista käyttökelpoisista tekniikoista.

Määräaikaistarkastuksissa ilmastonmuutokseen liittyvä ohjaus ja neuvonta voisi olla oma erillinen asiakohtansa.  Kohteiden energiankäytön seurantaan tarvittaisiin jatkuvuutta.  Ilmastonmuutos ja energiatehokkuus voisivat soveltua myös valtakunnalliseksi vuosittaiseksi valvontateemaksi.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Maaperä kuntoon -ohjelman tavoitteena on tunnistaa valtakunnallisesti merkittävät, niin kutsutut isännättömät pilaantuneet alueet, joiden pilaajaa ei saada selville tai tavoiteta, tai joiden selvittäminen tai puhdistaminen olisi muulle taholle ilmeisen kohtuutonta. Ohjelma edistää ympäristön ja terveyden kannalta kiireellisten kohteiden selvittämistä ja puhdistamista, ja tavoitteena on saada alueiden mahdolliset riskit kestävällä tavalla hallintaan.

Ohjelman toteuttaminen on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen. Kohteiden selvittämistä ja puhdistamista voidaan tukea valtionavustuksella tai järjestämällä kohteen selvittäminen tai puhdistaminen Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta. Maaperä kuntoon -ohjelmaan valitaan vuosittain noin 30–40 kohdetta, joiden selvittämisen Pirkanmaan ELY-keskus järjestää.

Riskikohteita pisteytetään valtakunnallisesti hyödyntämällä Suomen ympäristökeskuksen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämää maaperän tilan tietojärjestelmää (MATTI).Pisteytyksessä käytetään mallia, joka huomioi muun muassa mahdollisesti pilaantuneen alueen etäisyydet luonnonsuojelu- ja pohjavesialueisiin, vesistöihin ja asutukseen. Kohteista neuvotellaan kunkin alueellisen ELY-keskuksen kanssa.

Maaperä kuntoon -ohjelmassa edistetään kestävää riskienhallintaa aina selvitysvaiheesta puhdistukseen saakka. Niin selvityksiä kuin puhdistuksia kilpailuttaessamme tarjotaan konsulteille mahdollisuutta Green Dealiin, jossa maksetaan suurempaa korvausta silloin, kun hankkeessa hyödynnettävissä koneissa ei käytetä fossiilisia polttoaineita.

Maaperä kuntoon-ohjelma pyrkii myös vähentämään luonnonvarojen käyttöönottoa käyttämällä mahdollisimman vähän neitseellistä maata kunnostuksissa sekä minimoimalla konetyötä ja kuljetuksia kunnostuksien yhteydessä. Nämä kaksi näkökulmaa otetaan huomioon riskiperusteisessa kestävän kunnostamisen toteuttamisessa.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin ottaa käyttöön selvitys puhdistusmenetelmien päästövaikutuksista ja viestiä selvityksen tuloksista myös muille toimijoille.

PIMA-kunnostuspäätöksissä voitaisiin hyödyntää tietoa eri menetelmien ilmastovaikutuksista entistä systemaattisemmin ja kerätä menetelmien käytöstä myös seurantatietoa.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston (AVI) antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.

Vesilakia sovelletaan vesitalousasioihin, joilla tarkoitetaan vesitaloushankkeiden toteuttamista sekä muuta vesivarojen ja vesiympäristön käyttöä ja hoitoa. Iso osa vesilain valvonnasta on ennakkovalvontaa, mutta tarvetta on myös kohteiden jälkivalvonnalle esimerkiksi säännöstelyjen, täyttöjen, rakenteiden, väylien ja vedenoton valvonnassa. Laillisuusvalvonnan ohella ELY-keskus valvoo vesilain mukaisissa asioissa yleistä etua. Yleisen edun valvonta tarkoittaa muun muassa ympäristön- ja luonnonsuojeluun, alueidenkäyttöön, kalatalouteen ja vesiliikenteeseen liittyvien näkökohtien huomioon ottamista. Vesilain valvonta kohdennetaan ensisijaisesti hankkeisiin, joilla on yleisen edun kannalta merkittäviä vaikutuksia.

Ilmastonmuutosnäkökulma on mukana perustyössä ja se otetaan huomioon lausunnoissa ja muissa prosesseissa. Työssä esim. harkitaan pilaantuneiden pohjavesikohteiden riskinhallintaa, tavoitteena on pohjavedenhankinnan turvaaminen. Keskeinen pohjaveden laadulle riskejä aiheuttava tekijä on maa- ja ruoppausmassojen läjitys. Valvontatehtävässä huolehditaan, ettei tästä aiheudu riskejä pohjavesille.

Voitaisiin tehdä

ELY-keskus voisi vesilain mukaisissa menettelyissä kiinnittää entistä enemmän huomiota ilmastonmuutosta koskeviin asioihin ja edellyttää niiden huomioimista toiminnassa, esim. sää- ja hulevesiriskien huomioiminen.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Ihmisen toiminta vaikuttaa aina jollain tavoin väestöön, luontoon ja sen monimuotoisuuteen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan tai luonnonvaroihin. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että suunnitteilla olevan toiminnan ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella silloin, kun hanke todennäköisesti aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

Ympäristövaikutuksia voidaan arvioida hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) sekä viranomaisten omien suunnitelmien ja ohjelmien arviointimenettelyssä (SOVA-menettely). Tarkoituksena on lisätä kaikkien tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyyn saavatkin osallistua kaikki ne, joihin hanke voi vaikuttaa (esim. alueen asukkaat, järjestöt ja viranomaiset).

YVA-menettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. YVA-laissa ja -asetuksessa on määritelty ne hankkeet, joihin on aina sovellettava YVA-menettelyä. Hankkeet voivat olla esimerkiksi moottoriteitä, kaivoksia, jätteenkäsittelylaitoksia tai tuulivoimaloita. Aloitteen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistämiseksi tekee hankkeesta vastaava.

ELY-keskukset edellyttävät, että hankkeiden positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ilmastoon (hillintä ja sopeutuminen) arvioidaan. Vaikutusten arvioinnin yhtenäistämistä edistetään valtakunnallisesti.

Voitaisiin tehdä

YVA-menettelyjä voitaisiin edelleen yhdenmukaistaa ilmaston osalta, ja viestiä tehokkaammin tästä myös YVA-hankkeesta vastaaville ja konsulteille. Voitaisiin myös huolehtia, että viesti ilmastovaikutusten arvioinnin tarpeesta on esillä viimeistään ennakkoneuvotteluvaiheessa.

Olisi tarpeen tunnistaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä systemaattisesti hankkeen koko elinkaaren ajalta. Osana ilmastoarviointeja tulisi entistä enemmän tulla esiin myös arvio siitä, miten hanke vaikuttaa haavoittuvuuteen ilmastomuutokselle sekä ympäristön sopeutumiskykyyn.

Ilmastovaikutuksen merkittävyyden määrittämiseen tarvittaisiin selkeyttämistä. Voitaisiin kerätä koontitietoa hankkeista, joissa ilmastovaikutus on noussut merkittäväksi joko positiivisena tai negatiivisena kysymyksenä. Tähän liittyy myös tarve punnita esim. päästövähennysten hyötyjä ja hiilinielumenetysten haittoja keskenään.

SOVA-menettelyn potentiaalia voitaisiin systemaattisesti pyrkiä hyödyntämään myös ilmastonäkökulmasta. SOVA-menettelyssä voitaisiin tehdä strategisen tason ennakoivaa arviointia, joka vaikuttaisi suunnitelmien linjauksiin ja johtopäätöksiin, jos menettely integroituisi paremmin osaksi prosessia. Ilmastonäkökulma on tässä keskeinen osa ennakointia niin hillinnän kuin sopeutumisenkin näkökulmasta.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.

Turvetuotannon valvontaan kuuluu ympäristövaikutusten seuranta, kuten vedenhallinnan ja kiinto- ja ravintoaineiden kulkeutuminen vesistöihin. Turvetuotannon ympäristölupien käsittelyssä kansallisella energia- ja ilmastostrategian tavoitteen asetannalla on ohjausvaikutus, mutta ei oikeudellista sitovuutta yksittäisen lupa-asian ratkaisemisessa.

Ilmastovaikutusten hallinnassa on merkitystä myös jälkikäytöllä. Tähän on mahdollista antaa neuvontaa toiminnanharjoittajille. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on laatinut ohjeen turvetuotannosta vapautuneen alueen maanomistajalle tai haltijalle, ohje on otettu käyttöön myös muissa ELY-keskuksissa.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin lisätä viestintää ja tiedon jakamista siitä, mitkä jälkihoitomenetelmät ovat ilmaston kannalta suositeltavimpia. Jälkihoito ratkaisuna korostuu, vaikka turvetuotannon sääntelyssä tehtäisiin muita muutoksia, sillä olemassa olevat alueet tullaan jossain vaiheessa joka tapauksessa lakkauttamaan.

Varautumista ääreviin ilmasto-olosuhteisiin (esim. lisääntyvä sadanta lisää allaskapasiteetin tarvetta ja vesienkäsittelyyn ohjaamistarvetta, eroosio-ongelmat, talviaikaiset valunnat kasvavat) voitaisiin huomioida nykyistäkin enemmän.

Voitaisiin lisätä yhteistyötä Luken tutkimustyön kanssa jälkikäyttömenetelmien valintaan ja niistä aiheutuviin ilmastopäästöihin liittyen.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.

Vuoteen 2027 ulottuvassa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa (VALTSU) on esitetty jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi.  Suunnitelmaan on kirjattu valtionhallintoa sitovia toimenpiteitä sekä muille tahoille suunnattuja toimenpide-ehdotuksia.  Jätelain 88 §:n mukaan ELY-keskusten on asetettava valtakunnallisen jätesuunnitelman valmistelua, toimeenpanoa sekä toimeenpanon seurantaa varten jätehuollon alueellinen yhteistyöryhmä.

Voitaisiin tehdä

Jätelain etusijajärjestyksen merkitystä tulisi edistää. Erityisesti jätteen synnyn ehkäisy tulisi ottaa vahvemmin esiin luvituksessa ja valvonnassa.

Osaksi valvonnan tietopohjaa voitaisiin lisätä huomio ilmaston kannalta parhaasta toiminnasta – miten hillitään päästöjä,  miten ilmastonmuutos vaikuttaa jätteisiin ja jätehuoltoon.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Ympäristövalvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnot, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, noudattavat ympäristölainsäädäntöä sekä viranomaisten myöntämiä lupia ja määräyksiä. Myös kiertotalouden ja ilmastotietoisuuden edistäminen on tärkeä osa valvontaa.

ELY-keskuksissa toimii metsäteollisuuden ympäristönsuojelun valtakunnallinen erikoistumisryhmä. Se ylläpitää ja kehittää kemiallisen metsäteollisuuden ympäristövalvojien ja lupaviranomaisten yhteistyötä ja verkostoja. Ryhmä seuraa metsäteollisuuden ilmastovaikutuksiin liittyvää luonnontieteellistä tietoa, teknistä kehitystä ja uutta lainsäädäntöä, osallistuu hiilineutraalisuutta edistävin hankkeisiin sekä osallistuu ilmastohankkeisiin ja työryhmiin.

Metsäteollisuudessa avainasemassa ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä kiertotalouden ratkaisujen käyttöön ottaminen.

Voitaisiin tehdä

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen näkökulmia voitaisiin tuoda nykyistäkin vahvemmin esiin valvonnassa ja sidosryhmätyössä. Sopeutumisen näkökulmaan liittyvät myös muuttuvan ilmaston aiheuttamat lisääntyvät ympäristöriskit, joita voidaan jo tuoda esille neuvonnan kautta, mutta tätä voitaisiin tehdä systemaattisemmin.

Yhteistyötä ja keskustelua voitaisiin lisätä RR-, JTF- ja muiden rahoittajien kanssa metsäteollisuuden tuotekehitykseen ja prosessien kehittämiseen liittyvien. Voitaisiin tunnistaa yhteistyössä mahdollisesti rahoitettavia teemoja ja markkinoida näihin liittyviä rahoituslähteitä.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Kainuun ELY-keskus on erikoistunut kaivannaistoiminnan ympäristöturvallisuuteen. Valtakunnallisen erikoistumistehtävän tarkoituksena on tarjota viranomaisille, kaivostoiminnan harjoittajille sekä heidän konsulteilleen uusinta tietoa parhaista käytännöistä ja tekniikoista ympäristövaikutusten hallinnassa ja edistää siten kaivannaistoiminnan ympäristönsuojelua. Kainuun ELY-keskus hoitaa keskitetysti myös patoturvallisuuden viranomais- ja kehittämistehtäviä, mikä antaa synergiaetua kaivostoiminnan ympäristöturvallisuustehtävän hoidossa.

Keskustelut, neuvottelut ja ohjaus osana vuoropuhelua toimijoiden kanssa ovat ELYllä käytössä olevia välineitä. Näiden yhteydessä ilmastotavoitteita on mahdollista pitää esillä, jos sopivaa tietoa on saatavilla.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin ohjata tarkastelua kaivannaisjätteiden ja sivukiven loppusijoittamisesta kohti hyödyntämismahdollisuuksien hakemista. Tulisi arvioida maa-ainesten oton tarpeellisuutta alueilla, joissa muodostuu kaivostuotannosta sivukiveä.

Tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista erityisesti sademääriin – myös pahimmissa ilmastoskenaarioissa – tulisi ottaa systemaattisemmin mukaan tarkasteluihin esim. altaiden ja hulevesirakenteiden mitoitusten suhteen.

Kaivosten sulkemisvaiheessa tarvittaisiin tietoa siitä, mitä menetelmää on ympäristöriskit ja ilmastovaikutukset huomioiden järkevintä käyttää peittorakenteisiin. Sulkemissuunnitelmien ajantasaisuuden suhteessa muuttuneisiin olosuhteisiin tulisi varmistaa.