Ilmastovaikutusten arviointi

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Ihmisen toiminta vaikuttaa aina jollain tavoin väestöön, luontoon ja sen monimuotoisuuteen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan tai luonnonvaroihin. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että suunnitteilla olevan toiminnan ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella silloin, kun hanke todennäköisesti aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

Ympäristövaikutuksia voidaan arvioida hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) sekä viranomaisten omien suunnitelmien ja ohjelmien arviointimenettelyssä (SOVA-menettely). Tarkoituksena on lisätä kaikkien tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyyn saavatkin osallistua kaikki ne, joihin hanke voi vaikuttaa (esim. alueen asukkaat, järjestöt ja viranomaiset).

YVA-menettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. YVA-laissa ja -asetuksessa on määritelty ne hankkeet, joihin on aina sovellettava YVA-menettelyä. Hankkeet voivat olla esimerkiksi moottoriteitä, kaivoksia, jätteenkäsittelylaitoksia tai tuulivoimaloita. Aloitteen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistämiseksi tekee hankkeesta vastaava.

ELY-keskukset edellyttävät, että hankkeiden positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ilmastoon arvioidaan. Vaikutusten arvioinnin yhtenäistämistä edistetään valtakunnallisesti.

Voitaisiin tehdä

YVA-menettelyjä voitaisiin edelleen yhdenmukaistaa ilmaston osalta, ja viestiä tehokkaammin tästä myös YVA-hankkeesta vastaaville ja konsulteille. Voitaisiin myös huolehtia, että viesti ilmastovaikutusten arvioinnin tarpeesta on esillä viimeistään ennakkoneuvotteluvaiheessa.

Olisi tarpeen tunnistaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä systemaattisesti hankkeen koko elinkaaren ajalta. Osana ilmastoarviointeja tulisi entistä enemmän tulla esiin myös arvio siitä, miten hanke vaikuttaa haavoittuvuuteen ilmastomuutokselle sekä ympäristön sopeutumiskykyyn.

Ilmastovaikutuksen merkittävyyden määrittämiseen tarvittaisiin selkeyttämistä. Voitaisiin kerätä koontitietoa hankkeista, joissa ilmastovaikutus on noussut merkittäväksi joko positiivisena tai negatiivisena kysymyksenä. Tähän liittyy myös tarve punnita esim. päästövähennysten hyötyjä ja hiilinielumenetysten haittoja keskenään.

Puhtaaseen siirtymään ja energiajärjestelmän murrokseen liittyy merkittävä määrä erilaisia ympäristövaikutuksia. Hankkeiden lisäksi on tarpeen myös vahvistaa energiansiirtoverkostoa. Kokonaisvaikutuksia ympäristöön ja hankkeiden yhteisvaikutuksia tulisi tarkastella nykyistä systemaattisemmin.

SOVA-menettelyn potentiaalia voitaisiin systemaattisesti pyrkiä hyödyntämään myös ilmastonäkökulmasta. SOVA-menettelyssä voitaisiin tehdä strategisen tason ennakoivaa arviointia, joka vaikuttaisi suunnitelmien linjauksiin ja johtopäätöksiin, jos menettely integroituisi paremmin osaksi prosessia. Ilmastonäkökulma on tässä keskeinen osa ennakointia niin hillinnän kuin sopeutumisenkin näkökulmasta.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä  valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita.

Alueidenkäyttötehtävässä pystytään laaja-alaisesti huomioimaan rakennetun ympäristön kokonaisuuden kehittyminen ottaen huomioon niin olemassa olevat arvot kuin eri tahojen intressit.

Maankäyttö- ja rakennuslain sekä tulevan alueidenkäyttölain mukaan kaavan vaikutukset on selvitettävä tarpeellisessa määrin kaavan tarkoitukseen suhteutettuna koko siltä alueelta, jolla kaavalla arvioidaan olevan olennaisia vaikutuksia. Asetuksessa on tunnistettu mm. vaikutukset ilmastoon sekä kestävään yhdyskuntarakenteeseen.

YVA-menettelyssä otetaan kantaa esimerkiksi hankkeen kaavan mukaisuuteen sekä yhdyskuntarakenteellisiin vaikutuksiin. Kannanotoissa tarkastellaan laaja-alaisesti hankkeen vaikutuksia ympäristöön ja maankäyttöön.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin entistä voimakkaammin ja systemaattisemmin tulkita ja konkretisoida lainsäädännön kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitetta ilmastonäkökulmien kautta. Voitaisiin edistää ilmastovaikutusten yhdenmukaista arviointia nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä kuntien ja sidosryhmien kanssa. Voitaisiin ottaa käyttöön ja markkinoida tuoreita arviointityökaluja.

Kaupunkien kokonaiskestävyyden edistämisessä yhtenäinen ja riittävän laaja viherrakenne on keskeinen elementti niin ilmastonmuutokseen sopeutumisen kuin hillinnänkin kannalta. Tämä merkitys tulisi entistä vahvemmin tunnistaa, tuoda työssä esiin ja lisätä tietoisuutta myös yleisessä keskustelussa.

Lausunnoissa voitaisiin kiinnittää huomiota ilmastonmuutokseen sopeutumisessa erityisesti haavoittuvuuden (esim. luontoarvot, vesihuollon toimintavarmuus, vanhukset) ja altistumisen (esim. tulvariskialueet, kuumuudelle alttiit alueet) tunnistamiseen ja sijaintiin  kohdennettuihin sopeutumistoimiin.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.

ELY-keskukset laativat ympäristölupien valvontasuunnitelman omalle alueelleen. Siinä kuvataan alueen erityispiirteet ja valvonnan tarpeet sekä valvonnan resurssit ja tavoitteet. Suunnitelmassa on myös kuvaus alueellisesta valvontaan liittyvästä yhteistyöstä. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä ympäristöluvan lupamääräyksiä. Ilmasto kuuluu prosesseissa arvioitaviin kysymyksiin ympäristönsuojelulain määrittämällä tavalla. Valvottaviin lupamääräyksiin sisältyy jo tällä hetkellä ilmastonmuutostekijöitä. Näitä ovat energiatehokkuus, päästöt, ympäristöriskeihin (ml. ilmastoriskit) varautuminen, jätehuolto ja kiertotalous.

YVA-menettelyssä ympäristönsuojeluviranomainen osallistuu  perusteltuun päätelmään. YVA-ohjelmassa esitetään ehdotus vaikutusten arvioinnista ja arvioinnissa käytetyistä menetelmistä myös ilmastovaikutuksien osalta. Lupaviranomaisen tulee ottaa YVA-menettelyssä esille tulleet näkökulmat huomioon omassa päätöksessään.

Voitaisiin tehdä

ELY-keskus voisi ympäristönsuojelulain mukaisissa menettelyissä kiinnittää entistä enemmän huomiota ilmastonmuutosta koskeviin asioihin ja edellyttää niiden huomioimista toiminnassa. (Esim. sää- ja hulevesiriskien huomioiminen.) Myös lupamenettelyjen yhteydessä olisi tarpeen ennakoida tulevaisuuden olosuhteiden vaikutuksia laitoksen toimintaan ja siitä seuraaviin riskeihin nykyistä vahvemmin.

Ennaltavarautumissuunnitelmissa voitaisiin paremmin huomioida esim. tulvatilanteet tai muut ilmastonmuutoksen aiheuttamat poikkeustilanteet.

Voitaisiin lisätä tietoisuutta kasvihuonekaasupäästöjen kannalta parhaista käyttökelpoisista tekniikoista.

Määräaikaistarkastuksissa ilmastonmuutokseen liittyvä ohjaus ja neuvonta voisi olla oma erillinen asiakohtansa. Kohteiden energiankäytön seurantaan tarvittaisiin jatkuvuutta.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027  – Suomen rakennerahasto-ohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimenpiteet. Kaikki tieto hakemisesta, haun aikatauluista ja painotuksista, valintakriteereistä sekä hankevalinnoista löytyy rakennerahastot.fi -verkkopalvelusta.

ELY-keskukset toimivat aluekehittämisen yhteistyössä maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) sekä sen sihteeristössä, joissa rahoitettavia hankkeita ja hankehakuja käsitellään.

Rakennerahastoista tuetaan erilaisia ilmastoon ja kiertotalouteen liittyviä hankkeita.

ACE-hankkeessa kehitetään rahoituksen ilmastovaikutusten arviointia vuosien 2024-2030 välillä. ELY-keskukset muun muassa laativat rahoituksen vaikutusten arviointiin työkalun, jolla on tarkoitus lisätä rahoituksen vaikuttavuutta.

Voitaisiin tehdä

Rahoituksen ilmastovaikutusten ja ilmastovaikuttavuuden arviointia voitaisiin kehittää eri tasoilla. Tarvittaisiin tietoa EU-osarahoitteisen rahoituksen kokonaisvaikuttavuudesta. Samalla myös yksittäisten hankkeiden arviointiin ja suunnitteluun tarvittaisiin selkeää tietoa, joka ohjaisi ilmastomyönteisten valintojen tekemistä. ACE-hankkeessa kehitettävä vaikutusten arviointityökalu olisi yksi väline, jolla tätä voitaisiin edistää.

EU-rahoitusta suunnataan valtakunnallisesti ja alueellisesti ilmastotoimiin. Tarvittaisiin tiiviimpää vuoropuhelua siitä, mitä kaikkein keskeisimmät ilmastotoimet ja akuuteimmat rahoitettavat kokonaisuudet ovat, esimerkiksi suhteutettuna niihin päästötavoitteisiin, joissa ei muuten olla vielä edetty.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskuksissa kiertotalouden edistämistyötä tehdään osana ELY-keskusten toimivaltaan kuuluvien tehtävien hoitoa. Kiertotaloustyö on laaja-alaista ja vaatii eri vastuualueiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Keskeistä kiertotalouden edistämistyössä on myös erilaisten sidosryhmien kanssa tehtävä työ.

Kiertotalous on yksi näkökulma, joka tuodaan osaksi yhteysviranomaisen perusteltua päätelmää. YVA-menettelyssä otetaan huomioon hankkeen koko elinkaari, joten kiertotaloustarkastelu on tärkeä osa arvioinnin kokonaisuutta. Ilmaston kannalta keskeistä on luonnonvarojen käytön vähentäminen ja materiaalien kierrossa pysyminen.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin edelleen koota tietoa kiertotalouden ilmastovaikutuksista ja levittää  erityisesti vaikuttavimmin kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä toimintatapoja.