Tehtävät
ELY-keskuksen tehtävät, joilla kehittämiskohdetta edistetään.
Vesien- ja merenhoito
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Vesien- ja merenhoitoa suunnitellaan Suomessa vesienhoitoalueittain ja ELY-keskuksittain. Vesien käyttäjä voi vaikuttaa suunnitteluun julkisten kuulemisten tai vesienhoidon yhteistyöryhmien kautta.
ELY-keskukset arvioivat ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja seuraavat vesien tilaa. ELY-keskukset luokittelevat alueensa pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavedet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Tieto alueen vesistä ja niiden kunnosta esitetään vesienhoitosuunnitelmassa. ELY-keskukset laativat myös toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimet vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisella vesienhoitoalueella yksi ELY-keskus koordinoi ELY-keskusten rajat ylittävää vesienhoitoa. Toimenpideohjelmat sisältävät yksityiskohtaisemmat tiedot tarvittavista vesienhoidon toimenpiteistä. Jokainen ELY-keskus valmistelee alueelleen oman ohjelman.
Merenhoitosuunnitelma tehdään Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Sen laatimisesta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi on mukana vesien- ja merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnitteluprosesseissa. Toimenpiteiden suunnittelussa ja valinnassa pyritään huomioimaan toimenpiteiden soveltuminen muuttuviin olosuhteisiin.
Vesienhoitosuunnitelmissa 2022 – 2027, uudeksi turvetuotannon ohjauskeinoksi on tunnistettu turvetuotannosta vapautuneiden alueiden ohjaaminen mm. hiilinieluiksi sekä lainsäädännön kautta kehittää kannustejärjestelmää tukemaan ko. jälkikäyttöä. Päätös jälkikäytöstä on kuitenkin maanomistajalla. Vesienhoidon toimenpidelistalla ovat myös kosteikot ja soiden ennallistaminen, lisäksi HELMI-ohjelma. Soiden suojelulla ja ennallistamisella on vaikutusta myös virtavesikalojen elinoloihin alapuolisessa vesistössä. Muuttuvissa ilmasto-oloissa veden tummuminen ja alivirtaama-ajan veden vähäisyys mm. nostavat veden lämpötilaa, joka heikentää jo muutenkin uhanalaisten kalalajien olemassaoloa.
Voitaisiin tehdä
Vesistökunnostuksissa tulisi tunnistaa ja kannustaa erityisesti ilmastonmuutoksen kannalta kriittisimpien kohteiden kunnostamiseen. Osana vesienhoidon suunnittelua tulisi selvittää rehevät vesistöt, jotka voivat uusien tutkimusten perusteella toimia merkittävinä kasvihuonekaasupäästöjen (metaanin) lähteenä. Tunnistetuilla riskialueilla tulisi selvittää mahdollisuudet vähentää päästöjä.
SYKEn opas ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja varautumisesta vesienhoidossa tulisi ottaa systemaattisesti käyttöön. Varsinkin happamat sulfaattimaat pitäisi huomioida kuivatusolosuhteiden ja hydrologian muuttuessa.
Neuvontaa ja yhteistyötä maanomistajien kanssa voitaisiin lisätä. Ylläpidetään turvemaiden vesitalouden hallinnan edistämistä ja tähän liittyvää viestintää.
Tarvitaan maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkaaseen kohdentamisen suunnitteluun tarkoitettu malli, joka on kaikkien halukkaiden käytössä . Valuma-aluetasoisesti tulisi vähentää eroosiota ja orgaanisen aineen huuhtoutumista maaperästä. Kasvukunnon lisääminen lisäisi maan multavuutta eli hiilipitoisuutta.
Vesien tilan seurantaa tulisi kehittää vastaamaan muuttuvia hydrologisia olosuhteita.
Vesiensuojelurakenteiden toimintaan liittyvien suuntaviivojen laatiminen ja hyödyntäminen omissa lausunnoissa ja kannanotoissa. Varmistetaan, että rakenne toimii tarkoitetulla tavalla myös pitkälle tulevaisuuteen ennakoiden.
Kiertotalouden edistäminen
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskuksissa kiertotalouden edistämistyötä tehdään osana ELY-keskusten toimivaltaan kuuluvien tehtävien hoitoa. Kiertotaloustyö on laaja-alaista ja vaatii eri vastuualueiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Keskeistä kiertotalouden edistämistyössä on myös erilaisten sidosryhmien kanssa tehtävä työ.
Ravinteiden kierrätyksen edistämistyössä tavoitteena on edistää lannan, puhdistamolietteen ja muiden vastaavien ravinnepitoisten biomassojen prosessointia siten, että niistä saadaan maataloudelle välttämättömät ravinteet talteen esimerkiksi orgaanisia lannoitevalmisteita tai muita korkeamman jalostusasteen tuotteita kehittämällä.
Voitaisiin tehdä
Viestintää ravinteiden kierrätyksen eri rahoitusmahdollisuuksista tulisi lisätä.
Biotalouden edistäminen
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Biotaloudella tarkoitetaan sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta saatavia uusiutuvia materiaaleja sekä kehitetään ja otetaan käyttöön niihin liittyviä innovaatioita ja teknologioita. Ominaista biotaloudelle on materiaalien tehokas kierrätys sekä ekosysteemipalvelujen toimintaedellytysten arvottaminen ja hyödyntäminen. Käsitteenä biotalous on laaja. Se kattaa muun muassa metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, kalatalouden, maatalouden, elintarviketeollisuuden ja lääketeollisuuden. Myös luonto- ja maaseutumatkailu voidaan laskea osaksi biotaloutta.
Biotalous voidaan nähdä myös strategiana, jonka avulla yhteiskunta taistelee päivänpolttavia haasteita vastaan. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, lisääntyvä kilpailu luonnonvaroista sekä maaseudun ja alueiden kehittäminen. Strategisina tavoitteina uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyky vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa sekä kuluttajat voivat luottaa ruokaketjun vastuulliseen toimintaan.
ELY-keskukset rahoittavat biotalouteen liittyviä hankkeita eri rahoituskanavista sekä rakentavat yhteistyötä biotalouden edistämiseksi.
Voitaisiin tehdä
Viestintää ravinteiden kierrätyksen eri rahoitusmahdollisuuksista tulisi lisätä.
Voitaisiin lisätä viestintää biotalouden teemoista, kuten jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta turvemailla, kasvinjalostuksesta, uusien kasvilajien käyttöön ottamisesta tai biohiilen mahdollisuuksista.
Maaseudun kehittäminen (rahoitus- ja maksatustoimet)
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Maaseudun yritystoimintaa tuetaan EU:n maaseuturahastosta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Maaseuturahaston tuilla kehitetään myös maaseudun hyvinvointia ja palveluita. Maaseuturahastosta rahoitetaan monipuolisesti ilmastohankkeita, esim. kylien ilmastohankkeita, energiatehokkuutta, lähimatkailua, lähiruokaa jne. LEADER-rahoitus toimii erityisesti pienempiin hankkeisiin. Maatalouden rakennetuista on mahdollista rahoittaa ilmastomyönteisiä investointeja, esim. biokaasuratkaisuja.
Voitaisiin tehdä
Voitaisiin tehostaa tiedon käytäntöön tuomista kaikille toimijoille kohdentuen. Tutkimustietoa pitäisi kanavoida tilakohtaisiksi ratkaisuiksi. Myös tietoa viljelijöiden tekemistä toimenpiteistä pitäisi välittää laajemmin.
Hankeaihioina voitaisiin markkinoida esim. maaperän hiilensidonnan kehittämistä, hiiliviljelykasveja, suorakylvömenetelmiä, nurmenviljelyä sekä biokaasun ja biohiilen tuotantomahdollisuuksia.
Ympäristösopimukset ja luomusitoumukset
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskus rahoittaa viljelijöiden luomusitoumuksia sekä muita ympäristösopimuksia. Luomusitoumusten avulla on voitu edistää erilaisia ympäristötavoitteita. Ympäristötukien avulla on mahdollista mm. perustaa kosteikkoja sekä edistää muita toimenpiteitä, joilla on kytkentä vesienhoitoon ja ilmastonmuutokseen.
Voitaisiin tehdä
Kosteikkoviljelyn edistämiseksi voitaisiin lisätä yhteistyötä sekä tutkimuksen että laaja-alaisesti eri toimijoiden välillä.
Maa- ja metsätalouden vesienhallinta
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Maa- ja metsätalouden vesienhallintaan myönnetään avustuksia, joiden tavoitteena on parantaa vesien tilaa. Valtionapuviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluelähtöistä vesienhallinnan suunnittelua, toteutusta ja yhteistyötä sekä sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Lisäksi hankkeilla parannetaan peltojen ja metsien vesitaloutta, vähennetään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Avustettavat toimenpiteet voivat olla sekä laajoja yhteistyöhankkeita että alueellisia tai paikallisia suunnittelu- ja toteutushankkeita.
ELY-keskukset myöntävät maatalouden investointitukea salaojitukseen ja yhteisiin ojitusinvestointeihin sekä peltojen peruskuivatukseen.
Voitaisiin tehdä
Voitaisiin edistää turvemaapeltojen sellaisia viljelykäytäntöjä, jotka säilyttäisivät turpeen hiilivarastoa.
Voitaisiin selvittää, millaisissa kohteissa kosteikkoviljely olisi suositeltavaa ja millä tavoin tätä voitaisiin kannattavasti edistää.
Turvetuotannon ympäristönsuojelu
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.
Turvetuotannon valvontaan kuuluu ympäristövaikutusten seuranta, kuten vedenhallinnan ja kiinto- ja ravintoaineiden kulkeutuminen vesistöihin. Turvetuotannon ympäristölupien käsittelyssä kansallisella energia- ja ilmastostrategian tavoitteen asetannalla on ohjausvaikutus, mutta ei oikeudellista sitovuutta yksittäisen lupa-asian ratkaisemisessa.
Ilmastovaikutusten hallinnassa on merkitystä myös alueen jälkikäytöllä. Tähän on mahdollista antaa neuvontaa toiminnanharjoittajille. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on laatinut ohjeen turvetuotannosta vapautuneen alueen maanomistajalle tai haltijalle, ohje on otettu käyttöön myös muissa ELY-keskuksissa.
Voitaisiin tehdä
Voitaisiin lisätä viestintää ja tiedon jakamista siitä, mitkä jälkihoitomenetelmät ovat ilmaston kannalta suositeltavimpia. Jälkihoito ratkaisuna korostuu, vaikka turvetuotannon sääntelyssä tehtäisiin muita muutoksia, sillä olemassa olevat alueet tullaan jossain vaiheessa joka tapauksessa lakkauttamaan.
Varautumista ääreviin ilmasto-olosuhteisiin voitaisiin huomioida nykyistäkin enemmän. Lisääntyvä sadanta lisää allaskapasiteetin tarvetta, vesienkäsittelyyn ohjaamistarvetta sekä eroosio-ongelmia ja myös talviaikaiset valunnat kasvavat.
Voitaisiin lisätä yhteistyötä Luken tutkimustyön kanssa jälkikäyttömenetelmien valintaan ja niistä aiheutuviin ilmastopäästöihin liittyen.
