Tievihreä sopeutumisessa ja hiilinieluna

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskukset pyrkivät uusia teitä rakentamalla ja nykyisiä parantamalla lisäämään liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Tiehankkeet sisältävät mm. teiden, kävely- tai pyöräilyväylien, siltojen, tunnelien ja tievalaistuksen rakentamista ja parantamista.

Tievihreällä tarkoitetaan liikenneviheralueita. Tieympäristön viheralueiden, nurmetusten, niittyjen ja istutusten tarkoituksena on parantaa tiemaiseman ilmettä, vähentää pölyämistä ja suojella kaltevia pintoja eroosiolta, sekä toimia optisena ohjauksena tiellä liikkuvalle.

Viheraluemetsiksi määriteltyjen tiealuemetsien arvioitu pinta-ala on n. 800 ha. Puustoisia kaistaleita on myös tiealueen reunoilla, niin luontaisesti kasvaneita kuin istutettuja puita. Maanteiden tiealueiden metsien hoidossa liikenneturvallisuustavoitteet ovat keskeisiä. Lisäksi turvataan tierakenteiden kunto ja kunnossapidon tarpeiden toteuttaminen, ja huomioidaan maisema- ja luonnon monimuotoisuusnäkökohtia.

Liikenneviheralueet koostuvat tiealuemetsien lisäksi avoimista alueista (niityt, nurmet ja joutomaat) ja muista peitteisistä kasvillisuusalueista (istutetut puut ja pensaat). Tieympäristön vihertöissä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta on tärkeä hyödyntää tehokkaasti paikalta saatavia kasvualustoja ja säilyttää olemassa olevia kasvillisuusalueita. Paikalla olevia pintamaita hyödyntämällä edistetään mm. paikkaan luontaisesti sopivan kasvilajiston kehittymistä ja maaperäeliöstön monimuotoisuuden säilymistä.

Metsien ja luonnostaan avointen tai puoliavointen kasvillisuusalueiden säilyttäminen vähentää maanmuokkauksesta aiheutuvaa hiilen vapautumista ilmakehään.

Tiehankkeissa tärkein ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimenpide liittyy hulevesien hallinnan suunnitteluun. Tässä osaltaan tärkeässä asemassa ovat luontopohjaiset ratkaisut kuten kasvillisuus. Nurmetettujen alueiden säännöllisellä niitolla ja vesakonraivauksella tuetaan tien kuivatusrakenteiden toimivuutta muuttuvissa sääolosuhteissa.

Tieympäristön viherrakentamista ja -hoitoa on käsitelty Väyläviraston julkaisussa: Viherrakentaminen ja -hoito tieympäristössä (vaylapilvi.fi)

Voitaisiin tehdä

Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan mm. sateiden runsastumisesta johtuvien tien kuivatusongelmia sekä toisaalta helle- ja kuivuuskausia. Näihin varautumista tulee edelleen kehittää mm. viherryttämällä tieympäristöä aina kun se on mahdollista ja tekemällä suunnitelmat tievihreän laadusta.

Liikenneviheralueilla ilmastonmuutokseen sopeutumista voidaan edistää mm. johtamalla hulevesiä viheralueiden pintavesialtaisiin ja -uomiin. Viivytys- ja imeytysaltaiden avulla voidaan tasata tulvahuippuja, luoda uudenlaisia elinympäristöjä ja monipuolistaa tieympäristön maisemallista ilmettä. Lisäksi niiden avulla voidaan tuottaa kosteutta muuttuvasta ilmastosta johtuvien kuivuusajanjaksojen aikana.

Kaikkien toimijoiden, yhteistyömallia hulevesien kokonaisratkaisujen osalta olisi syytä kehittää ja pilotoida.

Tarvittaisiin pilotointia hyvistä käytännöistä: esimerkiksi biohiilen käyttämisestä hulevesien laadunhallinnassa sekä hiiltä nopeasti sitovien kasvien hyödyntämisestä teiden varsilla ja symbioosista biohiilen tuotannon kanssa.

Voitaisiin valtakunnallisella tasolla selvittää kohteet, joissa olisi mahdollista lisätä puuston määrää liikenneturvallisuus huomioiden.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka ovat ihmisen toiminnan seurauksena ylittäneet luontaiset leviämisesteensä. Osa vieraslajeista aiheuttaa mittavia haittoja esim. levittämällä tauteja, muuttamalla elinympäristöä muille lajeille sopimattomaksi tai syrjäyttämällä alkuperäisiä lajeja.

Vieraslajien aiheuttamat riskit voivat nousta entistä suuremmiksi ilmastonmuutoksen edetessä ja toisaalta, vieraslajit menestyvät voimakkaasti häirityissä ja muutetuissa elinympäristöissä. Luonnonelinympäristöjen hyvä tila vähentää vieraslajien leviämistä. Haitallisten vieraslajien torjumiseksi on laadittu hallintasuunnitelma.

ELY-keskuksen tehtävänä on valvoa vieraslajeista aiheutuvien riskien hallintaa koskevan lain ja asetuksen noudattamista alueellaan. Lisäksi ELY-keskukset myöntävät avustuksia vieraslajien torjuntaan.

Tieympäristössä kiinnitetään erityisesti huomiota vieraslajien ja tuhohyönteisten torjuntaan sekä leviämisen välttämiseen tienvarsilla.

Yhtenä keinona Väyläviraston ohjeistuksen mukaisesti tieympäristöön istutettavia kasvilajeja valittaessa tulee ensisijaisesti valita kotimaista alkuperää olevia lajeja huomioon ottaen kasvupaikan olosuhteet ja kunnossapidon vaatimukset, mahdolliset rankkasateet ja eroosiovaikutukset, sekä toisaalta kuivuusjaksot.

Voitaisiin tehdä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat muuttaa elinympäristöolosuhteiltaan vaativampien lajien esiintymistä, jolloin on riskinä että ne korvautuvat vieraslajeilla. Näitä riskejä tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti pitkällä aikavälillä ja varautua niihin ennakollisesti.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä  valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita.

Alueidenkäyttötehtävässä tievihreän lisäämistä ja säilyttämistä erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta. Tievihreä voi kytkeytyä hulevesisuunnitteluun ja kaupunkialueiden viherryttämiseen tai lajisuojelutarpeisiin.

Voitaisiin tehdä

Lausunnoissa ja neuvotteluissa voitaisiin ottaa kantaa katu- ja tievihreän merkitykseen hulevesien hallinnassa, lämpötilojen hallinnassa, biodiversiteettikysymyksenä ja myös hiilivarastona.

Voitaisiin edellyttää lausunnoissa tarkastelua tiehankkeissa menetettävän hiilinielun kompensoinnista puita istuttamalla.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Teiden kunnossapidolla turvataan ensisijaisesti teiden päivittäinen liikennöitävyys ja luodaan edellytykset turvalliselle liikkumiselle.

ELY-keskuksen tehtävänä on huolehtia maanteiden kunnosta siten, että toimivat ja turvalliset kuljetukset ovat mahdollisia koko maassa kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidettavana on noin 78000 km maanteitä, josta moottoriteitä on noin 700 km, kevyenliikenteen väyliä noin 5000 km ja noin 14 800 siltaa. Noin 90 % eduskunnan vuosittain myöntämästä perustienpidon rahoituksesta käytetään teiden hoitoon ja ylläpitoon, johon kuuluu mm. teiden talvihoitoa, päällystämistä, siltojen korjauksia, sorateiden hoitoa, tienvarsien niittoa, tiemerkintöjen tekoa sekä varusteiden ja laitteiden, kuten pysäkkikatosten ja liikennemerkkien, kunnossapitoa.

Tieympäristön viherrakentamista ja -hoitoa on käsitelty Väyläviraston julkaisussa: Viherrakentaminen ja -hoito tieympäristössä (vaylapilvi.fi)

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin ennakoida muuttuvia olosuhteita ja tunnistaa entistä enemmän myös viherrakentamiseen liittyviä mahdollisuuksia hulevesien hallinnassa.

Tiehankkeissa yleensä metsitetään läjitysalueet sekä poistuvat liikennealueet. Tätä käytäntöä voitaisiin korostaa suunnittelussa entisestään.