Energia-, resurssi- ja materiaalitehokkuuden edistäminen

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskukset tarjoavat yrityksen kehittämiseen rahoitus- ja koulutuspalveluja, joiden avulla saa tukea yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja uudistamiseen. Kehittämisavustuksen avulla tuetaan yrityksen kokonaisvaltaista kehittymistä sekä luodaan parempia edellytyksiä liiketoiminnalle. Kehittämisavustusta voidaan myöntää pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin ja investointeihin, kun yritys aloittaa toimintansa, haluaa panostaa merkittävästi uudistumiseen tai pyrkii kasvamaan.

Yritysten kehittämisrahoitus mahdollistaa rahoituksen myöntämisen ilmastokestäviin ratkaisuihin. Painopiste on pk-yritysten toteuttamissa hankkeissa. Kehittämisavustusta myönnetään hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun tai uudistumiseen, kansainvälistymiseen, innovaatiotoimintaan tai osaamisen vahvistamiseen, tuottavuuteen, digitaaliseen liiketoimintaan tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, hiilineutraalisuuden edistämiseen sekä energia- tai materiaalitehokkuuteen. Rahoituksen kohteena ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävät hankkeet, joissa voidaan kehittää esimerkiksi pk-yritysten hiilineutraalisuutta edistäviä tuotteita, materiaaleja sekä palveluita ja tuotantomenetelmiä.

Voitaisiin tehdä

Hankkijaverkoston kautta voitaisiin valtavirtaistaa ilmastokriteerien hyödyntämistä hankinnoissa.

Voitaisiin markkinoida resurssitehokkuutta aktiivisesti yhtenä kehittämiskohteena, esimerkiksi materiaalitehokkuuteen, sivuvirtoihin, yritysten välisiin synergiahyötyihin tai jakamistalouteen liittyen. Yrityksille voitaisiin markkinoida nykyistä enemmän ilmastonmuutokseen liittyviä kilpailuetuja yhtenä toiminnan kehittämisen muotona. Tunnistetaan tätä varten merkittävimmät toimialat ja niihin liittyvät mahdollisuudet.

Voitaisiin suositella rahoitusta hakeville esim. EK:n kehittämää yritysten ilmastokestävyyden polkua tai muuta ohjeistusta yrityksen ilmastokestävyyden arviointiin ja vahvistamiseen. Voitaisiin arvioida hakemusten ilmastokestävyys ja suosia hankkeita, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset on otettu huomioon.

Voitaisiin edistää ja kehittää materiaali- ja energiatehokkuuskatselmuksia yrityksissä. Biomassojen ravinteita voitaisiin tehokkaammin hyödyntää ja kehittää ravinteiden kierrätyksen logistiikkaa.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.

ELY-keskukset laativat ympäristölupien valvontasuunnitelman omalle alueelleen. Siinä kuvataan alueen erityispiirteet ja valvonnan tarpeet sekä valvonnan resurssit ja tavoitteet. Suunnitelmassa on myös kuvaus alueellisesta valvontaan liittyvästä yhteistyöstä. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä ympäristöluvan lupamääräyksiä.

Ympäristölupiin liittyy usein vesistötarkkailuvelvoite, jonka avulla toiminnan vesistövaikutuksia valvotaan. Lupiin on asetettu päästöraja-arvoja sekä velvoitteita vesiin johdettaville päästöille. Lausunnoissa ELY-keskus ottaa kantaa vesiensuojeluratkaisuihin sekä vesienhoidon tavoitteisiin. Tarkastellaan myös, voiko toiminta heikentää vesien tilaa, joka voi olla este luvan myöntämiselle.

Valvottaviin lupamääräyksiin sisältyy jo tällä hetkellä ilmastonmuutostekijöitä. Näitä ovat energiatehokkuus, päästöt, ympäristöriskeihin (ml. ilmastoriskit) varautuminen, jätehuolto ja kiertotalous.

Energiatehokkuus huomioidaan ympäristölupahakemuksissa sekä BAT-asiakirjoissa (mm. elintarvike-BAT sisältää raja-arvon energiatehokkuudelle, jota tulee noudattaa 4 vuoden kuluessa ja siitä tulee raportoida). Suuri osa teollisuuden valvontakohteista on mukana Motivan energiatehokkuussopimuksessa.

YSL:n 1 § 1 momentin 2) kohdassa lain tarkoituksena mainitaan ilmastonmuutoksen torjunta. Esim. sademäärien lisääntyminen on huomioitu ympäristölupahakemuksista annettavissa lausunnoissa.

YSL:n mukaisessa luvassa voidaan määrätä, että toiminnanharjoittajan on toimitettava tietoja energiatehokkuuden kehittymisestä valvontaviranomaiselle.

Osa teollisuudesta on liittynyt Motivan energiatehokkuussopimukseen, jolla ko. asia yleensä kuitataan ympäristölupapäätöksissä. BAT-päätelmissä on velvoitteita laitosten energiatehokkuustoimista, jotka tulevat raportoitaviksi tiedoiksi. BAT-selvityksissä toiminnanharjoittajat joutuvat ottamaan kantaa energiatehokkuuteen, jos se on ko. toimialan BAT-päätelmissä kirjattuna. Tällöin valvontaviranomainen joutuu asiaa arvioimaan.

Materiaalitehokkuutta voidaan käsitellä työssä, mikäli toiminnanharjoittaja ottaa asian esille.

Voitaisiin tehdä

Materiaalitehokkuusnäkökulmaa voitaisiin pitää esillä ohjauksessa ja valvonnan eri vaiheissa. Tässä on tärkeä painottaa jätelain etusijajärjestystä ja jätteen synnyn ehkäisyä. Materiaalitehokkuus on jo ollut valtakunnallinen valvontateema ja vastaavasti teemaksi voisi soveltua tulevaisuudessa energiatehokkuus.

Tarvittaisiin seurantakeinoja yritysten energiankulutuksen seuraamiseksi sekä toimialakohtaista tietoa siitä, mitkä ovat energiatehokkuuden kannalta hyviä käytäntöjä.

Osaamista jätevedenpuhdistamoiden energiatehokkuuden keinoista tulisi lisätä läpileikkaavasti, jotta tuorein tieto ja menetelmät tulisivat tehokkaammin käytäntöön.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Maaseudun yritystoimintaa tuetaan EU:n maaseuturahastosta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Maaseuturahaston tuilla kehitetään myös  maaseudun hyvinvointia ja palveluita.

Maaseuturahastosta on rahoitettu monipuolisesti ilmastohankkeita, esim. kylien ilmastohankkeita, energiatehokkuutta, lähimatkailua, lähiruokaa jne.  LEADER-rahoitus toimii erityisesti pienempiin hankkeisiin. Ilmastomyönteisiä investointeja on mahdollista rahoittaa myös maatalouden rakennetuista, esimerkiksi aurinkopaneeleita ja biokaasuratkaisuja.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin lisätä energiatehokkuuteen liittyviä teemoja hankehakuihin. Infotilaisuuksissa voitaisiin entistäkin enemmän tuoda esille ilmastoon liittyviä tavoitteita ja esimerkkejä.

Hankehakijoiden neuvonnassa voitaisiin aiempaakin vaikuttavammin tuoda esiin ilmasto- ja kiertotalousteemoja ja hankkeiden kehittämistä ilmastomyönteiseen suuntaan.

Voitaisiin seurata kokonaisvaltaisemmin hankkeiden ilmastovaikutuksia ja -vaikuttavuutta. Tämän perusteella voitaisiin kehittää hakuja yhä paremmin ilmastokysymysten merkittävyys huomioon ottavaksi.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä  valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita.

Alueidenkäyttötehtävässä pystytään laaja-alaisesti huomioimaan rakennetun ympäristön kokonaisuuden kehittyminen ottaen huomioon niin olemassa olevat arvot kuin eri tahojen intressit.

Maankäyttöä ja rakentamista ohjaavissa lakisääteisissä tehtävissä tarkastellaan kokonaisuudessaan yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja eheyttä, mikä osaltaan linkittyy myös energia- ja resurssitehokkuuden edistämiseen. Asioita, joihin otetaan kantaa ovat esim. liikkumiseen liittyvät kysymykset, kaavan toteuttamisen vaatimat luonnonvarat, ilmastovaikutukset jne. Lisäksi rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin.

Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää:

1) hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista;

2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin

Voitaisiin tehdä

Energiatehokkuus voitaisiin entistä voimakkaammin huomioida rakennusjärjestyksiin liittyvässä edistämistyössä.

Voitaisiin kannustaa myös energiatehokkuusnäkökulma esiin tuoden tehokkaimpien kaavaratkaisujen valintaan. Ylemmillä kaavatasoilla nämä ratkaisut liittyvät pitkälti yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikenteen kestävyyteen, kun taas alemmilla kaavatasoilla voidaan tarkastella esim. rakennusmateriaalien ominaispäästöjä tai ns. passiivisten keinojen hyödyntämistä rakennusten lämmitystä tai viilennystä suunniteltaessa. Passiivisia keinoja voivat olla esim. rakennusten suuntaaminen ja kasvillisuuden suunnittelu siten, että rakennukset ovat kesällä varjoisia ja talvella keräävät aurinkoenergiaa.

Tarvittaisiin valtakunnallista kehittämistyötä, jotta esim. aurinkopaneeleja voitaisiin sijoittaa maisema- ja kaupunkikuvalliset arvot huomioiden jo rakennettuihin ympäristöihin.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELYn vesihuoltotehtävät sisältävät vesihuollon kehittämisen ja valvonnan tehtäviä, joiden yhteydessä on mahdollista nostaa esille energia-, resurssi- ja materiaalitehokkuuden edistämiseen liittyviä kysymyksiä. Näitä tehtäviä ovat esim. kuntien vesihuollon valvontatapaamiset, kuntien vesihuollon kehittämisen valvonta, vesihuollon toiminta-aluelausunnot, kaavalausunnot.

ELYllä on alueellisen, ylikunnallisen ja puolueettoman vesihuollon edistäjän rooli.  MMM:n kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma ja toimeenpanosuunnitelma ohjaavat myös ELYn toimintaa ja tulee huomioida toiminnan suunnittelussa.

Voitaisiin tehdä

Vesihuollossa kiertotalous kytkeytyy energian ja resurssien tehokkaan käytön ohella erityisesti jätevesien ja lietteiden käsittelyyn. Paikallisten ja alueellisten yhteistyömallien kehittäminen ravinne- ja hiilenkiertojen edistämiseksi (ml. yhtäaikaisesti saavutettavissa olevat ilmasto- ja vesiensuojeluhyödyt) edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Monialaisten haasteiden ratkaiseminen kokonaisvaikutuksiltaan mahdollisimman kestävästi ja taloudellisesti edellyttää ratkaisuiden hakemista perinteisten mallien ulkopuolelta. Tähän alueelliset yhteistyöverkostot ja ekosysteemit tarjoavat mahdollisuuksia. ELY-keskus voisi toimia yhteistyöverkostojen fasilitoijana tai koordinoijana.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Liikennejärjestelmätyöllä tarkoitetaan pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken tavoitteena liikennejärjestelmän kehittäminen. Liikennejärjestelmä muodostuu eri kulkutapojen liikenneväylistä ja niihin liittyvistä rakenteista sekä henkilö- ja tavaraliikenteestä ja näihin liittyvistä palveluista. ELY-keskukset osallistuvat aktiivisesti alueensa liikennejärjestelmän kehittämiseen yhdessä mm. maakuntien liittojen, kuntien ja Väyläviraston kanssa.

ELY-keskukset edistävät kestävää liikkumista kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia. ELY-keskukset huolehtivat valtion ylläpitämien jalankulku- ja pyöräilyväylien kunnossapidosta. Lisäksi jalankulku- ja pyöräilyväyliä rakentamalla ja parantamalla tuetaan ihmisten mahdollisuuksia valita kestävämpiä liikkumismuotoja.

Kävely ja pyöräily ovat merkittävässä roolissa liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Valtakunnallisena tavoitteena onkin kävelyn ja pyöräilyn matkamäärien kasvattaminen 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoite tukee myös liikenneturvallisuuden kehittymistä ja liikenteen haittojen vähentymistä. Lisäksi lihasvoimin liikkuminen tuo positiivisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.

ELY-keskukset huolehtivat osaltaan julkisen henkilöliikenteen palveluiden saatavuudesta ja luovat edellytykset sen toimivuudelle ja sujuvuudelle.

Kävelyä ja pyöräilyä sekä joukkoliikennettä edistetään yhteistyössä kuntien kanssa.  Kävelyn ja pyöräilyn käytettävyyttä edistetään myös mm. asianmukaisista opasteista huolehtimalla.

ELY-keskukset edistävät kestävää kulkutapajakaumaa kaupunkiseuduilla esim. osana MAL-sopimusten valmistelua, toteuttamista ja seurantaa sekä osallistumalla alueelliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmayhteistyöhön.

ELY-keskukset edistävät matkaketjujen toimivuutta parantamalla liityntäpysäköintiä ja yhteyksiä pysäkeille. ELY-keskuksilla on keskeinen rooli valtion maantieverkon solmupysäkkien liityntäpysäköintitarpeiden määrittämisessä. ELY-keskukset kehittävät ja rahoittavat valtion maantieverkon liityntäpysäköintikohteita yhdessä kuntien kanssa.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin ottaa energia- ja resurssitehokkuuskysymykset laajasti ja vaikuttavasti mukaan suunnitteluun. Tätä varten tulisi kokonaisuus ensin kunnolla selvittää ja tarkastella, mitä kaikkia näkökulmia liikennejärjestelmäsuunnittelun energiatehokkuuteen sisältyy.