Luonnonsuojelu muuttuvassa ilmastossa

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Elämä on riippuvaista luonnon monimuotoisuudesta ja toimivista ekosysteemeistä. Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä, jotta elämän edellytykset maapallolla voidaan turvata. Ihmisen toiminta aiheuttaa ilmaston kuumenemista sekä luontokatoa. Tämän lisäksi olemassa olevien luontoympäristöjen laadun huononeminen aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä seuraa lajien ja luontotyyppien uhanalaistumista ja häviämistä.

Luonnonsuojelulain tavoitteena on osaltaan estää luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. ELY-keskukset valvovat luonnonsuojelulain noudattamista yhdessä muiden viranomaisten kanssa sekä edistävät luonnon- ja maisemansuojelua.

ELY-keskukset turvaavat luonnon monimuotoisuutta suojelemalla ja hoitamalla arvokkaita luontotyyppejä ja eliölajeja. Lisäksi ELY-keskukset huolehtivat, että luontoarvot otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja erilaisissa ympäristöä muuttavissa hankkeissa ja toimenpiteissä. Erilaisissa hankkeissa myös kunnostetaan ja hoidetaan arvokkaita luontoympäristöjä, kuten perinnemaisemia, pienvesiä, metsiä, soita ja lintuvesiä.

ELY-keskukset hankkivat valtiolle alueita suojelualueiksi eri luonnonsuojeluohjelmien toteuttamista varten sekä turvaavat esim. Natura-alueiden luonnonarvoja muuttuvissa olosuhteissa. Suojelualueet perustetaan yhteisellä sopimuksella maanomistajien kanssa.

Merkittävässä roolissa metsien suojelussa on vapaaehtoisuuteen perustuva Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO). METSO-kohteet turvaavat myös hiilinieluja, vaikka asia ei ole varsinainen peruste tai tavoite. METSO-ohjelmatyössä voidaan myös neuvoa maanomistajia monimuotoisuuden edistämisessä.

ELY-keskukset toteuttavat myös HELMI -elinympäristöohjelmaa, jossa tavoitteena on elinympäristöjen köyhtymisen pysäyttäminen. Keinoina tälle ovat mm. lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen, soiden suojeleminen ja ennallistaminen, perinnebiotooppien hoitaminen, metsäisten elinympäristöjen hoitaminen sekä pienvesien ja rantaluonnon kunnostaminen. Toimet edistävät myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinnän tavoitteita.

Luonnonsuojelun näkökulmaa pidetään esillä, kun alueella tulee vireille hankkeita, joilla voi olla vaikutuksia luonnonarvojen säilymiseen. Arvoista huolehditaan esimerkiksi viheryhteyksiä turvaamalla sekä kuivuus- ja hulevesiriskien suhteen.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin aiempaa vahvemmin ottaa käyttöön uuden luonnonsuojelulain tavoitteet ilmastokysymysten huomioon ottamisesta.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on tärkeä ottaa käyttöön tuoreinta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lajeihin ja luontotyyppeihin. Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa (SUMI) -hankkeen tuloksia sekä Zonation-aineistoa tulisi ottaa laajemmin käyttöön ja soveltaa käytännön työhön ilmastonmuutoksen sopeutumisen edistämiseksi.

Työssä voitaisiin tunnistaa synergiahyödyt hiilinielujen turvaamisen kanssa esimerkiksi ravinteikkaiden soiden suhteen. Otetaan käyttöön esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen aineistoja merkittävistä hiilivarastoista ja ennallistamisen ilmastovaikutuksista. Kohteiden vapaaehtoista suojelua voitaisiin näin markkinoida. Tietoa voisi käyttää myös  luonnonsuojelussa annettavissa lausunnoissa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta olisi tärkeä, että suojelualueverkosto olisi yhtenäinen ja sisältäisi myös pinta-alaltaan laajoja alueita. Tämä mahdollistaisi lajien siirtymisen etelä-pohjois-suunnassa. ELY-keskus voi edistää tätä markkinoimalla tarvetta maanomistajille.

Olisi tarpeen edistää paikkatietoaineistojen hyödyntämistä alueellisissa luonnon monimuotoisuutta edistävissä suunnitelmissa ja ohjelmissa (LUMO) ja näin kohdentaa eri alueilla tärkeimmät suojelukysymykset. Tässä voitaisiin hyödyntää esim. SUMI-hankkeen laajoja aineistoja.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Vanhoja niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia on mahdollistaa kunnostaa luonnonsuojelulain tuella, jota myöntävät ELY-keskukset. Ympäristöministeriö käynnisti vuonna 2020 HELMI-elinympäristöohjelman. Ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Perinnebiotoopit ovat monipuolisinta ja uhanalaisinta luontoamme. Luonnonsuojelulain tuen rahoittaa ympäristöministeriö. Tuelle voidaan hakea jatkoa maatalouden ympäristökorvausjärjestelmästä.

Maatalouden erityistukiin kuuluvat ympäristösopimukset, joiden kautta on mahdollista saada tukea perinnebiotooppien hoitoon.

ELY-keskukset tekevät viranomaistyönä perinnebiotooppien inventointeja (tiedon koonti, luontotyyppien ja rakennepiirteiden säilymisen arviointi) ja huoltosuunnitelmia. Työ muodostaa tietopohjan näiden kulttuuriympäristöjen turvaamiselle.

Luonnonsuojelulain perusteella voidaan myös perustaa maisemanhoitoalueita. Niiden avulla vaalitaan mm. luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä.

Voitaisiin tehdä

Yhteistyötä perinnebiotooppien hoitamisen ylläpitämiseksi tulisi edelleen vahvistaa.

Ilmastotiedon perusteella voitaisiin tunnistaa  ilmastonmuutoksen vaikutukset perinnebiotooppeihin ja ennakoida niihin kohdistuvia riskejä.

Lisätietoa ilmastonmuutokselle erityisen herkistä lajeista tarvittaisiin.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka ovat ihmisen toiminnan seurauksena ylittäneet luontaiset leviämisesteensä. Osa vieraslajeista aiheuttaa mittavia haittoja esim. levittämällä tauteja, muuttamalla elinympäristöä muille lajeille sopimattomaksi tai syrjäyttämällä alkuperäisiä lajeja.

Vieraslajien aiheuttamat riskit voivat nousta entistä suuremmiksi ilmastonmuutoksen edetessä ja toisaalta, vieraslajit menestyvät voimakkaasti häirityissä ja muutetuissa elinympäristöissä. Luonnonelinympäristöjen hyvä tila vähentää vieraslajien leviämistä. Haitallisten vieraslajien torjumiseksi on laadittu hallintasuunnitelma.

ELY-keskuksen tehtävänä on valvoa vieraslajeista aiheutuvien riskien hallintaa koskevan lain ja asetuksen noudattamista alueellaan. Lisäksi ELY-keskukset myöntävät avustuksia vieraslajien torjuntaan.

Vieraslajien torjunta otetaan työssä huomioon eri prosesseissa kuten ympäristövaikutusten arvioinnissa, kaavoituksessa ja lupaprosesseissa. ELY-keskus voi myös kehottaa maanomistajia vieraslajien torjuntatoimenpiteisiin.

ELY-keskuksilta saa tietoa vieraslajeista ja voi lainata välineitä vieraslajien torjuntatoimiin. Esimerkiksi yhdistykset ja asukasyhdistykset poistavat jo nyt vieraslajeja talkoilla.

Voitaisiin tehdä

Ilmastonmuutos parantaa vieraslajien olosuhteita. Ennakointia tehdään jo nyt, mutta työtä voitaisiin edelleen tehostaa esimerkiksi vieraslajien kulkeutumisreittien suhteen.

Ilmastonmuutos voi lisätä riskiä sille, että vieraslajit syrjäyttävät uhanalaisia lajeja. Tämä tulisi tunnistaa nykyistä paremmin.

Tietoisuutta vieraslajien haitallisuudesta tulisi lisätä, jotta niitä tunnistettaisiin paremmin ja torjuttaisiin oma-aloitteisesti tai ilmoittamalla niistä ympäristönsuojeluviranomaiselle.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä  valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita.

Alueidenkäyttötehtävässä pystytään laaja-alaisesti huomioimaan rakennetun ympäristön kokonaisuuden kehittyminen ottaen huomioon niin olemassa olevat arvot kuin eri tahojen intressit.

Rakennusvalvontaan liittyvässä ohjauksessa on mahdollista kiinnittää huomiota pienemmän mittakaavan kysymyksiin tai tiettyyn kohteeseen liittyviin riskeihin.

Lainsäädäntö edellyttää luonnonarvojen turvaamista alueidenkäytön suunnittelussa. ELY-keskukset huolehtivat, että tämän arvioimiseksi suunnitelmiin sisältyvät riittävät luonto- ja ympäristöselvitykset.

Alueidenkäytön edistämistehtävässä tuodaan laajemminkin esiin luonnonsuojelun ja viherrakenteen näkökulmat suhteessa maankäyttöön ja rakentamiseen. Tällä sekä edistetään kestävää yhdyskuntarakennetta että turvataan luonnonarvoja luonnonsuojelulakiin perustuen.

Voitaisiin tehdä

Maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa voimakkaammin huomioon muuttuvat ilmasto-olosuhteet, erityisesti lajien siirtyminen pohjoiseen sekä tarvittavat puskurivyöhykkeet. Luonnonarvojen turvaaminen edellyttää jatkossa myös laajempia yhtenäisiä alueita mm. lämpö- ja vesiolosuhteiden tasaamiseksi.

Metsäkadon kerrostuneet merkitykset luonnon monimuotoisuudelle, ilmastonmuutokseen sopeutumiselle sekä hiilinieluille tulisi tunnistaa nykyistä voimakkaammin ja pyrkiä vaikuttamaan tähän alueidenkäytön suunnittelussa.