Toimintavarmuus, liikenneturvallisuus ja vaikutusketjut

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Liikennejärjestelmätyöllä tarkoitetaan pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken tavoitteena liikennejärjestelmän kehittäminen. Liikennejärjestelmä muodostuu eri kulkutapojen liikenneväylistä ja niihin liittyvistä rakenteista sekä henkilö- ja tavaraliikenteestä ja näihin liittyvistä palveluista. ELY-keskukset osallistuvat aktiivisesti alueensa liikennejärjestelmän kehittämiseen yhdessä mm. maakuntien liittojen, kuntien ja Väyläviraston kanssa.

Liikennejärjestelmätyö on pitkän aikavälin maankäyttöön liittyvää suunnittelua, joten ilmastonmuutoksen vaikutukset tulee ottaa työssä huomioon. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen  liikennejärjestelmätyössä huomioidaan esimerkiksi nopeusrajoituspäätöksiä ja liukkauteen liittyvää liikenneturvallisuuden suunnittelua tehtäessä. Yhtenä käytännön toimena Lapin ELY-keskuksessa pilotoitiin 2021 mittalaitteiden asentamista raskaan liikenteen ajoneuvoihin reaaliaikaisen tiedonkeruun mahdollistamiseksi.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin tunnistaa aiempaa paremmin teiden ilmastonmuutokselle haavoittuvuus ja yhteys yhteiskunnan toimintaan. Varautumisen merkitys ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutusketjut tulisi ottaa suunnittelussa jo lähtökohtaisesti huomioon ja tarkastella keinoja, joiden avulla ilmastonmuutoksen vaikutuksilla on mahdollisimman pienet vaikutukset yhteiskunnan toimintaan.

Voitaisiin hyödyntää ja jakaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista erityisesti elinkeinoille tärkeiden raskaan liikenteen kuljetuksiin liittyen. Esim. talviaikaisten puustokuljetusten osalta on tärkeä ajoissa varmistaa kantavat metsäautotiet ja maitokuljetusten suhteen pystyä ajoissa ennakoimaan käytettävät reitit kaikissa keliolosuhteissa.

Viestintää ilmastokysymysten liittymisestä liikennejärjestelmätyöhön voitaisiin lisätä ja edesauttaa myös tätä kautta erilaisten vaikutusketjujen tunnistamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Ennalta ehkäisevää liikenneturvallisuustyötä tehdään yhteen sovittamalla maankäytön ja liikenteen suunnittelua. Liikenneonnettomuuteen joutumisen riskiä pyritään vähentämään ja onnettomuuksien seurauksia lieventämään parantamalla liikenneympäristöä sekä ylläpitämällä nopeusrajoitusjärjestelmää. ELY-keskukset parantavat liikenneympäristöä mm. tieympäristöä pehmentämällä sekä rakentamalla esimerkiksi keskikaiteita ja kevyen liikenteen väyliä.

Alueellisen liikenneturvallisuustyön ohjaus ja valtakunnan tason linjausten jalkauttaminen alueelliselle tasolle on ELY-keskusten tehtävä. Alueelliset liikenneturvallisuussuunnitelmat täsmentävät ja konkretisoivat valtakunnallisia toimenpiteitä ottaen huomioon maakunnallisen toimintaympäristön, nykytilanteen ongelmat ja aluekohtaiset painopistealueet.

Liikkumisen turvallisuuden varmistaminen on tärkeimpiä tavoitteita tieverkon päivittäisessä kunnossapidossa ja ylläpidossa, johon suurin osa tienpidon rahoituksesta käytetään. Talvisin liikenneturvallisuudesta huolehditaan oikea-aikaisella liukkaudentorjunnalla ja muulla talvihoidolla. Ajoratamerkinnöillä, näkemäraivauksilla sekä päällystekorjauksilla turvataan liikkumista koko tieverkolla.

Voitaisiin tehdä

Varautua liikenneturvallisuustyössä säännönmukaisesti ja kauaskantoisesti muuttuviin sääolosuhteisiin. Ilmastonmuutoksella voi olla vaikutuksia liikenneturvallisuuteen esimerkiksi liukkauden lisääntymisenä tai hämärän ajan olosuhteiden muuttuessa lumen määrän vähentyessä.  Työssä voitaisiin ottaa aina huomioon päivitetyt skenaariot ilmaston muuttumisesta.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Teiden kunnossapidolla turvataan ensisijaisesti teiden päivittäinen liikennöitävyys ja luodaan edellytykset turvalliselle liikkumiselle.

ELY-keskuksen tehtävänä on huolehtia maanteiden kunnosta siten, että toimivat ja turvalliset kuljetukset ovat mahdollisia koko maassa kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidettavana on noin 78000 km maanteitä, josta moottoriteitä on noin 700 km, kevyenliikenteen väyliä noin 5000 km ja noin 14 800 siltaa. Noin 90 % eduskunnan vuosittain myöntämästä perustienpidon rahoituksesta käytetään teiden hoitoon ja ylläpitoon, johon kuuluu mm. teiden talvihoitoa, päällystämistä, siltojen korjauksia, sorateiden hoitoa, tienvarsien niittoa, tiemerkintöjen tekoa sekä varusteiden ja laitteiden, kuten pysäkkikatosten ja liikennemerkkien, kunnossapitoa.

Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimina tehdään lyhyen aikavälin toimina esimerkiksi säästä aiheutuvien vahinkojen korjausta sekä yllättäviin sääolosuhteisiin varautumista tieverkon hoidossa.

Korjausten ja tieinvestointien elinkaarihallinnassa otetaan huomioon olosuhteet koko elinkaaren aikana. Pitkällä aikavälillä tapahtuviin muutoksiin voidaan reagoida normaalissa korjauskiertorytmissä.

Liukkaudentorjunnassa huomioidaan myös pohjavesien suojelu. Hankkeiden yhteydessä rakennetaan tähän liittyviä pohjavesisuojauksia. Liukkaudentorjunnan vaikutuksia pohjavesiin seurataan näytteenotoin. Pohjavesiasiantuntijoiden kanssa tehdään yhteistyötä.  Herkimmissä kohteissa käytetään liukkaudentorjunnassa kaliumformiaattia.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin tiedostaa entistä konkreettisemmin ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit, kuten rankkasateiden lisäämä sortumisvaara.

Ennakoinnissa voitaisiin ottaa huomioon entistä systemaattisemmin vaikutus sään ääri-ilmiöihin, keskilämpötilannousuun, nollapistepäiviin jne. Vaikutukset näkyvät teiden pinnoissa ja vaikuttavat liikenneturvallisuuteen.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Liikenteen asiakaspalvelu on valtakunnallinen Väyläviraston, ELY-keskusten ja Fintraffic Oy:n yhteinen maantie-, rata- ja vesiväyläasioiden neuvontapalvelu. Asiakkaita ovat kansalaiset, eri alojen asiantuntijat ja muut viranomaiset.

Tällä hetkellä suuri osa asiakaspalveluun tulevista kysymyksistä liittyy sääolosuhteisiin ja teiden kuntoon. Tehtävässä on mahdollista välittää tietoa niin teiden käyttäjiltä ELY-keskuksille kuin ELY-keskuksilta tienkäyttäjillekin.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin viestiä käyttäjille myös pitkän aikavälin muutoksista.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskusten myöntämää avustusta voi hakea avustusta yksityistien parantamiseen tai erityiskohteen kuten lossin tai talvitien ylläpitoon ja kunnostamiseen.

Yksityisteiden kunnon vaikutus toimintavarmuuteen voi olla elinkeinojen kannalta keskeinen sopeutumiskysymys. Esimerkiksi kolmen ELY-keskuksen (POS, KES ja PIR) alueella toimii Maitotiejärjestelmä, jossa raskaan liikenteen kuljettajat voivat ilmoittaa havaitsemistaan ongelmista välittömästi paikan päältä ja tieto välittyy liikennekeskuksen kautta eteenpäin asiasta vastaaville.

Voitaisiin tehdä

Pientieinvestointeihin on vaikea löytää rahoitusta, joten ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta tärkeitä kohteita voitaisiin tunnistaa jo ennakollisesti.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskukset ohjaavat tiealueella ja sen läheisyydessä ulkopuolisia toimijoita lupapäätöksillä ja sopimuksilla sekä antavat lausuntoja. ELY-keskukset myöntävät myös kuljetuksiin liittyviä lupia.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta yksi keskeinen luvituskohde on maakaapelointi, jolla parannetaan sähkön toimitusvarmuutta. Sääolosuhteiden äärevöityessä työn merkitys muuttuu koko ajan keskeisemmäksi.

Voitaisiin tehdä

Kaikissa luvissa voitaisiin ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sen eteneminen yhtenä tarkasteltavana tekijänä.

Yhteisrakentamista kaapeloinneissa voitaisiin edelleen edistää.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Ne osallistuvat maakuntakaavojen laadintaan sekä valvovat kuntien yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä.

Alueidenkäyttötehtävässä erityisesti laajemman mittakaavan kaavoissa on mahdollista kiinnittää huomiota tiestön toimivuuteen ja liikennevarmuuteen. Tämä voi tulla esiin esimerkiksi osana ilmastonmuutokseen sopeutumisen arviointia.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin tunnistaa nykyistä systemaattisemmin, miten tieverkosto tukee alueellista varautumista ja sopeutumista. Voitaisiin tunnistaa liikenteeseen liittyviä haavoittuvuuksia: minne erityisesti sijoittuvat esimerkiksi sademäärien kasvusta johtuvat riskit toimintavarmuudelle?

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Pohjavesien suojelu perustuu ennakointiin kaikessa toiminnassa.

Teiden liukkaudentorjunnassa kehitetään pohjavesien kannalta edullisempia menelmiä: olosuhteiden seurantaa, kalustoa sekä suolan käytön vähentämistä. Pohjavesialueiden tarkkailusuunnitelmia valvotaan ELY-keskusten ympäristövastuualueilla.

Voitaisiin tehdä

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän nollapistepäiviä ja liukkauden torjunnan tarvetta. Tämä voi lisätä myös pohjavesiriskejä, joten tarvittaisiin selvitystyötä siitä, miten ilmastonmuutoksen vaikutusten kiihtyessä voitaisiin edelleenkin vähentää pohjavesiin kohdistuvia riskejä.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Maaseuturahaston rahoituksella voidaan tukea toimintavarmuutta tai huoltovarmuutta edistäviä hankkeita.

Voitaisiin tehdä

Kehittää yhteistyössä tietopohjaa siitä, millaisia riskejä ilmastonmuutoksesta aiheutuu maaseudulla ja esim. maatalouden kannalta tärkeille teille. Kehittää riskiarvioinnin pohjalta keinoja varautua ilmastosta aiheutuviin olosuhteisiin.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Valmius- ja varautumistehtävissä pyritään turvaamaan yhteiskunnan kannalta keskeisten toimintojen ylläpitoa poikkeustilanteissa. ELY-keskuksille on määritelty mm. seuraavia tehtäviä:Tiestön käytön turvaaminen ja logistiikan varautuminen, Varautuminen ympäristö- ja luontovahinkoihin, Vesihuollon turvaaminen ja tulvariskien hallinta sekä patoturvallisuus, Elinkeinoelämän alueellisen varautumisen edistäminen

Voitaisiin tehdä

Poikkihallinnollista yhteistyötä ilmastonmuutokseen sopeutumisen integroimiseksi valmiustyöhön voitaisiin edelleen kehittää. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa sekä akuutteja vaaratilanteita että pitkällä aikavälillä tapahtuvia hitaita muutoksia, jotka edelleen muuttavat tai lisäävät toimintaympäristöön kohdistuvia riskejä.