Tehtävät
ELY-keskuksen tehtävät, joilla kehittämiskohdetta edistetään.
Tieverkon hoito
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Teiden kunnossapidolla turvataan ensisijaisesti teiden päivittäinen liikennöitävyys ja luodaan edellytykset turvalliselle liikkumiselle.
ELY-keskuksen tehtävänä on huolehtia maanteiden kunnosta siten, että toimivat ja turvalliset kuljetukset ovat mahdollisia koko maassa kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidettavana on noin 78000 km maanteitä, josta moottoriteitä on noin 700 km, kevyenliikenteen väyliä noin 5000 km ja noin 14 800 siltaa. Noin 90 % eduskunnan vuosittain myöntämästä perustienpidon rahoituksesta käytetään teiden hoitoon ja ylläpitoon, johon kuuluu mm. teiden talvihoitoa, päällystämistä, siltojen korjauksia, sorateiden hoitoa, tienvarsien niittoa, tiemerkintöjen tekoa sekä varusteiden ja laitteiden, kuten pysäkkikatosten ja liikennemerkkien, kunnossapitoa.
Merkittävä osa ELY-, TET- ja KEHA -virastojen hankinnoista koostuu ELY-keskusten liikennevastuualueen hankinnoista. Väylänpitoon ja liikenteeseen liittyvät hankinnat kuuluvat ELY-keskuksen väylänpidon perustehtäviin eli teiden hoitoon, käyttöön ja korjaukseen, uusien investointihankkeiden suunnittelun sekä joukkoliikenteen hankintaan. ELY-keskuksilla on käytössään valtakunnallisesti valmistellut hankinta-asiakirjamallit, joiden kehittämisestä vastaa Väylävirasto. Lisäksi väylänpidon hankintojen ympäristökriteerejä kehitetään ELY-keskuksia ohjaavan Väyläviraston toimesta tavoitteena kriteerien johdonmukainen ja systemaattinen käyttö. Esimerkkejä käytössä olevista ympäristökriteereistä ovat työkoneille ja kuljetuskalustolle asetetut päästöluokkavaatimukset, vaatimukset urakkakohtaisista ympäristösuunnitelmista sekä kyllästettyihin ratapölkkyihin liittyvät rajoitukset. Väyläviraston laatiman selvityksen mukaan ympäristökriteerien käytön taso on vuonna 2022 ollut maltillinen.
Kilpailutuksissa resurssitehokkuus toteutuu pääsääntöisesti hyvin. Ympäristökriteerejä käytetään pääasiassa investointien toteutukseen, hoitoon ja käyttöön, sekä korjaukseen. Suunnittelussa on käsitelty uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksia.
Hankinnoissa ilmastotavoitteita voidaan ottaa huomioon eri keinoin. Esimerkiksi päällysteratkaisuissa voidaan käyttää kierrätysmateriaaleja tai tiemerkintöjen palvelusopimuksiin on voitu sisällyttää ympäristönsuojelua koskevia vaatimuksia.
Väylävirasto on myös liittynyt päästöttömien työmaiden green deal -sopimukseen.
Väylän hankintakategoriat ohjaavat liikennevastuualueiden hankintoja ja niiden tavoitteita. Yleisissä linjauksissa on todettu ”Edistämme hankinnoilla ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita” Lue lisää: https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2020-07_hankinnan_toimintalinjat_web.pdf
Voitaisiin tehdä
Ympäristöjärjestelmävaatimusta voitaisiin systemaattisemmin käyttää soveltuvissa hankkeissa.
Yhdenmukaistaa päästöttömien työmaiden green dealin mukaiset päästöluokkavaatimukset vuoteen 2025 mennessä.
Edellyttää taloudellista ja energiaa säästävää työtapaa ja kuljettaja- ja ajoneuvokohtaista seurantaa.
Laajentaa päällystysurakoiden päästölaskentakehitystyötä tiemerkintöihin.
Ottaa käyttöön hiilijalanjäljen laskenta hankesuunnittelussa kehitystyön valmistuttua.
Uudet tiehankkeet
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskukset pyrkivät uusia teitä rakentamalla ja nykyisiä parantamalla lisäämään liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Tiehankkeet sisältävät mm. teiden, kävely- tai pyöräilyväylien, siltojen, tunnelien ja tievalaistuksen rakentamista ja parantamista.
Kilpailutuksissa resurssitehokkuus toteutuu pääsääntöisesti hyvin. Ympäristökriteerejä käytetään pääasiassa investointien toteutukseen, hoitoon ja käyttöön, sekä korjaukseen. Suunnittelussa on käsitelty uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksia.
Väylän hankintakategoriat ohjaavat liikennevastuualueiden hankintoja ja niiden tavoitteita. Yleisissä linjauksissa on todettu ”Edistämme hankinnoilla ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita” Lue lisää: https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2020-07_hankinnan_toimintalinjat_web.pdf
Voitaisiin tehdä
Ottaa käyttöön hiilijalanjäljen laskenta hankesuunnittelussa kehitystyön valmistuttua.
Kehittää kiertotalouskriteereitä vastaamaan valtioneuvoston kiertotaloutta koskevan periaatepäätöksen vaatimusta.
Edellyttää kiertotalousselvitystä sekä uusiomateriaaliosaamista uusissa tiehankkeissa.
Ympäristöjärjestelmävaatimusta voitaisiin systemaattisemmin käyttää soveltuvissa hankkeissa.
Rakennusmateriaalien päästöjen vähentämiseksi selvittää rakennustuotteiden ympäristöselosteen käyttöä.
Kehittää hankearviointien laadintaohjeita sekä suunnitteluohjeita yhteistyössä Väyläviraston kanssa.
Käyttää tarjouspyynnöissä ilmastokriteereitä. Ottaa hankkeissa ja kilpailutuksissa huomioon myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen ja varautuminen.
Liikennejärjestelmäsuunnittelu
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Liikennejärjestelmätyöllä tarkoitetaan pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken tavoitteena liikennejärjestelmän kehittäminen. Liikennejärjestelmä muodostuu eri kulkutapojen liikenneväylistä ja niihin liittyvistä rakenteista sekä henkilö- ja tavaraliikenteestä ja näihin liittyvistä palveluista. ELY-keskukset osallistuvat aktiivisesti alueensa liikennejärjestelmän kehittämiseen yhdessä mm. maakuntien liittojen, kuntien ja Väyläviraston kanssa.
Liikennejärjestelmätyö on pitkän aikavälin maankäyttöön liittyvää suunnittelua, joten ilmastonmuutoksen vaikutukset tulee ottaa työssä huomioon.
Väylän hankintakategoriat ohjaavat liikennevastuualueiden hankintoja ja niiden tavoitteita. Yleisissä linjauksissa on todettu ”Edistämme hankinnoilla ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita” Lue lisää: https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2020-07_hankinnan_toimintalinjat_web.pdf
Voitaisiin tehdä
Nostaa Väylän hankintojen toimintalinjojen ilmasto- ja kestävyyslinjausta vahvemmin keskusteluun.
Ottaa käyttöön hiilijalanjäljen laskenta hankesuunnittelussa laskentakehitystyön valmistuttua.
Tuoda päästövaikutusten arviointi osaksi myös pienempien hankkeiden arviointia.
Voitaisiin tarkastella suoriteperusteisesta tavoiteperusteiseen suunnitteluun siirtymisen mahdollisuuksia. Liikennemalleihin tulisi ottaa mukaan myös sellaisia vaihtoehtoja, joissa liikennemäärät eivät kasva, ja käyttää näitä osana hankkeiden priorisointeja.
Määritellä myös kestävien kulkumuotojen edistämiseen määrällisiä kriteereitä, kuten säästetty matka-aika aiempaan verrattuna kun kestävän liikkumisen edellytyksiä parannetaan.
