Tehtävät
ELY-keskuksen tehtävät, joilla kehittämiskohdetta edistetään.
Kulttuuriympäristön hoito ja rakennusperinnön suojelu
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita.
Alueidenkäyttötehtävässä ELY-keskukset edistävät kulttuuriympäristön hoitoa ja kulttuuriperinnön vaalimista. Ne myöntävät rakennusperinnön hoitoavustuksia, tukevat perinnebiotooppien säilyttämistä ja tekevät rakennussuojelupäätöksiä.
Voitaisiin tehdä
Olisi tarpeen tarkastella ilmastonmuutoksen vaikutuksia kulttuuriympäristöön ja rakennusperintöön. Sopeutumisessa tärkeitä kysymyksiä rannikkoalueilla ovat merenpinnan nousuun varautuminen ja meritulvien yleistyminen.
Kalatalous
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskusten kalatalousviranomaisten tehtävänä on yleisen kalatalousedun valvonta. Kalatalousviranomaiset antavat kirjallisia lausuntoja hankkeista, jotka liittyvät vesilakiin, ympäristönsuojelulakiin, ympäristövaikutusten arvioinnista annettuun lakiin, kaavoitukseen jne.
Voitaisiin tehdä
Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu lisää vesistöjen lämpötiloja ja lisääntyvä sadanta voi lisätä vesistöihin päätyvää valumaa, joka nopeuttaa rehevöitymistä. Lämpötilojen nousu voi nopeuttaa kalojen kasvua ja kasvattaa niiden kokoa, mutta samalla voi myös vähentää ravinteiden ja ruoan määrää.
Tarvittaisiinkin tietopohjan kerryttämistä siitä, miten vaikutukset kohdistuvat lajeihin ja pitääkö tämän vuoksi esimerkiksi lisätä tai vähentää tietyn lajin kalastusta.
Biosfääritehtävät
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Saaristomeri kymmeninetuhansine saarineen ja luotoineen on ainutlaatuinen paikka maailmassa. Se on elävää saaristoa, jossa on lähes sata asuttua saarta. Kulttuurimaisemat ja monet erilaiset, sekä vedenalaiset että maanpäälliset luontotyypit tekevät Saaristomerestä yhden maamme runsaslajisimmista alueista.
Suuri osa saaristoa on vuodesta 1994 lukien kuulunut Unescon maailmanlaajuisen biosfäärialueiden verkostoon. Kaikki verkoston biosfäärialueet pyrkivät parantamaan ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Saaristomeren biosfäärialue haluaa yhdessä paikallisten asukkaiden, yrittäjien, tutkijoiden, viranomaisten ja eri organisaatioiden kanssa löytää kestäviä tapoja asua ja toimia saaristossa – tapoja, jotka edistävät saariston positiivista kehitystä ja meren puhtautta. Biosfäärialueen koordinoinnin päärahoittaja on Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Rannikon biosfääritehtävässä tehdään kokonaisvaltaisesti ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämistyötä. Työn tavoitteita ovat luonnon ja meren monimuotoisuuden, lähimatkailun, saariston omavaraisuuden ja huoltovarmuuden edistäminen sekä saariston kulttuurin erityispiirteiden säilyttäminen.
Voitaisiin tehdä
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen näkökulmia voitaisiin edelleen kytkeä työhön paremmin mukaan, erityisesti alueen herkkyys huomioiden.
Maaseudun kehittäminen (rahoitus- ja maksatustoimet)
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Maaseudun yritystoimintaa tuetaan EU:n maaseuturahastosta maaseudun kehittämisohjelman kautta. Maaseuturahaston tuilla kehitetään myös maaseudun hyvinvointia ja palveluita.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta yhteisöllisyyden vahvistaminen lisää sopeutumiskykyä esimerkiksi ääritilanteisiin varautumisen osalta. Varautumisratkaisuja on usein järkevä suunnitella yhteisötasoisesti.
Rahoitusta yhteisille investoinneille ja yhteistyöhankkeille voi hakea maaseuturahaston kautta. Yhteistyö voi koskea myös pienten toimijoiden välistä yhteistyötä työn jakamiseksi ja uusien toimintamallien kehittämiseksi. LEADER-rahoitus on tässä tärkeä instrumentti.
Voitaisiin tehdä
Sopeutumisen keinovalikoimaa voivat olla esim. viestintä ilmastoriskeistä ja niiden ennakoinnista, naapuriverkostojen kehittäminen, yhteisrahoitus sopeutumishankkeille sekä sähköisten palvelujen toiminnan varmistaminen myös harvaan asutuilla alueilla.
Lautta- ja yhteysalusliikenne
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Saaristoliikenne koostuu maantielauttaliikenteestä ja yhteysalusliikenteestä sekä niihin liittyvistä laituri- ja lauttarantarakenteista. Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa maantielauttaliikenteen ja yhteysalusliikenteen järjestämisestä sekä laitureiden ja lauttarantarakenteiden kunnossapidosta koko maan osalta. Lisäksi ELY-keskus myöntää tietyille maantielautoille ja yhteysaluksille etuajo-oikeuslupia.
Yhteysalusliikennettä kehitetään jatkuvasti kestävämpään suuntaan. Yhteysalusliikenteen kalustoa pyritään uudistamaan. Maantielauttaliikenteessä on jo käytössä useita sähkölauttoja tai losseja. Yhteysalusliikenteessä on myös kokeiltu biopolttoaineiden käyttöä. Uudet lautat ovat kapasiteetiltaan suurempia, mikä parantaa liikenteen välityskykyä.
Voitaisiin tehdä
Voitaisiin ennakoida nykyistä systemaattisemmin sään ääri-ilmiöiden yleistymisen vaikutuksia alushankintojen, reittien suunnittelun ja riskinhallinnan suunnittelun yhteydessä.
Voitaisiin edelleen kehittää yhteysalusliikennettä vähäpäästöisemmäksi.
Vesien- ja merenhoito
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Vesien- ja merenhoitoa suunnitellaan Suomessa vesienhoitoalueittain ja ELY-keskuksittain. Molemmissa on yhteistyöryhmiä, joiden kautta vesien käyttäjä voi vaikuttaa suunnitteluun.
ELY-keskukset arvioivat ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja seuraavat vesien tilaa. ELY-keskukset luokittelevat alueensa pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavedet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Tieto alueen vesistä ja niiden kunnosta esitetään vesienhoitosuunnitelmassa.
ELY-keskukset laativat myös toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimet vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisella vesienhoitoalueella yksi ELY-keskus koordinoi ELY-keskusten rajat ylittävää vesienhoitoa.
Toimenpideohjelmat sisältävät yksityiskohtaisemmat tiedot tarvittavista vesienhoidon toimenpiteistä. Jokainen ELY-keskus valmistelee alueelleen oman ohjelman.
Merenhoitosuunnitelma tehdään Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Sen laatimisesta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.
Voitaisiin tehdä
Merenhoidon toimenpideohjelman ja vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteet tulisi analysoida ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
Sopeutumistarpeista tarvitaan lisätietoa. Ilmastonmuutos lämmittää meriä ja nostaa niiden pintaa. Ilmastomallit ennakoivat merivirtojen heikentymistä. Meritulvat lisääntyvät ja pohjien hapettomuus lisääntyy. Ennakoiva hoitaminen, rahoitus ja suunnittelu ovat tarpeellisia keinoja näihin haasteisiin vastaamiseksi.
Sopeutuminen voitaisiin ottaa huomioon ohjelmakauden seurannassa ja seurantaa voitaisiin kehittää vastaamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
