Kaupunkiviherrakenne

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä  valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita.

Alueidenkäyttötehtävässä pystytään laaja-alaisesti huomioimaan rakennetun ympäristön kokonaisuuden kehittyminen ottaen huomioon niin olemassa olevat arvot kuin eri tahojen intressit.

Yhtenäinen viherrakenne on keskeinen kaupunkien kestävyyteen liittyvä kysymys, jota pidetään esillä kaikkiin kaavatasoihin liittyvässä edistämistyössä. Viherrakenne edistää kaupunkiympäristöjen kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen mm. viilennysvaikutuksen sekä lajien siirtymäreittien myötä. Lisäksi varsinkin pitkään kasvaneeseen viherrakenteeseen on sitoutunut runsaasti hiiltä.

Viherrakennetta tuetaan ELY-keskuksen työssä yhteistyössä muiden tehtävien kautta kuten esim. luonnon monimuotoisuus, hulevesien hallinta, tulvariskit jne.

Voitaisiin tehdä

Viherrakenteen merkitys tulisi nostaa systemaattisesti asiana esiin aina suunnittelua aloitettaessa. Rakenteessa olevaa vihreää tulisi pyrkiä säilyttämään ja lisäämään prosesseissa aina kun mahdollista. Viherrakenteen merkitys tulisi tunnistaa myös tärkeänä osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Ilmastonmuutokseen sopeutuessa esim. lajisuojelun kannalta vihreän määrän ja yhteyksien merkitys korostuu entisestään.

Yhteyksien jatkuvuuteen tulisi kaavoituksessa kiinnittää erityistä huomiota, ja estää kaikin mahdollisin keinoin heikkojen ja ainoiden yhteyksien katkeaminen.

Olisi tarpeen selvittää kaupunkiseutujen/alueiden viherrakenteen nykytila riittävässä laajuudessa ja tehdä suunnitelma tilanteen säilyttämiseksi/parantamiseksi. Tampereen kaupunkiseudulla tehtyä mallia ylikunnallisesta viherrakenteesta voitaisiin monistaa valtakunnallisesti.

Kaupunkiseutujen osalta tulisi tarkastella ekologisten arvojen ja virkistyskäytön yhteensopivuutta ja viherrakenteen toimivuuden ja laadun edellyttämiä vaateita.

Valtakunnallisen näkemyksen muodostaminen viherrakenteen merkityksestä hillinnässä ja sopeutumisessa kaupunkialueilla olisi tarpeen.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä  valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita.

Alueidenkäyttötehtävässä ELY-keskukset edistävät kulttuuriympäristön hoitoa ja kulttuuriperinnön vaalimista. Ne myöntävät rakennusperinnön hoitoavustuksia, tukevat perinnebiotooppien säilyttämistä ja tekevät rakennussuojelupäätöksiä.

Voitaisiin tehdä

Viherrakenneselvityksiä voitaisiin laajentaa kattamaan myös kulttuuriarvoja ja perinnebiotooppeja, jotka sijoittuvat usein osaksi rakennettujen ympäristöjen viherrakennetta. Voitaisiin tunnistaa moniarvoisuuden hotspotteja, joissa kohtaavat kulttuuriympäristö, maisema, rakennusperintö ja perinnebiotoopit.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka ovat ihmisen toiminnan seurauksena ylittäneet luontaiset leviämisesteensä. Osa vieraslajeista aiheuttaa mittavia haittoja esim. levittämällä tauteja, muuttamalla elinympäristöä muille lajeille sopimattomaksi tai syrjäyttämällä alkuperäisiä lajeja.

Vieraslajien aiheuttamat riskit voivat nousta entistä suuremmiksi ilmastonmuutoksen edetessä ja toisaalta, vieraslajit menestyvät voimakkaasti häirityissä ja muutetuissa elinympäristöissä. Luonnonelinympäristöjen hyvä tila vähentää vieraslajien leviämistä. Haitallisten vieraslajien torjumiseksi on laadittu hallintasuunnitelma.

ELY-keskuksen tehtävänä on valvoa vieraslajeista aiheutuvien riskien hallintaa koskevan lain ja asetuksen noudattamista alueellaan. Lisäksi ELY-keskukset myöntävät avustuksia vieraslajien torjuntaan.

Vieraslajien torjunta otetaan työssä huomioon eri prosesseissa kuten ympäristövaikutusten arvioinnissa, kaavoituksessa ja lupaprosesseissa. ELY-keskus voi myös kehottaa maanomistajia vieraslajien torjuntatoimenpiteisiin.

ELY-keskuksilta saa tietoa vieraslajeista ja voi lainata välineitä vieraslajien torjuntatoimiin. Esimerkiksi yhdistykset ja asukasyhdistykset poistavat jo nyt vieraslajeja talkoilla.

Voitaisiin tehdä

Tietoisuutta kotoperäisten lajien käytöstä ja voimakkaasti leviävien vieraslajien välttämisestä vihersuunnittelussa voitaisiin lisätä samalla kun edistetään viherrakenteen turvaamista.

Ilmastonmuutos parantaa vieraslajien olosuhteita. Ennakointia tehdään jo nyt, mutta työtä voitaisiin edelleen tehostaa esimerkiksi vieraslajien kulkeutumisreittien suhteen.

Ilmastonmuutos voi lisätä riskiä sille, että vieraslajit syrjäyttävät uhanalaisia lajeja. Tämä tulisi tunnistaa nykyistä paremmin.

Tietoisuutta vieraslajien haitallisuudesta tulisi lisätä, jotta niitä tunnistettaisiin paremmin ja torjuttaisiin oma-aloitteisesti tai ilmoittamalla niistä ympäristönsuojeluviranomaiselle.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Elämä on riippuvaista luonnon monimuotoisuudesta ja toimivista ekosysteemeistä. Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä, jotta elämän edellytykset maapallolla voidaan turvata. Ihmisen toiminta aiheuttaa ilmaston kuumenemista sekä luontokatoa. Tämän lisäksi olemassa olevien luontoympäristöjen laadun huononeminen aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä seuraa lajien ja luontotyyppien uhanalaistumista ja häviämistä.

Luonnonsuojelulain tavoitteena on osaltaan estää luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. ELY-keskukset valvovat luonnonsuojelulain noudattamista yhdessä muiden viranomaisten kanssa sekä edistävät luonnon- ja maisemansuojelua.

ELY-keskukset turvaavat luonnon monimuotoisuutta suojelemalla ja hoitamalla arvokkaita luontotyyppejä ja eliölajeja. Lisäksi ELY-keskukset huolehtivat, että luontoarvot otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja erilaisissa ympäristöä muuttavissa hankkeissa ja toimenpiteissä. Erilaisissa hankkeissa myös kunnostetaan ja hoidetaan arvokkaita luontoympäristöjä, kuten perinnemaisemia, pienvesiä, metsiä, soita ja lintuvesiä.

ELY-keskukset hankkivat valtiolle alueita suojelualueiksi eri luonnonsuojeluohjelmien toteuttamista varten sekä turvaavat esim. Natura-alueiden luonnonarvoja muuttuvissa olosuhteissa. Suojelualueet perustetaan yhteisellä sopimuksella maanomistajien kanssa.

Merkittävässä roolissa metsien suojelussa on vapaaehtoisuuteen perustuva Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO). METSO-kohteet turvaavat myös hiilinieluja, vaikka asia ei ole varsinainen peruste tai tavoite. METSO-ohjelmatyössä voidaan myös neuvoa maanomistajia monimuotoisuuden edistämisessä.

ELY-keskukset toteuttavat myös HELMI -elinympäristöohjelmaa, jossa tavoitteena on elinympäristöjen köyhtymisen pysäyttäminen. Keinoina tälle ovat mm. lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen, soiden suojeleminen ja ennallistaminen, perinnebiotooppien hoitaminen, metsäisten elinympäristöjen hoitaminen sekä pienvesien ja rantaluonnon kunnostaminen. Toimet edistävät myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinnän tavoitteita.

Viherrakenne otetaan huomioon alueidenkäyttöön liittyvissä lausunnoissa, näkökulmana monimuotoisuus ja direktiivilajit. Luonnonsuojelussa esim. direktiivilajit tulevat usein esiin tiiviisti rakennetuilla alueilla, ja lausunnot viherrakenteista perustuvat yleensä lakisääteisesti huomioitaviin asioihin. Kaupunkiviherrakenne tulee työssä usein esiin lajien (esim. liito-orava) siirtymisreittien turvaamisessa.

Voitaisiin tehdä

Tarvittaisiin kokonaisvaltainen näkemys siitä, millainen viherrakenne eri ympäristöissä tarvitaan, jotta se voi tukea luonnonarvojen säilymistä myös muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Tässä tulisi ottaa huomioon myös kuivuus-, hulevesi- ja muut ilmastoriskit.

SYKEn Zonation- sekä SUMI-aineistoja tulisi hyödyntää enemmän ennakoitaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksissa.