Soiden käyttö, suojelu, jälkikäyttö ja hiilivarastot

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Elämä on riippuvaista luonnon monimuotoisuudesta ja toimivista ekosysteemeistä. Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä, jotta elämän edellytykset maapallolla voidaan turvata. Ihmisen toiminta aiheuttaa ilmaston kuumenemista sekä luontokatoa. Tämän lisäksi olemassa olevien luontoympäristöjen laadun huononeminen aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä seuraa lajien ja luontotyyppien uhanalaistumista ja häviämistä.

Luonnonsuojelulain tavoitteena on osaltaan estää luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. ELY-keskukset valvovat luonnonsuojelulain noudattamista yhdessä muiden viranomaisten kanssa sekä edistävät luonnon- ja maisemansuojelua.

ELY-keskukset turvaavat luonnon monimuotoisuutta suojelemalla ja hoitamalla arvokkaita luontotyyppejä ja eliölajeja. Lisäksi ELY-keskukset huolehtivat, että luontoarvot otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja erilaisissa ympäristöä muuttavissa hankkeissa ja toimenpiteissä. Erilaisissa hankkeissa myös kunnostetaan ja hoidetaan arvokkaita luontoympäristöjä, kuten perinnemaisemia, pienvesiä, metsiä, soita ja lintuvesiä.

ELY-keskukset hankkivat valtiolle alueita suojelualueiksi eri luonnonsuojeluohjelmien toteuttamista varten sekä turvaavat esim. Natura-alueiden luonnonarvoja muuttuvissa olosuhteissa. Suojelualueet perustetaan yhteisellä sopimuksella maanomistajien kanssa.

Merkittävässä roolissa metsien suojelussa on vapaaehtoisuuteen perustuva Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO). METSO-kohteet turvaavat myös hiilinieluja, vaikka asia ei ole varsinainen peruste tai tavoite. METSO-ohjelmatyössä voidaan myös neuvoa maanomistajia monimuotoisuuden edistämisessä.

ELY-keskukset toteuttavat myös HELMI -elinympäristöohjelmaa, jossa tavoitteena on elinympäristöjen köyhtymisen pysäyttäminen. Keinoina tälle ovat mm. lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen, soiden suojeleminen ja ennallistaminen, perinnebiotooppien hoitaminen, metsäisten elinympäristöjen hoitaminen sekä pienvesien ja rantaluonnon kunnostaminen. Toimet edistävät myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinnän tavoitteita.

Luonnonsuojelun näkökulmaa pidetään esillä, kun alueella tulee vireille hankkeita, joilla voi olla vaikutuksia luonnonarvojen säilymiseen. Luonnonsuojelulain näkökulma pidetään esillä turvetuotannon lausunnoissa (luontotyypit, direktiivilajit).

Soiden suojelulla ja ennallistamisella on vaikutusta myös esim. virtavesikalojen elinoloihin alapuolisessa vesistössä. Muuttuvissa ilmasto-oloissa veden tummuminen ja alivirtaama-ajan veden vähäisyys muun muassa nostavat veden lämpötilaa, joka heikentää jo muutenkin uhanalaisten kalalajien olemassaoloa.

Voitaisiin tehdä

Olisi tarvetta tunnistaa ja turvata hiilivarastojen kannalta tärkeimpiä soita ja tehdä tässä yhteistyössä mm. Luken tekemän suotutkimuksen kanssa.

Olisi tarvetta tunnistaa niitä soita, jotka ovat haavoittuvimpia kuivuusjaksoille ja tarkastella keinoja niiden turvaamiseksi.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.

ELY-keskukset laativat ympäristölupien valvontasuunnitelman omalle alueelleen. Siinä kuvataan alueen erityispiirteet ja valvonnan tarpeet sekä valvonnan resurssit ja tavoitteet. Suunnitelmassa on myös kuvaus alueellisesta valvontaan liittyvästä yhteistyöstä. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä ympäristöluvan lupamääräyksiä. ELY-keskukset valvovat jätevedenpuhdistamojen toimintaa.

Ympäristölupiin liittyy usein vesistötarkkailuvelvoite, jonka avulla toiminnan vesistövaikutuksia valvotaan. Lupiin on asetettu päästöraja-arvoja sekä velvoitteita vesiin johdettaville päästöille. Lausunnoissa ELY-keskus ottaa kantaa vesiensuojeluratkaisuihin sekä vesienhoidon tavoitteisiin. Tarkastellaan myös, voiko toiminta heikentää vesien tilaa, joka voi olla este luvan myöntämiselle.

Valvottaviin lupamääräyksiin sisältyy jo tällä hetkellä ilmastonmuutostekijöitä. Näitä ovat energiatehokkuus, päästöt, ympäristöriskeihin (ml. ilmastoriskit) varautuminen, jätehuolto ja kiertotalous.

YSL:n 1 § 1 momentin 2) kohdassa lain tarkoituksena mainitaan ilmastonmuutoksen torjunta. Esim. sademäärien lisääntyminen on huomioitu ympäristölupahakemuksista annettavissa lausunnoissa.

Voitaisiin tehdä

ELY-keskus voisi ympäristönsuojelulain mukaisissa menettelyissä kiinnittää entistä enemmän huomiota ilmastonmuutosta koskeviin asioihin ja edellyttää niiden huomioimista toiminnassa (esim. sää- ja hulevesiriskit). Myös lupamenettelyjen yhteydessä olisi tarpeen ennakoida tulevaisuuden olosuhteiden vaikutuksia laitosten toimintaan nykyistä vahvemmin.

Voitaisiin lisätä viestintää ja tiedon jakamista siitä, mitkä jälkihoitomenetelmät ovat ilmaston kannalta suositeltavimpia. Jälkihoito ratkaisuna korostuu, vaikka turvetuotannon sääntelyssä tehtäisiin muita muutoksia, sillä olemassa olevat alueet tullaan jossain vaiheessa joka tapauksessa lakkauttamaan.

Varautumista ääreviin ilmasto-olosuhteisiin voitaisiin huomioida nykyistäkin enemmän. Lisääntyvä sadanta lisää allaskapasiteetin tarvetta, vesienkäsittelyyn ohjaamistarvetta sekä eroosio-ongelmia. Myös talviaikaiset valunnat kasvavat.

Voitaisiin lisätä yhteistyötä Luken tutkimustyön kanssa jälkikäyttömenetelmien valintaan ja niistä aiheutuviin ilmastopäästöihin liittyen.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.

Turvetuotannon valvontaan kuuluu ympäristövaikutusten seuranta, kuten vedenhallinnan ja kiinto- ja ravintoaineiden kulkeutuminen vesistöihin. Turvetuotannon ympäristölupien käsittelyssä kansallisella energia- ja ilmastostrategian tavoitteen asetannalla on ohjausvaikutus, mutta ei oikeudellista sitovuutta yksittäisen lupa-asian ratkaisemisessa.

Ilmastovaikutusten hallinnassa on merkitystä myös jälkikäytöllä. Tähän on mahdollista antaa neuvontaa toiminnanharjoittajille. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on laatinut ohjeen turvetuotannosta vapautuneen alueen maanomistajalle tai haltijalle, ja ohje on otettu käyttöön myös muissa ELY-keskuksissa.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin lisätä viestintää ja tiedon jakamista siitä, mitkä jälkihoitomenetelmät ovat ilmaston kannalta suositeltavimpia. Jälkihoito ratkaisuna korostuu, vaikka turvetuotannon sääntelyssä tehtäisiin muita muutoksia, sillä olemassa olevat alueet tullaan jossain vaiheessa joka tapauksessa lakkauttamaan.

Varautumista ääreviin ilmasto-olosuhteisiin voitaisiin huomioida nykyistäkin enemmän. Lisääntyvä sadanta lisää allaskapasiteetin tarvetta, vesienkäsittelyyn ohjaamistarvetta sekä eroosio-ongelmia. Myös talviaikaiset valunnat kasvavat.

Voitaisiin lisätä yhteistyötä Luken tutkimustyön kanssa jälkikäyttömenetelmien valintaan ja niistä aiheutuviin ilmastopäästöihin liittyen.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Vesien- ja merenhoitoa suunnitellaan Suomessa vesienhoitoalueittain ja ELY-keskuksittain. Vesien käyttäjä voi vaikuttaa suunnitteluun julkisten kuulemisten tai vesienhoidon yhteistyöryhmien kautta.

ELY-keskukset arvioivat ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja seuraavat vesien tilaa. ELY-keskukset luokittelevat alueensa pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavedet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Tieto alueen vesistä ja niiden kunnosta esitetään vesienhoitosuunnitelmassa. ELY-keskukset laativat myös toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimet vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisella vesienhoitoalueella yksi ELY-keskus koordinoi ELY-keskusten rajat ylittävää vesienhoitoa. Toimenpideohjelmat sisältävät yksityiskohtaisemmat tiedot tarvittavista vesienhoidon toimenpiteistä. Jokainen ELY-keskus valmistelee alueelleen oman ohjelman.

Merenhoitosuunnitelma tehdään Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Sen laatimisesta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi on mukana vesien- ja merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnitteluprosesseissa. Toimenpiteiden suunnittelussa ja valinnassa pyritään huomioimaan toimenpiteiden soveltuminen muuttuviin olosuhteisiin.

Vesienhoitosuunnitelmissa 2022 – 2027, uudeksi turvetuotannon ohjauskeinoksi on tunnistettu turvetuotannosta vapautuneiden alueiden ohjaaminen mm. hiilinieluiksi sekä lainsäädännön kautta kehittää kannustejärjestelmää tukemaan ko. jälkikäyttöä. Päätös jälkikäytöstä on kuitenkin maanomistajalla. Vesienhoidon toimenpidelistalla ovat myös kosteikot ja soiden ennallistaminen, lisäksi HELMI-ohjelma. Soiden suojelulla ja ennallistamisella on vaikutusta myös virtavesikalojen elinoloihin alapuolisessa vesistössä. Muuttuvissa ilmasto-oloissa veden tummuminen ja alivirtaama-ajan veden vähäisyys mm. nostavat veden lämpötilaa, joka heikentää jo muutenkin uhanalaisten kalalajien olemassaoloa.

Voitaisiin tehdä

Vesistökunnostuksissa tulisi tunnistaa ja kannustaa erityisesti ilmastonmuutoksen kannalta kriittisimpien kohteiden kunnostamiseen. Osana vesienhoidon suunnittelua tulisi selvittää rehevät vesistöt, jotka voivat uusien tutkimusten perusteella toimia merkittävinä kasvihuonekaasupäästöjen (metaanin) lähteenä. Tunnistetuilla riskialueilla tulisi selvittää mahdollisuudet vähentää päästöjä.

SYKEn opas ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja varautumisesta vesienhoidossa tulisi ottaa systemaattisesti käyttöön. Varsinkin happamat sulfaattimaat pitäisi huomioida kuivatusolosuhteiden ja hydrologian muuttuessa.

Neuvontaa ja yhteistyötä maanomistajien kanssa voitaisiin lisätä. Ylläpidetään turvemaiden vesitalouden hallinnan edistämistä ja tähän liittyvää viestintää.

Tarvitaan maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkaaseen kohdentamisen suunnitteluun tarkoitettu malli, joka on kaikkien halukkaiden käytössä . Valuma-aluetasoisesti tulisi vähentää eroosiota ja orgaanisen aineen huuhtoutumista maaperästä. Kasvukunnon lisääminen lisäisi maan multavuutta eli hiilipitoisuutta.

Vesien tilan seurantaa tulisi kehittää vastaamaan muuttuvia hydrologisia olosuhteita.

Vesiensuojelurakenteiden toimintaan liittyvien suuntaviivojen laatiminen ja hyödyntäminen omissa lausunnoissa ja kannanotoissa. Varmistetaan, että rakenne toimii tarkoitetulla tavalla myös pitkälle tulevaisuuteen ennakoiden.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä  valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita.

Alueidenkäyttötehtävässä pystytään laaja-alaisesti huomioimaan rakennetun ympäristön kokonaisuuden kehittyminen ottaen huomioon niin olemassa olevat arvot kuin eri tahojen intressit.

Erityisesti maakuntakaavatasolla mutta myös yleiskaavatasolla alueidenkäytön suunnittelulla voidaan ohjata myös soiden käyttöä. Edistämistyössä soiden luonnonsuojelullinen arvo tunnistetaan, mutta aina se ei riitä turvaamaan luonnontilaisena tai nykyisellään säilymistä. Turvetuotantoa osoitettaessa tehdään valintoja lähinnä luonnonarvoihin liittyvien kysymysten perusteella.

Voitaisiin tehdä

Tulisi varmistaa, että soita ja esim. niiden hiilivarastoa koskeva riittävä tietoaineisto on käytössä alueidenkäyttöä suunniteltaessa.

Olisi tarpeen lisätä ymmärrystä soiden monihyötyisistä merkityksistä: hiilivarastona, luonnon monimuotoisuuden turvaajana sekä veden pidättäjänä. Kaavojen vaikutusten arviointeja voitaisiin edelleen tarkentaa tästä näkökulmasta. Tulisi pyrkiä myös alueidenkäyttötehtävässä nykyistä paremmin tunnistamaan soiden merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnässä.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Maatalousmaan kuivatuksen tavoite on johtaa liika vesi pois viljelyalueelta. Sopiva kuivatus turvaa maan hyvän rakenteen ja kasvukunnon. Hyvä peruskuivatus antaa edellytykset riittävälle paikalliskuivatukselle. Vesiensuojelun kannalta olennaista on järjestää peruskuivatus niin, ettei vesistö kuormitu. Peruskuivatushankkeissa tulisi noudattaa luonnonmukaisia menetelmiä. Näin edistetään myös luonnon monimuotoisuutta.

Kuivatusta ohjaavat vesilain ojitussäännökset. Ne koskevat sekä uusien ojien tekemistä että ojien kunnossapitoa riippumatta siitä, milloin ja minkä lain mukaan ojitus on aikoinaan toteutettu.

Muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava ELY-keskukselle etukäteen. Myös ojan kunnossapidosta on ilmoitettava, mikäli uoma on ehtinyt muuttua luonnontilaisen kaltaiseksi. Pohjavesialueella ja happamilla sulfaattimailla toimittaessa ilmoitus on tehtävä aina.

Ojitusilmoituksen perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa kehottaa ilmoituksen tekijää hakemaan hankkeelle vesilain mukaista lupaa. ELY-keskukselta haetaan myös ojitustoimitusta. Ojitusilmoitusten käsittelyssä kiinnitetään huomiota siihen, ovatko vesiensuojelun toimenpiteet riittäviä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus koordinoi valtakunnallista kuivatusverkostoa, jossa kuivatuksiin liittyviä asiakokonaisuuksia kehitetään.

Maa- ja metsätaloudessa on käytössä erilaisia vesiensuojeluratkaisuja ojitusten yhteydessä luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmillä.

Voitaisiin tehdä

Valuma-aluetasoista tarkastelua tulisi edistää kaikissa hankkeissa, jotta vaikutettaisiin sekä turvemaiden pohjaveden korkeuksiin että vesiensuojeluun. Tällaisella tarkastelulla on voimakkaita synergiahyötyjä sekä ilmastonmuutoksen sopeutumisen että hillinnän kannalta, sekä myös luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta.