ELY-keskukset voivat edistää ilmastotavoitteita lähes kaikessa toiminnassaan. Kehittämiskohteisiin on koottu asiakokonaisuuksia, jotka ovat ilmastotavoitteiden kannalta vaikuttavia ja joita ELY-tehtävissä voidaan edistää.
Alasivuilla on kuvattu kehittämiskohteiden ilmastovaikuttavuus sekä ELY-keskuksen tehtävät, joihin kohde kytkeytyy. Moneen kokonaisuuteen liittyy yhteistyömahdollisuuksia sidosryhmien kanssa.
Yhteensä 47 kehittämiskohdetta.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten tunnistaminen, kulttuuriarvojen haavoittuvuuksien tunnistaminen ja suojelun priorisointi.
Maamassojen uudelleenkäytön ja kestävien kunnostusten edistäminen.
Ilmastokestävän metsätalouden edistäminen ELY-tehtävissä
Ilmastoon liittyvien kilpailuetujen tunnistaminen yhtenä yritysten kehittämisen kehittämiskohteena. Ilmastotyön hyötyjen viestiminen yrityksille.
Soiden käytön päästöjen minimointi, soidensuojelun edistäminen, jälkihoidon menetelmien valinta.
Veden määrän ja laadun hallinta, kun ilmastonmuutos muuttaa tulvien ja kuivuusjaksojen ajoittumista ja laajuutta.
Ojitusten aluetason hallinnan edistäminen ja veden kulkeutumisen hallinta maa- ja metsätaloudessa.
Vesien hallinta muuttuvassa ilmastossa osana kaupunkisuunnittelua, kuivatusta ja puhdistamojen toiminnan kehittämistä.
Luotettavan ilmastokestävyystiedon viestiminen viljelijöille neuvonnan ja muun yhteyden pidon aikana.
Paikkatiedon kehittäminen hillintätiedon esittämiseksi ja sopeutumistarkastelujen tuottamiseksi.
Ilmastokestävyys merenhoidossa ja merialueiden ympäristösuojelussa, saaristossa ja rannikoilla.
"Tievihreän" edistäminen ja sen tarpeen ja hyödyn tunnistaminen.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen arviointi osana YVA- ja SOVA-prosesseja.
Ilmastonmuutos vaikuttaa veden määrään ja laatuun. Vesistöihin kohdistuvia riskejä täytyy tunnistaa ja hallita. Vesiensuojelulla on myös yhtymäkohtia ilmastonmuutoksen hillintään esim. turvemaiden osalta.
Ilmastoon liittyvien teemojen ja kriteerien sisällyttäminen kaikkeen ELY-keskusten jakamaan rahoitukseen
Yhtenäisen viherrakenteen edistäminen tiiviisti rakennetuilla alueilla.
Ilmasto-osaamisen integrointi ja tulevaisuuden osaamistarpeiden sisällyttäminen ELY-keskusten hankkimaan koulutukseen.
Vesihuollon energiatehokkuuden ja toimintavarmuuden turvaaminen.
Automatisoinnin kehittäminen siten, että se mahdollistaa tasaisen liikennevirran ja tienpidon prosessien resurssitehokkuuden.
Säännöstelyjen kehittäminen ja patoturvallisuuden ylläpito muuttuvassa ilmastossa.
Ilmastokestävän (hillintä ja sopeutuminen) rakenteen edistäminen osana viranomaistyötä.
Uusiutuvien energiaratkaisujen edistäminen osana virkatyötä ja rahoitusta.
Ilmastokestävien kriteerien tuominen osaksi hankkeita ja urakoita.
Energia- ja resurssitehokkuuden edistämien eri toiminnoissa.
Kiertotalousratkaisujen edistäminen eri vastuualueilla.
Yhteisöllisyydellä voidaan vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä epävarmuuksista johtuvia taloudellisia ja jaksamiseen liittyviä sopeutumisen toimenpiteisiin liittyviä riskejä.
Rakennetun ympäristön ilmastokestävyyden edistäminen ELY-keskuksen tehtävissä
Liikenteen sähköistymisen sekä bioenergian edistäminen.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen merkitys osana ympäristövalvontaa.
Erilaisten biotalousratkaisujen ilmastokestävä edistäminen.
Varautuminen ELY-tehtävissä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin liikenteessä sekä teiden kunnosta riippuvaisissa toiminnoissa.
Kestävämmän kulkumuotojakauman edistäminen siten, että kestävät vaihtoehdot olisivat aidosti käytettävissä.
Maaperän ravinteiden ja yhdisteiden, kun fosfori, typpi ja hiili, määrän hallinta ja ilma- ja vesistöpäästöjen minimointi.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteetille sekä hiilivarastojen turvaaminen suojelun keinoin.
Kiertotalouteen liittyvien ympäristöriskien tunnistaminen ja ennakointi siten, että ratkaisuja voidaan ottaa nykyistä yksinkertaisemmin käyttöön.
