ELY-keskukset voivat edistää ilmastotavoitteita lähes kaikessa toiminnassaan. Kehittämiskohteisiin on koottu asiakokonaisuuksia, jotka ovat ilmastotavoitteiden kannalta vaikuttavia ja joita ELY-tehtävissä voidaan edistää.
Alasivuilla on kuvattu kehittämiskohteiden ilmastovaikuttavuus sekä ELY-keskuksen tehtävät, joihin kohde kytkeytyy. Moneen kokonaisuuteen liittyy yhteistyömahdollisuuksia sidosryhmien kanssa.
Yhteensä 47 kehittämiskohdetta.
Yhtenäisen viherrakenteen edistäminen tiiviisti rakennetuilla alueilla.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteetille sekä hiilivarastojen turvaaminen suojelun keinoin.
Ilmasto-osaamisen integrointi ja tulevaisuuden osaamistarpeiden sisällyttäminen ELY-keskusten hankkimaan koulutukseen.
Ojitusten aluetason hallinnan edistäminen ja veden kulkeutumisen hallinta maa- ja metsätaloudessa.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten tunnistaminen, kulttuuriarvojen haavoittuvuuksien tunnistaminen ja suojelun priorisointi.
Maamassojen uudelleenkäytön ja kestävien kunnostusten edistäminen.
Vesihuollon energiatehokkuuden ja toimintavarmuuden turvaaminen.
Ilmastokestävien kriteerien tuominen osaksi hankkeita ja urakoita.
Säännöstelyjen kehittäminen ja patoturvallisuuden ylläpito muuttuvassa ilmastossa.
Ilmastokestävyys merenhoidossa ja merialueiden ympäristösuojelussa, saaristossa ja rannikoilla.
Ilmastokestävän metsätalouden edistäminen ELY-tehtävissä
Liikenteen sähköistymisen sekä bioenergian edistäminen.
Vesien hallinta muuttuvassa ilmastossa osana kaupunkisuunnittelua, kuivatusta ja puhdistamojen toiminnan kehittämistä.
Varautuminen ELY-tehtävissä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin liikenteessä sekä teiden kunnosta riippuvaisissa toiminnoissa.
Ilmastoon liittyvien teemojen ja kriteerien sisällyttäminen kaikkeen ELY-keskusten jakamaan rahoitukseen
Energia- ja resurssitehokkuuden edistämien eri toiminnoissa.
Ilmastoon liittyvien kilpailuetujen tunnistaminen yhtenä yritysten kehittämisen kehittämiskohteena. Ilmastotyön hyötyjen viestiminen yrityksille.
Kiertotalouteen liittyvien ympäristöriskien tunnistaminen ja ennakointi siten, että ratkaisuja voidaan ottaa nykyistä yksinkertaisemmin käyttöön.
Yhteisöllisyydellä voidaan vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä epävarmuuksista johtuvia taloudellisia ja jaksamiseen liittyviä sopeutumisen toimenpiteisiin liittyviä riskejä.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen arviointi osana YVA- ja SOVA-prosesseja.
Soiden käytön päästöjen minimointi, soidensuojelun edistäminen, jälkihoidon menetelmien valinta.
Erilaisten biotalousratkaisujen ilmastokestävä edistäminen.
Uusiutuvien energiaratkaisujen edistäminen osana virkatyötä ja rahoitusta.
Automatisoinnin kehittäminen siten, että se mahdollistaa tasaisen liikennevirran ja tienpidon prosessien resurssitehokkuuden.
Kiertotalousratkaisujen edistäminen eri vastuualueilla.
Ilmastonmuutos vaikuttaa veden määrään ja laatuun. Vesistöihin kohdistuvia riskejä täytyy tunnistaa ja hallita. Vesiensuojelulla on myös yhtymäkohtia ilmastonmuutoksen hillintään esim. turvemaiden osalta.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen merkitys osana ympäristövalvontaa.
Ilmastokestävän (hillintä ja sopeutuminen) rakenteen edistäminen osana viranomaistyötä.
Veden määrän ja laadun hallinta, kun ilmastonmuutos muuttaa tulvien ja kuivuusjaksojen ajoittumista ja laajuutta.
Luotettavan ilmastokestävyystiedon viestiminen viljelijöille neuvonnan ja muun yhteyden pidon aikana.
"Tievihreän" edistäminen ja sen tarpeen ja hyödyn tunnistaminen.
Paikkatiedon kehittäminen hillintätiedon esittämiseksi ja sopeutumistarkastelujen tuottamiseksi.
Rakennetun ympäristön ilmastokestävyyden edistäminen ELY-keskuksen tehtävissä
Kestävämmän kulkumuotojakauman edistäminen siten, että kestävät vaihtoehdot olisivat aidosti käytettävissä.
Maaperän ravinteiden ja yhdisteiden, kun fosfori, typpi ja hiili, määrän hallinta ja ilma- ja vesistöpäästöjen minimointi.
