Resurssitehokkuus ja digitalisaatio liikenteenhallinnassa, tienpidon tiedonkeruussa sekä suunnittelussa

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Teiden kunnossapidolla turvataan ensisijaisesti teiden päivittäinen liikennöitävyys ja luodaan edellytykset turvalliselle liikkumiselle.

ELY-keskuksen tehtävänä on huolehtia maanteiden kunnosta siten, että toimivat ja turvalliset kuljetukset ovat mahdollisia koko maassa kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidettavana on noin 78000 km maanteitä, josta moottoriteitä on noin 700 km, kevyenliikenteen väyliä noin 5000 km ja noin 14 800 siltaa. Noin 90 % eduskunnan vuosittain myöntämästä perustienpidon rahoituksesta käytetään teiden hoitoon ja ylläpitoon, johon kuuluu mm. teiden talvihoitoa, päällystämistä, siltojen korjauksia, sorateiden hoitoa, tienvarsien niittoa, tiemerkintöjen tekoa sekä varusteiden ja laitteiden, kuten pysäkkikatosten ja liikennemerkkien, kunnossapitoa.

Teiden kuntoon liittyvä automatisaatio edistää resurssitehokkuutta ja säämallien kytkemistä hoidon suunnitteluun. Myös laitteiden hankinnassa kiinnitetään huomioita energia- ja materiaalitehokkuuteen.

Esimerkiksi valaistuksen energiatehokkuutta parannetaan siirtymällä led-valaisinten käyttöön sekä kehittämällä niiden ohjausta ja automaatiota.

Voitaisiin tehdä

Lisätä ilmastokriteerien käyttämistä hankinnoissa mahdollisuuksien mukaan.

Tiestötietojen vientiä rekistereihin voitaisiin edelleen parantaa ja kehittää niiden yhdistämistä säätietoihin ja -skenaarioihin, jotta tiedot siirtyisivät entistä systemaattisemmin. Tätä työtä tehdään Velho-tietojärjestelmällä. Suunnitelma- ja toteumatietojen osalta Velhossa isona tavoitteena on muodostaa keskitetty, kaikkien hyödynnettävissä oleva tietovarasto, johon on sekä helppo viedä että ladata ja katsella aineistoja.

Digitaalista inframallintamista voitaisiin hyödyntää myös ilmastonäkökulmasta.

Tarvittaisiin tutkimustiedon jalkauttamista päästöistä eri vaihtoehtojen välillä: miten tasainen päällyste, REMIX-päällyste tai huonot päällysteet vaikuttavat liikenteen sujuvuuteen ja päästöihin.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Liikenteen hallinnan tavoitteena on parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta, vähentää liikenteen päästöjä sekä hyödyntää tieverkkoa tehokkaammin. Liikenteen hallinnan keinoilla vaikutetaan kulkutavan, reitin tai matkan ja kuljetuksen ajankohdan valintaan.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin suosia kävelyä ja pyöräilyä  liikennevalojärjestelmissä. Voitaisiin järjestää etuisuudet joukkoliikenteelle ja raskaalle liikenteelle liikennevirran tasaisuuden edistämiseksi ja joukkoliikenteen nopeuttamiseksi.

Pysäköinninohjausjärjestelmiä ja adaptiivisia liikennevalojärjestelmiä (mukautuu liikenteeseen ja suosii joukkoliikennettä) voitaisiin ottaa nykyistä laajemmin käyttöön.

Voitaisiin käyttää nykyistä enemmän automatiikkaa ohjaamaan liikennevirtoja siten, että ne pysyvät tasaisina.

Voitaisiin yhdistää sekä lyhyen että pitkän aikavälin ilmastotietoa osaksi liikennevirtojen ennakointia.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskukset pyrkivät uusia teitä rakentamalla ja nykyisiä parantamalla lisäämään liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Tiehankkeet sisältävät mm. teiden, kävely- tai pyöräilyväylien, siltojen, tunnelien ja tievalaistuksen rakentamista ja parantamista.

Uusien tiehankkeiden yhteydessä inframallin hyödyt tuodaan selvästi esiin. Inframallin avulla voidaan tarkemmin selvittää hankkeeseen liittyviä kysymyksiä. Näitä voivat olla esim. rumpujen korkeudet ja muut sääriskien hallintaan liittyvät kysymykset tai elinkaari- ja resurssitehokkuuteen liittyvät kysymykset. Esim. simulointimalli liittyen tiegeometriaan, mäkien , kiertoliittymien tai nopeuden vaikutus ajoneuvon päästöihin. Vaikuttaa erityisesti raskaaseen liikenteeseen, joten mallin käyttöönotto eniten siellä, missä raskasta liikennettä on eniten.

Voitaisiin tehdä

Uusia hankkeita priorisoitaessa voitaisiin nykyistä kattavammin ottaa huomioon myös niihin liittyviä ilmastovaikutuksia.

Digitaalisia inframalleja voitaisiin ottaa entistä enemmän käyttöön ja yhdistää niihin myös ilmastotietoa. Inframalleja voitaisiin pilotoida ja kerätä niistä käyttökokemuksia ilmastonäkökulmasta.

Hankkeen koko elinkaaren aikana voitaisiin priorisoida mahdollisuuksien mukaan  ilmastokestävimpiä ratkaisuja. Esimerkiksi lisätä ilmasto- ja kiertotalouskriteerien käyttämistä materiaaleissa, työkoneissa ja muissa hankinnoissa.