Ojitukset ja vesitalouden hallinta

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Vesien- ja merenhoitoa suunnitellaan Suomessa vesienhoitoalueittain ja ELY-keskuksittain. Vesien käyttäjä voi vaikuttaa suunnitteluun julkisten kuulemisten tai vesienhoidon yhteistyöryhmien kautta.

ELY-keskukset arvioivat ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja seuraavat vesien tilaa. ELY-keskukset luokittelevat alueensa pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavedet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Tieto alueen vesistä ja niiden kunnosta esitetään vesienhoitosuunnitelmassa. ELY-keskukset laativat myös toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimet vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisella vesienhoitoalueella yksi ELY-keskus koordinoi ELY-keskusten rajat ylittävää vesienhoitoa. Toimenpideohjelmat sisältävät yksityiskohtaisemmat tiedot tarvittavista vesienhoidon toimenpiteistä. Jokainen ELY-keskus valmistelee alueelleen oman ohjelman.

Merenhoitosuunnitelma tehdään Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Sen laatimisesta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi on mukana vesien- ja merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnitteluprosesseissa. Toimenpiteiden suunnittelussa ja valinnassa pyritään huomioimaan toimenpiteiden soveltuminen muuttuviin olosuhteisiin.

Vesienhoitosuunnitelmissa 2022 – 2027, uudeksi turvetuotannon ohjauskeinoksi on tunnistettu turvetuotannosta vapautuneiden alueiden ohjaaminen mm. hiilinieluiksi sekä lainsäädännön kautta kehittää kannustejärjestelmää tukemaan ko. jälkikäyttöä. Päätös jälkikäytöstä on kuitenkin maanomistajalla. Vesienhoidon toimenpidelistalla ovat myös kosteikot ja soiden ennallistaminen, lisäksi HELMI-ohjelma. Soiden suojelulla ja ennallistamisella on vaikutusta myös virtavesikalojen elinoloihin alapuolisessa vesistössä. Muuttuvissa ilmasto-oloissa veden tummuminen ja alivirtaama-ajan veden vähäisyys mm. nostavat veden lämpötilaa, joka heikentää jo muutenkin uhanalaisten kalalajien olemassaoloa.

Voitaisiin tehdä

Vesistökunnostuksissa tulisi tunnistaa ja kannustaa erityisesti ilmastonmuutoksen kannalta kriittisimpien kohteiden kunnostamiseen. Osana vesienhoidon suunnittelua tulisi selvittää rehevät vesistöt, jotka voivat uusien tutkimusten perusteella toimia merkittävinä kasvihuonekaasupäästöjen (metaanin) lähteenä. Tunnistetuilla riskialueilla tulisi selvittää mahdollisuudet vähentää päästöjä.

SYKEn opas ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja varautumisesta vesienhoidossa tulisi ottaa systemaattisesti käyttöön. Varsinkin happamat sulfaattimaat pitäisi huomioida kuivatusolosuhteiden ja hydrologian muuttuessa.

Neuvontaa ja yhteistyötä maanomistajien kanssa voitaisiin lisätä. Ylläpidetään turvemaiden vesitalouden hallinnan edistämistä ja tähän liittyvää viestintää.

Tarvitaan maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkaaseen kohdentamisen suunnitteluun tarkoitettu malli, joka on kaikkien halukkaiden käytössä . Valuma-aluetasoisesti tulisi vähentää eroosiota ja orgaanisen aineen huuhtoutumista maaperästä. Kasvukunnon lisääminen lisäisi maan multavuutta eli hiilipitoisuutta.

Vesien tilan seurantaa tulisi kehittää vastaamaan muuttuvia hydrologisia olosuhteita.

Vesiensuojelurakenteiden toimintaan liittyvien suuntaviivojen laatiminen ja hyödyntäminen omissa lausunnoissa ja kannanotoissa. Varmistetaan, että rakenne toimii tarkoitetulla tavalla myös pitkälle tulevaisuuteen ennakoiden.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Teiden kunnossapidolla turvataan ensisijaisesti teiden päivittäinen liikennöitävyys ja luodaan edellytykset turvalliselle liikkumiselle.

ELY-keskuksen tehtävänä on huolehtia maanteiden kunnosta siten, että toimivat ja turvalliset kuljetukset ovat mahdollisia koko maassa kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidettavana on noin 78000 km maanteitä, josta moottoriteitä on noin 700 km, kevyenliikenteen väyliä noin 5000 km ja noin 14 800 siltaa. Noin 90 % eduskunnan vuosittain myöntämästä perustienpidon rahoituksesta käytetään teiden hoitoon ja ylläpitoon, johon kuuluu mm. teiden talvihoitoa, päällystämistä, siltojen korjauksia, sorateiden hoitoa, tienvarsien niittoa, tiemerkintöjen tekoa sekä varusteiden ja laitteiden, kuten pysäkkikatosten ja liikennemerkkien, kunnossapitoa.

Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimina tehdään lyhyen aikavälin toimina esimerkiksi säästä aiheutuvien vahinkojen korjausta sekä yllättäviin sääolosuhteisiin varautumista tieverkon hoidossa.

Korjausten ja tieinvestointien elinkaarihallinnassa otetaan huomioon olosuhteet koko elinkaaren aikana. Pitkällä aikavälillä tapahtuviin muutoksiin voidaan reagoida normaalissa korjauskiertorytmissä.

Tieverkon hoidossa huolehditaan veden kulkeutumisesta siten, että tierakenteet pysyvät kuivina.  Kuivatushankkeissa, joissa joudutaan uusimaan rumpu, lainsäädännössä määrätään että ELY-keskus vastaa yleisten teiden ylläpidosta ja kuivatushankkeen kustannuksista.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin tiedostaa entistä konkreettisemmin ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit, kuten rankkasateiden lisäämä sortumisvaara, roudattomuuden yleistyminen sekä valuntojen lisääntyminen. Lisäksi suunnittelussa tulisi nykyistä systemaattisemmin huomioon myös hitaammin, mutta pysyvästi muuttuvat olosuhteet, esim. sadannan määrä ja kosteus.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuivatustarpeisiin voitaisiin ennakoida nykyistä systemaattisemmin esimerkiksi yhdistämällä ojitustietoja eri tietokannoista.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Maa- ja metsätalouden vesienhallintaan myönnetään avustuksia, joiden tavoitteena on parantaa vesien tilaa. Valtionapuviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluelähtöistä vesienhallinnan suunnittelua, toteutusta ja yhteistyötä sekä sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Lisäksi hankkeilla parannetaan peltojen ja metsien vesitaloutta, vähennetään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Avustettavat toimenpiteet voivat olla sekä laajoja yhteistyöhankkeita että alueellisia tai paikallisia suunnittelu- ja toteutushankkeita.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin lisätä yhteistyötä Luken suo- ja suometsätaloustutkimuksen kanssa, jotta tuorein tieto saataisiin käyttöön. Tuoreimmasta tiedosta voitaisiin muodostaa ojitusilmoitusten yhteyteen kooste siitä, mitä ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä hiilivarastojen turvaamiseen liittyvistä vaikutuksista tiedetään.

Olisi tarpeen kehittää pilottihankkeita valuma-aluekohtaisten vedenhallinnan suunnitelmien edistämiseksi metsien ja peltojen vesitalouden hallinnassa.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskukset myöntävät tukia maatilojen investointeihin ja toiminnan kehittämiseen. Maatalouden rakennetukilain (1476/2007) tavoitteena on maatalouden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittäminen edistämällä maataloustuotannon tehokkuutta ja laatua kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Maaseutuohjelmassa rakennetuen merkitystä kuvataan yksityiskohtaisemmin: Tuki maatilojen investointeihin mahdollistaa investoinnit uuteen tuotantoteknologiaan, mikä parantaa tuettavien tilojen taloudellisia ja tuotannollisia olosuhteita korvaamalla työpanosta ja alentamalla yksikkökustannuksia. Investointien toteuttamisessa voidaan samalla kiinnittää erityistä huomioita tuotantotapojen ympäristövaikutuksiin, energiatehokkuuteen ja eläinten hyvinvointiin

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin lisätä ilmastonäkökulman esillä oloa läpi koko prosessin esim. viestinnän keinoin.

Hankkeiden suunnittelijoille voitaisiin suunnata viestintää ja tiedonvälitystä sademäärän muutoksiin ja muihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisesta.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Maatalousmaan kuivatuksen tavoite on johtaa liika vesi pois viljelyalueelta. Sopiva kuivatus turvaa maan hyvän rakenteen ja kasvukunnon. Hyvä peruskuivatus antaa edellytykset riittävälle paikalliskuivatukselle. Vesiensuojelun kannalta olennaista on järjestää peruskuivatus niin, ettei vesistö kuormitu. Peruskuivatushankkeissa tulisi noudattaa luonnonmukaisia menetelmiä. Näin edistetään myös luonnon monimuotoisuutta.

Kuivatusta ohjaavat vesilain ojitussäännökset. Ne koskevat sekä uusien ojien tekemistä että ojien kunnossapitoa riippumatta siitä, milloin ja minkä lain mukaan ojitus on aikoinaan toteutettu.

Muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava ELY-keskukselle etukäteen. Myös ojan kunnossapidosta on ilmoitettava, mikäli uoma on ehtinyt muuttua luonnontilaisen kaltaiseksi. Pohjavesialueella ja happamilla sulfaattimailla toimittaessa ilmoitus on tehtävä aina.

Ojitusilmoituksen perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa kehottaa ilmoituksen tekijää hakemaan hankkeelle vesilain mukaista lupaa. ELY-keskukselta haetaan myös ojitustoimitusta. Ojitusilmoitusten käsittelyssä kiinnitetään huomiota siihen, ovatko vesiensuojelun toimenpiteet riittäviä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus koordinoi valtakunnallista kuivatusverkostoa, jossa kuivatuksiin liittyviä asiakokonaisuuksia kehitetään.

Maa- ja metsätaloudessa on käytössä erilaisia vesiensuojeluratkaisuja ojitusten yhteydessä luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmillä.

Ojitusyhteisöistä on julkaistu valtakunnallinen karttapalvelu. Lisäksi ELY-keskuksissa on tehty mittavaa ojitusyhteisöihin ja peruskuivatushankkeisiin liittyvien arkistomateriaalien sähköistämistyötä.

Voitaisiin tehdä

Valuma-aluetasoista tarkastelua tulisi edistää kaikissa hankkeissa, jotta vaikutettaisiin sekä turvemaiden pohjaveden korkeuksiin että vesiensuojeluun. Tällaisella tarkastelulla on voimakkaita synergiahyötyjä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen että hillinnän kannalta.

Laaditaan suositukset ojitusyhteisöjen toiminnan organisoimisesta aluetasolla. Selvitetään vesitalousisännöinnin tai muun koordinaatiomallin toimintaedellytykset.

Paikkatietomateriaalin laatiminen ja mallityökalujen kehittäminen vesiensuojelun ja ilmaston kannalta merkittävimmistä muodostumista ojitussuunnitelmien tekijöiden käyttöön.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Elämä on riippuvaista luonnon monimuotoisuudesta ja toimivista ekosysteemeistä. Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä, jotta elämän edellytykset maapallolla voidaan turvata. Ihmisen toiminta aiheuttaa ilmaston kuumenemista sekä luontokatoa. Tämän lisäksi olemassa olevien luontoympäristöjen laadun huononeminen aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä seuraa lajien ja luontotyyppien uhanalaistumista ja häviämistä.

Luonnonsuojelulain tavoitteena on osaltaan estää luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. ELY-keskukset valvovat luonnonsuojelulain noudattamista yhdessä muiden viranomaisten kanssa sekä edistävät luonnon- ja maisemansuojelua.

ELY-keskukset turvaavat luonnon monimuotoisuutta suojelemalla ja hoitamalla arvokkaita luontotyyppejä ja eliölajeja. Lisäksi ELY-keskukset huolehtivat, että luontoarvot otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja erilaisissa ympäristöä muuttavissa hankkeissa ja toimenpiteissä. Erilaisissa hankkeissa myös kunnostetaan ja hoidetaan arvokkaita luontoympäristöjä, kuten perinnemaisemia, pienvesiä, metsiä, soita ja lintuvesiä.

ELY-keskukset hankkivat valtiolle alueita suojelualueiksi eri luonnonsuojeluohjelmien toteuttamista varten sekä turvaavat esim. Natura-alueiden luonnonarvoja muuttuvissa olosuhteissa. Suojelualueet perustetaan yhteisellä sopimuksella maanomistajien kanssa.

Merkittävässä roolissa metsien suojelussa on vapaaehtoisuuteen perustuva Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO). METSO-kohteet turvaavat myös hiilinieluja, vaikka asia ei ole varsinainen peruste tai tavoite. METSO-ohjelmatyössä voidaan myös neuvoa maanomistajia monimuotoisuuden edistämisessä.

ELY-keskukset toteuttavat myös HELMI -elinympäristöohjelmaa, jossa tavoitteena on elinympäristöjen köyhtymisen pysäyttäminen. Keinoina tälle ovat mm. lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen, soiden suojeleminen ja ennallistaminen, perinnebiotooppien hoitaminen, metsäisten elinympäristöjen hoitaminen sekä pienvesien ja rantaluonnon kunnostaminen. Toimet edistävät myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinnän tavoitteita.

Luonnonsuojelun näkökulmaa pidetään esillä, kun alueella tulee vireille hankkeita, joilla voi olla vaikutuksia luonnonarvojen säilymiseen. Arvoista huolehditaan esimerkiksi viheryhteyksiä turvaamalla sekä kuivuus- ja hulevesiriskien suhteen.

Ympäristövastuualueella ojituslausunnoissa on aina esillä luonnonsuojelun näkökulma.

Voitaisiin tehdä

Luontotietoja tulisi saattaa toimijoille nykyistä laajemmin käyttöön. Luonnon monimuotoisuuden haavoittuvuutta tulisi ottaa huomioon kun tarkastellaan ojitusten kokonaisvaikutuksia.