Tehtävät
ELY-keskuksen tehtävät, joilla kehittämiskohdetta edistetään.
Vesihuolto
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Hulevesien hallinta on keskeinen keino edistää rakennetun ympäristön ilmastonmuutokseen sopeutumiskykyä. ELY-keskuksissa hulevesien hallintaa edistetään etenkin alueidenkäytön sekä vesihuollon tehtävissä. Vesihuoltotehtävät on keskitetty Etelä-Savon ELY-keskukseen.
ELY-keskukset ottavat kantaa hulevesiin kaavalausunnoissa ja -neuvotteluissa. ELY-keskuksissa toimii myös hulevesiverkosto, joka kehittää hulevesien hallinnan toimintatapoja valtakunnallisesti.
Voitaisiin tehdä
Voitaisiin tuoda ilmastotieto mukaan keskusteluihin esim. investointien suunnitteluvaiheessa, rahoitushankkeissa ja energiatehokkuuden seurannassa.
Vesihuollon riskitarkasteluihin tarvittaisiin nykyistä vahvemmin mukaan ilmastoriskien huomioiminen. Ilmastoriskeihin liittyvää osaamista tulisi kehittää läpileikkaavasti.
Varautumissuunnitelmien Häiriötilanteisiin varautumissuunnitelmien laadintaan tarvittaisiin yhtenäisiä suuntaviivoja siitä, miten ilmastonmuutoksen riskit otetaan niissä huomioon.
Päästöjen vähentämiseksi olisi tarvetta tehdä alueellisia vuotovesiselvityksiä sekä vesihuollon energiatehokkuuden selvityksiä alueittain.
Voitaisiin laatia yhteistyömalli alueellisen pelastusviranomaisen, kuntien viranomaisten ja ELVAR -toimikuntien välille ja käydään läpi esim. alueen kriittiset vedenkäyttäjät.
Alueidenkäyttö
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita.
Alueidenkäyttötehtävässä pystytään laaja-alaisesti huomioimaan rakennetun ympäristön kokonaisuuden kehittyminen ottaen huomioon niin olemassa olevat arvot kuin eri tahojen intressit.
Vesihuollon järjestäminen on yksi yhdyskuntien perustoiminnoista. Kaavoitukseen liittyvässä yhteistyössä varmistetaan vesihuollon toimintaedellytykset niin puhtaan veden kuin jätevesihuollon sekä näihin liittyvien verkostojen osalta.
Voitaisiin tehdä
ELY-keskusten tulisi kehittää paikkatiedon hyödyntämistä alueidenkäytön ja vesihuollon kysymysten käsittelyssä. Oleellista on tuoda ilmastonmuutokseen liittyvät riskit kuten tulva-alueet yhteen, jotta voidaan tunnistaa vesihuollon kannalta oleellisia riskejä esim. vedenottopaikat, kuivuusriski-alueet.
YSL:n valvonta, ohjaus, neuvonta ja ennakkoneuvottelut
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.
ELY-keskukset laativat ympäristölupien valvontasuunnitelman omalle alueelleen. Siinä kuvataan alueen erityispiirteet ja valvonnan tarpeet sekä valvonnan resurssit ja tavoitteet. Suunnitelmassa on myös kuvaus alueellisesta valvontaan liittyvästä yhteistyöstä. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä ympäristöluvan lupamääräyksiä. ELY-keskukset valvovat jätevedenpuhdistamojen toimintaa.
Ympäristölupiin liittyy usein vesistötarkkailuvelvoite, jonka avulla toiminnan vesistövaikutuksia valvotaan. Lupiin on asetettu päästöraja-arvoja sekä velvoitteita vesiin johdettaville päästöille. Lausunnoissa ELY-keskus ottaa kantaa vesiensuojeluratkaisuihin sekä vesienhoidon tavoitteisiin. Tarkastellaan myös, voiko toiminta heikentää vesien tilaa, joka voi olla este luvan myöntämiselle.
Voitaisiin tehdä
Jo nykyisellään puhdistamoiden lupiin voitaisiin esittää vaatimuksia esim. puhdistamoille johdettavien vuotovesien määrille. Osaamisen kehittämistä tarvittaisiin uusista, energiatehokkaammista puhdistusratkaisuista, joita tulisi priorisoida luvissa.
Pohjavesien suojelu
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskus ohjaa pohjavesien suojelua sekä vastaa pohjaveden ottamoiden valvonnasta ja pohjavesien luokittelusta.
Ympäristönsuojelulaissa on pohjaveden pilaamiskielto ja ympäristönsuojeluasetuksessa päästökielto. Vesilaissa säädetään esimerkiksi vedenottamoiden suoja-alueista ja pohjaveteen vaikuttavien hankkeiden luvanvaraisuudesta. Laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä säädetään mm. pohjavesialueiden luokittelusta ja suojelusuunnitelmista. Kansallinen lainsäädäntö toteuttaa EU:n vesipuitedirektiiviä, jonka tavoitteena on edistää vesivarojen kestävää käyttöä.
Pohjavesien suojelutehtävässä edistetään pohjavesien riskinhallintaa, turvataan hyvässä tilassa olevia pohjavesiä sekä turvataan pohjaveden hankintaa.
Voitaisiin tehdä
Pohjaveden suojelusuunnitelmien sekä vedenoton tarkkailuohjelmien päivityksissä tulisi aina ottaa huomioon tuorein tieto sään ääri-ilmiöihin liittyvistä riskeistä ja näin turvata yhdyskuntien vedensaantia.
Kiertotalouden edistäminen
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskuksissa kiertotalouden edistämistyötä tehdään osana ELY-keskusten toimivaltaan kuuluvien tehtävien hoitoa. Kiertotaloustyö on laaja-alaista ja vaatii eri vastuualueiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Keskeistä kiertotalouden edistämistyössä on myös erilaisten sidosryhmien kanssa tehtävä työ.
Voitaisiin tehdä
Yhteistyötä voitaisiin lisätä lietteen hyötykäytön ja metaanin talteenoton suhteen. Kiertotalousosaamista vesihuollossa voitaisiin edistää eri keinoin (vesihuollon strategiat, kuntakeskustelut, alueelliset seurantaindikaattorit, rahoitushaut).
Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmassa on tunnistettu vesihuollon kytkeytyminen kiertotalouteen. Kiertotalouden edistämisessä ennakoinnilla ja monialaisella yhteistyöllä olisi suuri merkitys. Ohjelman kiertotaloutta koskevat toimenpiteet olisi tärkeä toteuttaa.
Vesihuollossa kiertotalous kytkeytyy energian ja resurssien tehokkaan käytön ohella erityisesti jätevesien ja lietteiden käsittelyyn. Paikallisten ja alueellisten yhteistyömallien kehittäminen ravinne- ja hiilenkiertojen edistämiseksi edellyttävät monen toimijan poikkihallinnollista yhteistyötä. Samanaikaisesti eri alueiden eriytyvän väestökehityksen kanssa vesihuollon infraan, energiajärjestelmiin ja jätehuoltoon kohdistuu investointi- ja kustannuspaineita, jotka pääosin kohdistuvat kuntaan joko suoraan tai kuntaomisteisten yhtiöiden kautta. Monialaisten haasteiden ratkaiseminen kokonaisvaikutuksiltaan mahdollisimman kestävästi ja taloudellisesti edellyttää siksi myös ratkaisuiden hakemista perinteisten mallien ulkopuolelta. Tähän alueelliset yhteistyöverkostot ja ekosysteemit tarjoavat mahdollisuuksia. ELY-keskukset voisivat toimia yhteistyöverkostojen koordinoijina ja rahoittajina.
Uudenlaiset toimintamallit ja yhteistyöverkostot edellyttävät myös resurssointia etenkin alkuvaiheessa, kun ne eivät ole luonteva osa normaalia suunnittelua. Kansallisessa kiertotalousohjelmassa kuntien ja alueiden rooli kiertotalouden mahdollistamisessa on tunnistettu kiertotaloutta tukevien infraratkaisujen ja palveluiden suunnittelussa, ratkaisujen tilaajana, kokeilijoina ja pilotoijina sekä yritysten, kolmannen sektorin ja kuntalaisten kiertotaloustoimien mahdollistajana. Lisäksi on ehdotettu kuntien ja alueiden kiertotalouden vahvistamista mm. osaamisverkoston perustamisella. Olisi tärkeää, että uusien yhteistyöverkostojen rakentamiselle varataan resursseja ja että eri hallinnonalojen verkostot toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään.
Maaseudun kehittäminen (rahoitus- ja maksatustoimet)
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Maaseudun yritystoimintaa tuetaan EU:n maaseuturahastosta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Maaseuturahaston tuilla kehitetään myös maaseudun hyvinvointia ja palveluita.
Maaseudun kehittämisrahastosta rahoitetaan haja-asutusalueen keskitettyjä vesihuoltoratkaisuja.
Voitaisiin tehdä
Voitaisiin kehittää hankkeita, joilla rahoitettaisiin esim. verkoston kuntoon ja vesihuollon energiatehokkuuteen liittyviä toimia.
Valmius- ja varautumistehtävät
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Valmius- ja varautumistehtävissä pyritään turvaamaan yhteiskunnan kannalta keskeisten toimintojen ylläpitoa poikkeustilanteissa. ELY-keskuksille on määritelty mm. seuraavia tehtäviä: tiestön käytön turvaaminen ja logistiikan varautuminen, varautuminen ympäristö- ja luontovahinkoihin, vesihuollon turvaaminen ja tulvariskien hallinta sekä patoturvallisuus sekä elinkeinoelämän alueellisen varautumisen edistäminen.
Voitaisiin tehdä
Ilmastonmuutokseen liittyvää neuvontaa varautumissuunnitelmiin liittyen voitaisiin kehittää, esimerkiksi rankkasateiden ja kuivuusjaksojen yleistymisen teemoista.
