Tehtävät
ELY-keskuksen tehtävät, joilla kehittämiskohdetta edistetään.
Peruskuivatus ja ojitustoimitukset
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Maatalousmaan kuivatuksen tavoite on johtaa liika vesi pois viljelyalueelta. Sopiva kuivatus turvaa maan hyvän rakenteen ja kasvukunnon. Hyvä peruskuivatus antaa edellytykset riittävälle paikalliskuivatukselle. Vesiensuojelun kannalta olennaista on järjestää peruskuivatus niin, ettei vesistö kuormitu. Peruskuivatushankkeissa tulisi noudattaa luonnonmukaisia menetelmiä. Näin edistetään myös luonnon monimuotoisuutta.
Kuivatusta ohjaavat vesilain ojitussäännökset. Ne koskevat sekä uusien ojien tekemistä että ojien kunnossapitoa riippumatta siitä, milloin ja minkä lain mukaan ojitus on aikoinaan toteutettu.
Muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava ELY-keskukselle etukäteen. Myös ojan kunnossapidosta on ilmoitettava, mikäli uoma on ehtinyt muuttua luonnontilaisen kaltaiseksi. Pohjavesialueella ja happamilla sulfaattimailla toimittaessa ilmoitus on tehtävä aina.
Ojitusilmoituksen perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa kehottaa ilmoituksen tekijää hakemaan hankkeelle vesilain mukaista lupaa. ELY-keskukselta haetaan myös ojitustoimitusta. Ojitusilmoitusten käsittelyssä kiinnitetään huomiota siihen, ovatko vesiensuojelun toimenpiteet riittäviä.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus koordinoi valtakunnallista kuivatusverkostoa, jossa kuivatuksiin liittyviä asiakokonaisuuksia kehitetään.
Maa- ja metsätaloudessa on käytössä erilaisia vesiensuojeluratkaisuja ojitusten yhteydessä luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmillä.
Voitaisiin tehdä
Valuma-aluetasoista tarkastelua tulisi edistää kaikissa hankkeissa, jotta vaikutettaisiin sekä turvemaiden pohjaveden korkeuksiin että vesiensuojeluun. Tällaisella tarkastelulla on voimakkaita synergiahyötyjä sekä ilmastonmuutoksen sopeutumisen että hillinnän kannalta.
Maa- ja metsätalouden vesienhallinta
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Maa- ja metsätalouden vesienhallintaan myönnetään avustuksia, joiden tavoitteena on parantaa vesien tilaa. Valtionapuviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluelähtöistä vesienhallinnan suunnittelua, toteutusta ja yhteistyötä sekä sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Lisäksi hankkeilla parannetaan peltojen ja metsien vesitaloutta, vähennetään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Avustettavat toimenpiteet voivat olla sekä laajoja yhteistyöhankkeita että alueellisia tai paikallisia suunnittelu- ja toteutushankkeita.
Voitaisiin tehdä
Voitaisiin kehittää neuvontaa siten, että toimijoilla on käytössään ajantasaista tietoa ja työkaluja turvemailla tehtävien toimenpiteiden suunnitteluun, toimenpiteiden vaikutuksista sekä turvemaille soveltuvista vesiensuojelurakenteista.
Pohjavesialueilla tulisi ohjata metsien hoito jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Avohakkuilla pohjavedenpinta nousee, jolloin ravinteiden kulkeutuminen pohjavesivarastoon lisääntyy. Jatkuvapeitteinen metsänhoito suojelisi pohjavesiä, mahdollistaisi luonnon monimuotoisuutta sekä sitoisi hiiltä ilmakehästä.
Luontopohjaisia toimenpiteitä, kuten kaksitasouomia ja kosteikkoja tulisi edistää ilmasto-olosuhteiden äärevöityessä.
YSL:n valvonta, ohjaus, neuvonta ja ennakkoneuvottelut
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.
ELY-keskukset laativat ympäristölupien valvontasuunnitelman omalle alueelleen. Siinä kuvataan alueen erityispiirteet ja valvonnan tarpeet sekä valvonnan resurssit ja tavoitteet. Suunnitelmassa on myös kuvaus alueellisesta valvontaan liittyvästä yhteistyöstä. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä ympäristöluvan lupamääräyksiä.
Ympäristölupiin liittyy usein vesistötarkkailuvelvoite, jonka avulla toiminnan vesistövaikutuksia valvotaan. Lupiin on asetettu päästöraja-arvoja sekä velvoitteita vesiin johdettaville päästöille. Lausunnoissa ELY-keskus ottaa kantaa vesiensuojeluratkaisuihin sekä vesienhoidon tavoitteisiin. Tarkastellaan myös, voiko toiminta heikentää vesien ekologista tilaa, joka voi olla este luvan myöntämiselle. Valvonnassa puututaan toiminnallisiin ongelmiin sekä ympäristön ominaisuuksista johtuviin haasteisiin, kuten happamien sulfaattimaiden tai mustaliuskeiden esiintymiseen.
Voitaisiin tehdä
Vesiensuojelusta puhuttaessa tulisi muistaa seuranta toimenpiteenä. Seurannan avulla havaitaan haitalliset muutokset vesistöissä, myös vähemmälle huomiolle jääneet muutokset hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevissa vesistöissä.
Tarkkailuohjelmia pitäisi kehittää huomioimaan tuorein tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista esim. näytteenottojen aikataulun (ei välttämättä jäitä marras-tammikuussa) kuin parametrienkin osalta (biologiset parametrit, metallit, haitalliset aineet yms.).
Alueidenkäyttö
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita. Alueidenkäyttötehtävässä pystytään laaja-alaisesti huomioimaan rakennetun ympäristön kokonaisuuden kehittyminen ottaen huomioon niin olemassa olevat arvot kuin eri tahojen intressit.
Vesiensuojelukysymykset ovat läpileikkaavia kaikilla kaavatasoilla. Haitallisia vaikutuksia vesistöihin pyritään ehkäisemään tuomalla kysymykset esiin kaavaprosessien aikana. Hulevesien hallinnan edistäminen on osa vesiensuojeluun liittyvää riskienhallintaa. Alueidenkäyttötehtävässä tätä edistetään mm. huolehtimalla hulevesien hallintarakenteiden toimivuudesta.
Voitaisiin tehdä
Voitaisiin systemaattisesti tarkastella, mitkä alueet ja kohteet ovat haavoittuvia ilmaston muuttuessa.
Voitaisiin edelleen edistää hulevesien hallintaa syntypaikallaan huleveden laatu huomioon ottaen ja huleveden määrän ennustetut muutokset huomioiden.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulisi ottaa erityisesti huomioon osana laajempaa vesistövaikutusten hallintaa. Tähän tarvittaisiin käytäntöjä esimerkiksi kaavamerkintöjen kehittämiseksi maakunta- ja yleiskaavatasolle.
Maaseudun kehittäminen (rahoitus- ja maksatustoimet)
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Maaseudun yritystoimintaa tuetaan EU:n maaseuturahastosta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Maaseuturahaston tuilla kehitetään myös maaseudun hyvinvointia ja palveluita.
Maaseuturahastosta on rahoitettu monipuolisesti ilmastohankkeita, esim. kylien ilmastohankkeita, energiatehokkuutta, lähimatkailua, lähiruokaa jne. LEADER-rahoitus toimii erityisesti pienempiin hankkeisiin.
Maatalouden vesiensuojelua ohjaavat niin sanottu nitraattiasetus, lannoitelain nojalla annettava fosforiasetus, maatalouden rakennetukilainsäädäntö, vesilaki ja ympäristönsuojelulaki sekä useat muut lait ja asetukset, kuten kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita koskevat säädökset. Kotieläintalouden toimintaa ja ympäristövaikutuksia ohjataan myös ympäristölupamenettelyllä ja yleisellä ilmoitusmenettelyllä.
Euroopan unionin yhteisessä maatalouspolitiikassa (CAP) on myös mukana ympäristönäkökulmia. Käytännön ympäristönsuojelutoimia ohjaavat CAPin sisältämät tukiehdot ja ekojärjestelmä sekä maatalousyrittäjille vapaaehtoinen ympäristökorvausjärjestelmä toimenpiteineen.
Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa tunnistettiin Järvi-Suomen alueelle sopivia toimenpiteitä, jotka liittyvät ravinnekuormitukseen ja vesistöihin, luonnon monimuotoisuuteen sekä ilmastonmuutokseen ja hiilensidontaan. Ohjelman laativat yhteistyössä Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kaakkois-Suomen ja Keski-Suomen ELY-keskukset.
Voitaisiin tehdä
Hankkeiden hakijoille voitaisiin markkinoida hanketeemoja, jotka kehittävät esim. maaperän hiilensidontaa, sekä hiiliviljelykasvien, erilaisten suorakylvömenetelmien ja nurmenviljelyn yleistymistä. Näitä voitaisiin kytkeä myös biohiilen tuotantomahdollisuuksiin.
Rahoitusta voitaisiin suunnata nykyistä selkeämmin vesistöjen sopeutumiskyvyn kasvattamiseen. Keinoja voisivat olla esimerkiksi metsityksen lisääminen, turvepeltojen nurmetus ja säätösalaojitus sekä vesienhoidon tavoitteiden yleinen edistäminen.
Vesien- ja merenhoito
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Vesien- ja merenhoitoa suunnitellaan Suomessa vesienhoitoalueittain ja ELY-keskuksittain. Vesien käyttäjä voi vaikuttaa suunnitteluun julkisten kuulemisten tai vesienhoidon yhteistyöryhmien kautta.
ELY-keskukset arvioivat ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja seuraavat vesien tilaa. ELY-keskukset luokittelevat alueensa pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavedet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Tieto alueen vesistä ja niiden kunnosta esitetään vesienhoitosuunnitelmassa. ELY-keskukset laativat myös toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimet vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisella vesienhoitoalueella yksi ELY-keskus koordinoi ELY-keskusten rajat ylittävää vesienhoitoa. Toimenpideohjelmat sisältävät yksityiskohtaisemmat tiedot tarvittavista vesienhoidon toimenpiteistä. Jokainen ELY-keskus valmistelee alueelleen oman ohjelman.
Merenhoitosuunnitelma tehdään Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Sen laatimisesta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi on mukana vesien- ja merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnitteluprosesseissa. Toimenpiteiden suunnittelussa ja valinnassa pyritään huomioimaan toimenpiteiden soveltuminen muuttuviin olosuhteisiin.
Vesienhoitosuunnitelmissa 2022 – 2027, uudeksi turvetuotannon ohjauskeinoksi on tunnistettu turvetuotannosta vapautuneiden alueiden ohjaaminen mm. hiilinieluiksi sekä lainsäädännön kautta kehittää kannustejärjestelmää tukemaan ko. jälkikäyttöä. Päätös jälkikäytöstä on kuitenkin maanomistajalla. Vesienhoidon toimenpidelistalla ovat myös kosteikot ja soiden ennallistaminen, lisäksi HELMI-ohjelma. Soiden suojelulla ja ennallistamisella on vaikutusta myös virtavesikalojen elinoloihin alapuolisessa vesistössä. Muuttuvissa ilmasto-oloissa veden tummuminen ja alivirtaama-ajan veden vähäisyys mm. nostavat veden lämpötilaa, joka heikentää jo muutenkin uhanalaisten kalalajien olemassaoloa.
Voitaisiin tehdä
Vesistökunnostuksissa tulisi tunnistaa ja kannustaa erityisesti ilmastonmuutoksen kannalta kriittisimpien kohteiden kunnostamiseen. Osana vesienhoidon suunnittelua tulisi selvittää rehevät vesistöt, jotka voivat uusien tutkimusten perusteella toimia merkittävinä kasvihuonekaasupäästöjen (metaanin) lähteenä. Tunnistetuilla riskialueilla tulisi selvittää mahdollisuudet vähentää päästöjä.
SYKEn opas ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja varautumisesta vesienhoidossa tulisi ottaa systemaattisesti käyttöön. Varsinkin happamat sulfaattimaat pitäisi huomioida kuivatusolosuhteiden ja hydrologian muuttuessa.
Neuvontaa ja yhteistyötä maanomistajien kanssa voitaisiin lisätä. Ylläpidetään turvemaiden vesitalouden hallinnan edistämistä ja tähän liittyvää viestintää.
Tarvitaan maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkaaseen kohdentamisen suunnitteluun tarkoitettu malli, joka on kaikkien halukkaiden käytössä . Valuma-aluetasoisesti tulisi vähentää eroosiota ja orgaanisen aineen huuhtoutumista maaperästä. Kasvukunnon lisääminen lisäisi maan multavuutta eli hiilipitoisuutta.
Vesien tilan seurantaa tulisi kehittää vastaamaan muuttuvia hydrologisia olosuhteita.
Vesiensuojelurakenteiden toimintaan liittyvien suuntaviivojen laatiminen ja hyödyntäminen omissa lausunnoissa ja kannanotoissa. Varmistetaan, että rakenne toimii tarkoitetulla tavalla myös pitkälle tulevaisuuteen ennakoiden.
