Energiajärjestelmän murros

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita.

Alueidenkäyttötehtävässä pystytään laaja-alaisesti huomioimaan rakennetun ympäristön kokonaisuuden kehittyminen ottaen huomioon niin olemassa olevat arvot kuin eri tahojen intressitkin.

Uusiutuvan energian edistäminen on lähtökohtaisesti nykyisen MRL:n tavoitteiden mukaista. Osaaminen saattaa kuitenkin vielä vaihdella ja suhtautumiseen vaikuttavat vakiintuneet toimintamallit. Arvokysymysten yhteensovittamista uusiutuvan energian rakenteisiin käydään keskustelua.

Kaavoitukseen liittyvässä edistämistyössä näkemys uusiutuviin ratkaisuihin muotoutuu taustaselvitysten perusteella. Myös arvoalueille tehtäviin ratkaisuihin voidaan suhtautua myönteisesti, jos selvitykset ovat kunnossa.

Vihreän siirtymän edistämiseksi ELY-keskuksen ovat saaneet merkittävää lisäresurssia, mikä mahdollistaa kaavojen ja muiden prosessien sujuvan ja myös mahdollisimman ennakollisen käsittelyn. Tuulivoimaan liittyviä asioita käsitellään ELY-keskuksissa valtakunnallisessa tuulivoimaverkostossa ja myös aurinkovoimalle on oma tiedonvaihtofooruminsa. Osaamista esim. vedyntuotannon ja muiden uudempien energiamuotojen osalta lisätty, jotta tuotantolaitosten toteuttamiseen voidaan varautua. Energiamurrokseen tähtäävää vihreää siirtymää tehdään laajassa yhteistyössä kuntien ja hanketoimijoiden kanssa.

Voitaisiin tehdä

Osaamista tulisi lisätä uusiutuvien energiamuotojen edellyttämien tilatarpeiden ja lähiympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta. Tätä kautta myös kunnille voitaisiin suunnata tietoa uusiutuvan energian käyttöönottoon liittyvistä kaavoituksellisista reunaehdoista ja ratkaisuista.

Tarvittaisiin valtakunnallista tarkastelua siitä, missä kysymyksissä uusiutuvan energian hankkeissa voi olla ristiriitaa muiden MRL:ssä turvattaviksi määritettyjen arvojen kanssa. Esimerkiksi maisemallisten arvojen yhteensovittamisesta energiatarpeiden kanssa tarvittaisiin lisää tietoa ja myös hyviä käytäntöjä. Selkiytetään käytäntöjä uudentyyppisten energiantuotantolaitosten kuten isojen aurinkopaneelialueiden mahdollistamiseksi.

Tunnistetaan ja viestitään sellaisista kohdetyypeistä, joille uusiutuvan energian ratkaisut soveltuisivat erityisen hyvin. Tällaisia voisivat olla esim. aurinkoenergian sijoituspaikat, jotka eivät vaadi uutta rakentamista: esim. meluvallit, isot kauppakeskukset tai muut kiinteistöt jne.

Voitaisiin koota yhteen käytäntöjä, joita eri ELY-keskuksissa on muodostunut suhteessa onnistuneisiin uusiutuvan energian hankkeisiin.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Ihmisen toiminta vaikuttaa aina jollain tavoin väestöön, luontoon ja sen monimuotoisuuteen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan tai luonnonvaroihin. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että suunnitteilla olevan toiminnan ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella silloin, kun hanke todennäköisesti aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

Ympäristövaikutuksia voidaan arvioida hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) sekä viranomaisten omien suunnitelmien ja ohjelmien arviointimenettelyssä (SOVA-menettely). Tarkoituksena on lisätä kaikkien osallisten tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyyn saavatkin osallistua kaikki ne, joihin hanke voi vaikuttaa (esim. alueen asukkaat, järjestöt ja viranomaiset).

YVA-menettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. YVA-laissa ja -asetuksessa on määritelty ne hankkeet, joihin on aina sovellettava YVA-menettelyä. Hankkeet voivat olla esimerkiksi moottoriteitä, kaivoksia, jätteenkäsittelylaitoksia tai tuulivoimaloita. Aloitteen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistämiseksi tekee hankkeesta vastaava.

ELY-keskukset edellyttävät, että hankkeiden positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ilmastoon arvioidaan. Vaikutusten arvioinnin yhtenäistämistä edistetään valtakunnallisesti.

Tuulivoimalat ovat kokoluokasta riippuen yksi YVA-menettelyyn kuuluva hanketyyppi ja tuulivoiman edistämiseen liittyy myös ELY-keskusten antama tuulivoimaneuvonta. Isoimmat laitokset myös muiden uusiutuvan energian tuotantomuotojen osalta kuuluvat YVA-menettelyyn, esimerkiksi biokaasulaitokset.

Voitaisiin tehdä

YVA-menettelyjä voitaisiin edelleen yhdenmukaistaa ilmaston osalta, ja viestiä tehokkaammin tästä myös YVA-hankkeesta vastaaville ja konsulteille. Voitaisiin myös huolehtia, että viesti ilmastovaikutusten arvioinnin tarpeesta on esillä viimeistään ennakkoneuvotteluvaiheessa.

Olisi tarpeen tunnistaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä systemaattisesti hankkeen koko elinkaaren ajalta. Osana ilmastoarviointeja tulisi entistä enemmän tulla esiin myös arvio siitä, miten hanke vaikuttaa haavoittuvuuteen ilmastomuutokselle sekä ympäristön sopeutumiskykyyn. Osana elinkaarikohtaista tarkastelua tulisi tunnistaa myös kuumenevien olosuhteiden muutokset tulevina vuosikymmeninä. Erityisesti pohjoisessa tämä voi muuttaa perustamisolosuhteita ja rakentaminen aiheuttaa riskejä vasta pitkän aikavälin kuluessa.

Ilmastovaikutuksen merkittävyyden määrittämiseen tarvittaisiin selkeyttämistä. Voitaisiin kerätä koontitietoa hankkeista, joissa ilmastovaikutus on noussut merkittäväksi joko positiivisena tai negatiivisena kysymyksenä. Tähän liittyy myös tarve punnita esim. päästövähennysten hyötyjä ja hiilinielumenetysten haittoja keskenään.

Puhtaaseen siirtymään ja energiajärjestelmän murrokseen liittyy merkittävä määrä erilaisia ympäristövaikutuksia. Hankkeiden lisäksi on tarpeen myös vahvistaa energiansiirtoverkostoa. Kokonaisvaikutuksia ympäristöön ja hankkeiden yhteisvaikutuksia tulisi tarkastella nykyistä systemaattisemmin.

SOVA-menettelyn potentiaalia voitaisiin systemaattisesti pyrkiä hyödyntämään myös ilmastonäkökulmasta. SOVA-menettelyssä voitaisiin tehdä strategisen tason ennakoivaa arviointia, joka vaikuttaisi suunnitelmien linjauksiin ja johtopäätöksiin, jos menettely integroituisi paremmin osaksi prosessia. Ilmastonäkökulma on tässä keskeinen osa ennakointia niin hillinnän kuin sopeutumisenkin näkökulmasta.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.

ELY-keskukset laativat ympäristölupien valvontasuunnitelman omalle alueelleen. Siinä kuvataan alueen erityispiirteet ja valvonnan tarpeet sekä valvonnan resurssit ja tavoitteet. Suunnitelmassa on myös kuvaus alueellisesta valvontaan liittyvästä yhteistyöstä. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä ympäristöluvan lupamääräyksiä.

Ympäristölupiin liittyy usein vesistötarkkailuvelvoite, jonka avulla toiminnan vesistövaikutuksia valvotaan. Lupiin on asetettu päästöraja-arvoja sekä velvoitteita vesiin johdettaville päästöille. Lausunnoissa ELY-keskus ottaa kantaa vesiensuojeluratkaisuihin sekä vesienhoidon tavoitteisiin. Tarkastellaan myös, voiko toiminta heikentää vesien tilaa, joka voi olla este luvan myöntämiselle.

Valvottaviin lupamääräyksiin sisältyy jo tällä hetkellä ilmastonmuutostekijöitä. Näitä ovat energiatehokkuus, päästöt, ympäristöriskeihin (ml. ilmastoriskit) varautuminen, jätehuolto ja kiertotalous.

Energiatehokkuus huomioidaan ympäristölupahakemuksissa sekä BAT-asiakirjoissa (mm. elintarvike-BAT sisältää raja-arvon energiatehokkuudelle, jota tulee noudattaa 4 vuoden kuluessa ja siitä tulee raportoida). Suuri osa teollisuuden valvontakohteista on mukana Motivan energiatehokkuussopimuksessa.

YSL:n 1 § 1 momentin 2) kohdassa lain tarkoituksena mainitaan ilmastonmuutoksen torjunta. Esim. sademäärien lisääntyminen on huomioitu ympäristölupahakemuksista annettavissa lausunnoissa.

Suurimpien laitosten valvonnassa päästökysymykset ovat yksi osa läpi käytävää kokonaisuutta. Päästökysymykset liittyvät kaiken kokoisiin laitoksiin, eivät ainoastaan suuriin.

Voitaisiin tehdä

Uusiutuvaan energiaan liittyvää osaamista tulisi edelleen vahvistaa ja varmistaa, että tieto tuoreimmasta teknisestä kehityksestä tulee säännöllisesti kaikkien toimijoiden käyttöön. Ympäristöviranomaisten osaamisen vahvistaminen mahdollistaa myös osaltaan sujuvat prosessit luvituksessa ja valvonnassa.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskus myöntää avustuksia öljylämmityksestä luopumiseksi yksityisomisteisille kiinteistöille.

Voitaisiin tehdä

Avustus on ollut vaikuttava keino nopeuttaa erillisrakennusten energiamurrosta. Työlle olisi jatkossa edelleen tarvetta.

Voitaisiin arvioida tuen merkitystä lämmityksen vaihtamiseen yleisesti, ja käyttää tuloksia jatkossa hyödyksi päästövähennystoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa. Olisi tarpeen esim. miettiä syitä alueellisille eroille tuen hakemisessa.

Olisi tarpeen tehdä aluetasoista tarkastelua siitä, onko öljylämmityksestä luopuminen lisännyt ympäristövahinkoja esim. remonttien yhteydessä sekä lisätä viestintää toimijoille vahinkojen ehkäisemiseksi.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Maaseudun yritystoimintaa tuetaan EU:n maaseuturahastosta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Maaseuturahaston tuilla kehitetään myös  maaseudun hyvinvointia ja palveluita.

Maaseuturahastosta on rahoitettu monipuolisesti ilmastohankkeita, esim. kylien ilmastohankkeita, energiatehokkuutta, lähimatkailua, lähiruokaa jne.  LEADER-rahoitus toimii erityisesti pienempiin hankkeisiin.

Bioenergia on ollut painopisteenä alueellisissa maaseutusuunnitelmissa. Rakennetuista taas on voitu rahoittaa ilmastomyönteisiä investointeja, esimerkiksi aurinkopaneeleita ja biokaasuratkaisuja.

Voitaisiin tehdä

Uusiutuvaa energiaa voitaisiin pitää esillä rahoitettava teemana ja kohdistaa viestintää juuri maaseuturahastosta tuettaviksi soveltuville hankkeille. Myös erilaisille kokeiluille tarvittaisiin rahoitusta. Maaseudun energiaratkaisujen edistämisessä yhteistyö LEADER-ryhmien kanssa on myös keskeistä.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027  – Suomen rakennerahasto-ohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimenpiteet. ELY-keskukset jakavat osaltaan rahoitusta em. rahastoista. Kaikki tieto hakemisesta, haun aikatauluista ja painotuksista, valintakriteereistä sekä hankevalinnoista löytyy rakennerahastot.fi -verkkopalvelusta.

ELY-keskukset toimivat yhteistyössä maakuntaliiton ja muiden alueen toimijoiden kanssa maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) sekä maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä (MYRS), joissa rahoitettavaa hankekokonaisuutta ja hankehakuja käsitellään.

Rakennerahastoista tuetaan erilaisia ilmastoon ja kiertotalouteen liittyviä hankkeita.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin entistä vahvemmin tuoda esiin rakennerahastojen roolia energiamurroksen edistäjänä ja tarkastella kokonaisuutena sitä, miten rahoituksen vaikuttavuutta ilmastonäkökulmasta voitaisiin edelleen lisätä.

Voitaisiin edistää uusiutuvia energiaratkaisuja, energian varastointia sekä energian infraratkaisuja hankehauissa tuettavana teemana.