Tehtävät
ELY-keskuksen tehtävät, joilla kehittämiskohdetta edistetään.
Alueidenkäyttö
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita.
Alueidenkäyttötehtävässä pystytään laaja-alaisesti huomioimaan rakennetun ympäristön kokonaisuuden kehittyminen ottaen huomioon niin olemassa olevat arvot kuin eri tahojen intressit.
Maankäyttö- ja rakennuslain sekä tulevan alueidenkäyttölain mukaan kaavan vaikutukset on selvitettävä tarpeellisessa määrin kaavan tarkoitukseen suhteutettuna koko siltä alueelta, jolla kaavalla arvioidaan olevan olennaisia vaikutuksia. Asetuksessa on tunnistettu mm. vaikutukset ilmastoon sekä kestävään yhdyskuntarakenteeseen.
Paikkatiedossa on käytössä laajasti SYKEn ylläpitämä YKR-aineisto, joka sisältää tietoa yhdyskuntarakenteen kehittymisestä taajamissa. Lisäksi ELYt ovat tehneet omia, aluekohtaisia tarkempia paikkatietoanalyysejä kehityskuluista. Paikkatietoon on myös koostettu tietoa läpi koko ympäristöhallinnon tietojärjestelmien esim. luonnonsuojelun, ympäristönsuojelun ja vesien tilan näkökulmista ja näitä hyödynnetään osana alueidenkäytön työtä.
Voitaisiin tehdä
Voitaisiin koota valtakunnallisesti paikkatietoa ilmastonäkökulmasta samaan paikkaan, jotta sitä voitaisiin käyttää kaikissa viranomaisprosesseissa. Varsinkin strategiatasoisessa kaavatyössä tarvittaisiin tietoa siitä, miten kaavojen ohjaama kehitys peilautuu ilmastonmuutoksen hillinnän tarpeisiin sekä sopeutumiseen.
YKR-aineistoja ja muita ympäristöhallinnon tietojärjestelmiä voitaisiin hyödyntää nykyistäkin enemmän tietoon ilmaston muuttumisesta ja päästölähteistä yhdistäen. Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia esim. luontoarvoihin on osin jo paikkatiedossa SUMI-hankkeen aineistojen myötä.
Hiilikartta-työkalun käyttöön ottamista osaksi kaavan ilmastovaikutusten arviointia voitaisiin suositella. Työkalun avulla voi arvioida hiilivarastojen ja -nielujen muutoksia paikkatiedossa.
Luonnonsuojelu
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Elämä on riippuvaista luonnon monimuotoisuudesta ja toimivista ekosysteemeistä. Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä, jotta elämän edellytykset maapallolla voidaan turvata. Ihmisen toiminta aiheuttaa ilmaston kuumenemista sekä luontokatoa. Tämän lisäksi olemassa olevien luontoympäristöjen laadun huononeminen aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä seuraa lajien ja luontotyyppien uhanalaistumista ja häviämistä.
Luonnonsuojelulain tavoitteena on osaltaan estää luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. ELY-keskukset valvovat luonnonsuojelulain noudattamista yhdessä muiden viranomaisten kanssa sekä edistävät luonnon- ja maisemansuojelua.
ELY-keskukset turvaavat luonnon monimuotoisuutta suojelemalla ja hoitamalla arvokkaita luontotyyppejä ja eliölajeja. Lisäksi ELY-keskukset huolehtivat, että luontoarvot otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja erilaisissa ympäristöä muuttavissa hankkeissa ja toimenpiteissä. Erilaisissa hankkeissa myös kunnostetaan ja hoidetaan arvokkaita luontoympäristöjä, kuten perinnemaisemia, pienvesiä, metsiä, soita ja lintuvesiä.
ELY-keskukset hankkivat valtiolle alueita suojelualueiksi eri luonnonsuojeluohjelmien toteuttamista varten sekä turvaavat esim. Natura-alueiden luonnonarvoja muuttuvissa olosuhteissa. Suojelualueet perustetaan yhteisellä sopimuksella maanomistajien kanssa.
Merkittävässä roolissa metsien suojelussa on vapaaehtoisuuteen perustuva Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO). METSO-kohteet turvaavat myös hiilinieluja, vaikka asia ei ole varsinainen peruste tai tavoite. METSO-ohjelmatyössä voidaan myös neuvoa maanomistajia monimuotoisuuden edistämisessä.
ELY-keskukset toteuttavat myös HELMI -elinympäristöohjelmaa, jossa tavoitteena on elinympäristöjen köyhtymisen pysäyttäminen. Keinoina tälle ovat mm. lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen, soiden suojeleminen ja ennallistaminen, perinnebiotooppien hoitaminen, metsäisten elinympäristöjen hoitaminen sekä pienvesien ja rantaluonnon kunnostaminen. Toimet edistävät myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinnän tavoitteita.
Luonnonsuojelun näkökulmaa pidetään esillä, kun alueella tulee vireille hankkeita, joilla voi olla vaikutuksia luonnonarvojen säilymiseen. Arvoista huolehditaan esimerkiksi viheryhteyksiä turvaamalla sekä tarkastelemalla kuivuus- ja hulevesiriskejä.
Uudet tietojärjestelmät väli pois mahdollistavat lajitietojen laajemman yhteiskäytön välipois ja hyödyntämisen ilmastonmuutostyössä. ELY-keskuksella on rooli sekä lajitietojen tuottajana että hyödyntäjänä, ja moninainen tietopohja otetaan jo tällä hetkellä huomioon asiantuntijoiden työssä.
Paikkatiedosta löytyvät jo esim. tiedossa olevat lajihavainnot (esim. liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikat) sekä luonnonsuojelualueet ja -kohteet.
On jo olemassa tutkimusta siitä, mitkä lajit siirtyvät ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi, ja miten tämä heijastuu esim. suojelualueverkostoomme. Suomeen tulevista vieraslajeista löytyy tietoa laji.fi-järjestelmässä. Jonkin verran on olemassa tietoa myös lajien ja luontotyyppien haavoittuvuuksista ja sopeutumiskyvystä.
Voitaisiin tehdä
Voitaisiin parantaa paikkatiedon laatua ja yhdistellä aineistoja ilmastonmuutosnäkökulmaa kuvaaviksi ja esim. sopeutumistarvetta edistäviksi. Voitaisiin laatia valtakunnallinen tietomalli, missä yhdistyisivät luonnonsuojeluun liittyvät paikkatietoaineistot sekä alueen ilmastonmuutokseen kytkeytyvät vaaratekijät.
ELY-keskukset tuottavat sellaistakin paikkatietoa, mitä ei muualta ole saatavissa, mutta millä olisi merkittävyyttä kansallisessakin ilmastokeskustelussa. Paikkatiedon saavutettavuutta ja avoimuutta voitaisiin tarkemmin tarkastella.
SUMI-hankkeen tulokset voitaisiin ottaa käyttöön valtakunnallisesti ELY-keskuksissa.
Ympäristötieto ja ympäristötietojärjestelmät
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Ympäristöhallinto tuottaa tietoa ja ylläpitää valtakunnallisia tietojärjestelmiä sekä omaan että kumppaneidensa käyttöön. ELY-keskukset keräävät ympäristön kuormitus- ja tilatietoja omilta toimialueiltaan ja tallentavat ne jaettuihin tietojärjestelmiin.
Tietojärjestelmiin tallennetut aineistot ovat keskeinen työväline ympäristön tilan seurannassa, toiminnanharjoittajien päästöjen valvonnassa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa.
EU-direktiivin (2003/4/EY) mukaan ympäristötiedon saatavuudella ja levittämisellä edistetään tietoisuuden lisääntymistä ympäristökysymyksistä, vapaata keskustelua ja yleisön osallistumista päätöksentekoon.
ELY-keskuksilla on käytettävissään SYKEn tietojärjestelmiin kerättyä ilmastoa kuvaavaa dataa pitkinä aikasarjoina.
Digitointia ja arkistomateriaalien sähköistämistä tehdään eri tehtävissä, esim. vesienhoidossa.
Voitaisiin tehdä
YLVAssa (Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän valvontaosassa) saatavilla olevien paikkatietojen hyödyntämistä ilmastonmuutostyössä voitaisiin kehittää (esim. tehtaiden ja eri toimintojen sijainti niiden ilmastovaikutusten suhteen).
Ympäristötiedon kokoamisessa voitaisiin entistä laajemmin hyödyntää avointa dataa ja avata rajapintoja ja hyödyntää kokonaistietoa erilaisissa arvioinneissa.
Vihreän siirtymän edetessä uusiutuvien energiamuotoja edistävien hankkeiden kokoaminen kattavaan paikkatietoon edesauttaisi kokonaisuuden arviointia ja jatkosuunnittelua.
Voitaisiin laatia ja hyödyntää alueellisia sopeutumistarkasteluja. Voitaisiin laatia tietomalleja, joissa yhdistyisivät virkatyöhön liittyvä muu paikkatieto sekä alueen ilmastonmuutokseen kytkeytyvät vaaratekijät. Voitaisiin edelleen kehittää yhteistyötä vesi.fi:n kanssa ajantasaisen sopeutumistiedon saamiseksi osaksi ympäristötietojärjestelmää.
Kiertotalouden edistäminen
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskuksissa kiertotalouden edistämistyötä tehdään osana ELY-keskusten toimivaltaan kuuluvien tehtävien hoitoa. Kiertotaloustyö on laaja-alaista ja vaatii eri vastuualueiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Keskeistä kiertotalouden edistämistyössä on myös erilaisten sidosryhmien kanssa tehtävä työ.
Kiertotalouteen liittyviä paikkatietoaineistoja on ELY-keskusten järjestelmissä runsaasti, mutta ne ovat usein osa substanssikohtaisia virkatehtäviin liittyviä aineistoja. Rajapinnoilta on saatavissa niin ikään merkittävä määrä tietoa.
Alueellisia selvityksiä esim. maamassoista tai sivuvirroista on tehty jonkin verran eri alueilla. Myös ravinnekiertoihin liittyvää paikkatietoa on pyritty kehittämään.
Voitaisiin tehdä
Kiertotaloutta kuvaavia aineistoja tulisi saattaa systemaattisesti paikkatietoon. Laajat paikkatietoaineistot voitaisiin koota ilmastonmuutosnäkökulmaa kuvaaviksi kokonaisuuksiksi, jolloin tietomalleja olisi mahdollista nykyistä paremmin hyödyntää alueellisia hankkeita ja toimia suunnattaessa. Paikkatiedon mahdollisuudet sivuvirtojen ja jakamistalouden tunnistamisessa tulisi aiempaa tehokkaammin hyödyntää.
Ravinnekiertoselvitystyötä tehty esim. VARELY:ssä paikkatietotyönä osana kiertotalousteemaa.
Toimenpide ja toteutusaikataulu
Maa- ja metsätalouden vesienhallinta
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Maa- ja metsätalouden vesienhallintaan myönnetään avustuksia, joiden tavoitteena on parantaa vesien tilaa. Valtionapuviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluelähtöistä vesienhallinnan suunnittelua, toteutusta ja yhteistyötä sekä sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Lisäksi hankkeilla parannetaan peltojen ja metsien vesitaloutta, vähennetään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Avustettavat toimenpiteet voivat olla sekä laajoja yhteistyöhankkeita että alueellisia tai paikallisia suunnittelu- ja toteutushankkeita.
Voitaisiin tehdä
Valuma-aluesuunnittelutyökaluja tulisi kehittää ja ottaa osaksi muita järjestelmiä. Avustettujen kohteiden kokonaisuutta voisi tarkastella paikkatiedon avulla jatkosuunnittelua ajatellen. Tietoa voisi yhdistää vedenlaatutietoon ja ohjata näin avustuskokonaisuuden vaikuttavuutta.
Voitaisiin laatia yhteinen paikkatietodata palvelemaan ojitusten ja vesienhallinnan suunnittelua ja lausuntoja.
Vesihuolto
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELYn vesihuoltotehtävät sisältävät vesihuollon kehittämisen ja valvonnan tehtäviä, joiden yhteydessä on mahdollista nostaa esille paikkatietoon hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä. Näitä tehtäviä ovat esim. kuntien vesihuollon valvontatapaamiset, kuntien vesihuollon kehittämisen valvonta, vesihuollon toiminta-aluelausunnot, kaavalausunnot, vesihuoltolaitosten häiriötilanteisiin varautumissuunnitelmien laatimisen valvonta, talousvettä toimittavien laitosten riskienhallintasuunnitelmien laatimisen tukeminen.
ELYllä on alueellisen, ylikunnallisen ja puolueettoman vesihuollon edistäjän rooli. MMM:n kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma ja toimeenpanosuunnitelma ohjaavat myös ELYn toimintaa ja tulee huomioida toiminnan suunnittelussa.
Voitaisiin tehdä
Vesihuoltotehtävissä voitaisiin aiempaa systemaattisemmin käyttää apuna muissa tehtävissä tuotettua ajantaista tietoa, esim. tulva- ja hulevesiriskikartoituksia. Voitaisiin ylläpitää uusimpien skenaarioiden mukaan päivitettyä kokonaiskuvaa niistä vesihuollon kohteista, joihin ilmastonmuutos mahdollisesti vaikuttaa (esim. puhdistamot ja vedenottamot sekä kriittiset asiakkaat ja suuret vedenkäyttäjät).
Voitaisiin luoda alueellisten viranomaisten ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteinen paikkatietojärjestelmä, joka edistäisi viranomaisten sopeutumista vesihuollon tehtävissä. Näin pystyttäisiin myös aiempaa laajemmin ja systemaattisemmin ennakoimaan vesihuoltoon liittyviä, ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutostarpeita, ja viestiä niistä kunnille ja vesihuoltolaitoksille.
Tieverkon hoito
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Teiden kunnossapidolla turvataan ensisijaisesti teiden päivittäinen liikennöitävyys ja luodaan edellytykset turvalliselle liikkumiselle.
ELY-keskuksen tehtävänä on huolehtia maanteiden kunnosta siten, että toimivat ja turvalliset kuljetukset ovat mahdollisia koko maassa kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidettavana on noin 78000 km maanteitä, josta moottoriteitä on noin 700 km, kevyenliikenteen väyliä noin 5000 km ja noin 14 800 siltaa. Noin 90 % eduskunnan vuosittain myöntämästä perustienpidon rahoituksesta käytetään teiden hoitoon ja ylläpitoon, johon kuuluu mm. teiden talvihoitoa, päällystämistä, siltojen korjauksia, sorateiden hoitoa, tienvarsien niittoa, tiemerkintöjen tekoa sekä varusteiden ja laitteiden, kuten pysäkkikatosten ja liikennemerkkien, kunnossapitoa.
Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimina tehdään lyhyen aikavälin toimina esimerkiksi säästä aiheutuvien vahinkojen korjausta sekä yllättäviin sääolosuhteisiin varautumista tieverkon hoidossa.
Korjausten ja tieinvestointien elinkaarihallinnassa otetaan huomioon olosuhteet koko elinkaaren aikana. Pitkällä aikavälillä tapahtuviin muutoksiin voidaan reagoida normaalissa korjauskiertorytmissä.
Valtio antaa ELYille rahoitusta alemman tieverkoston kuivatukseen. Kuivatushankkeissa, joissa joudutaan uusimaan rumpu, lainsäädännössä määrätään ELYn vastaavan yleisten teiden ylläpidosta ja kuivatushankkeen kustannuksista.
Paikkatietoa hyödynnetään mm. teiden päällystevaurioiden selvittelyissä ja korjaamisessa sekä tulvariskikartoituksissa.
Voitaisiin tehdä
SYKE mallintaa mm. hulevesitulvariskit kunnille, ja näitä tuotettuja materiaaleja voitaisiin hyödyntää myös tienpidon tehtävissä. Voitaisiin kehittää yhteistyötä ympäristövastuualueen kanssa esim. ojitusyhteisöjen purkuojiin liittyen.
Tulvariskien hallinta ja tulvantorjunta
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Tulvariskien hallinnan tavoite on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja. Vesistö- ja rannikkoalueitten tulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaavat ELY-keskukset. Hallinnan vaiheisiin kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien hallintasuunnitelman tekeminen.
Tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelusta vastaavat ja tulvaryhmät. Merkittävät tulvariskialueet arvioidaan vuonna 2024 ja suunnitelmat päivitetään seuraavan kerran viimeistään vuonna 2027. Tulvariskien hallinnan ohjauksesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö.
Tulvaryhmät ovat toiminnassa sellaisilla vesistöalueilla ja merenrannikon alueilla, joille tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella on nimetty yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue.
Yleisesti tulvariskien hallintasuunnitelmissa on käytetty mitoituksena kerran 100:ssa tai kerran 250 vuodessa esiintyvää tulvaa. Ilmastonmuutoksen edetessä on todennäköistä, että tulvat yleistyvät. Joissakin ELY-keskuksissa on kartoitettu kerran tuhannessa vuodessa esiintyvät tulvat ja tulvariskit sekä tunnistettu tärkeimmät altistuvat kohteet.
Tulvavaara-alueilla edistetään rakentamisen ohjausta siten, että rakentamisessa otetaan huomioon alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet ja tulvavaara-alueet. Varsinkin rannikolla ilmastonmuutos otetaan työssä huomioon.
Tulvakeskuksen ylläpitämässä tulvakarttapalvelussa ovat esillä ELY-keskusten laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäviltä tulvariskialueilta. Lisäksi palvelu sisältää tulvavaarakartat noin sadalta muulta alueelta ja Suomen koko rannikolta.
Karttoja on laadittu lähinnä vesistötulville eli joesta tai järvestä nouseville tulville sekä merivesitulville. Tulvakarttapalvelun laaja versio sisältää kaikki aineistot, myös esimerkiksi erikoisskenaariot ja havaitut tulva-alueet.
Voitaisiin tehdä
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulisi saattaa osaksi tulvakarttoja, jolloin niitä voitaisiin hyödyntää monipuolisemmin esim. alueidenkäytön suunnittelun pohjana tai alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittelyssä. Karttaesitykset osaksi alueidenkäytön lausuntoja, tehtyjen karttojen esitteleminen kunnissa.
Olemassa olevista aineistoista voitaisin tehdä analyyseja esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vesistöjen tilaan tai säännöstelyyn alueellisesti.
