Tehtävät
ELY-keskuksen tehtävät, joilla kehittämiskohdetta edistetään.
Kiertotalouden edistäminen
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskuksissa kiertotalouden edistämistyötä tehdään osana ELY-keskusten toimivaltaan kuuluvien tehtävien hoitoa. Kiertotaloustyö on laaja-alaista ja vaatii eri vastuualueiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Keskeistä kiertotalouden edistämistyössä on myös erilaisten sidosryhmien kanssa tehtävä työ.
Pilaantuneen maaperän puhdistushankkeissa pyritään edistämään maa-ainesten hyötykäyttöä mahdollistamalla kaivumaiden hyödyntäminen puhdistuskohteissa.
Maamassojen hyödyntämistä pyritään edistämään niihin liittyvät ympäristöriskit huomioiden.
Voitaisiin tehdä
ELY-keskusten toimintaan voitaisiin nykyistä voimakkaammin jalkauttaa kiertotalousohjelman mukainen tavoite: primääriraaka-aineiden kotimainen kulutus v. 2035 ei ylitä v. 2015 tasoa.
Kansallisessa kiertotalousohjelmassa kuntien ja alueiden rooli kiertotalouden mahdollistamisessa on tunnistettu kiertotaloutta tukevien infraratkaisujen ja palveluiden suunnittelussa, ratkaisujen tilaajana, kokeilijoina ja pilotoijina sekä yritysten, kolmannen sektorin ja kuntalaisten kiertotaloustoimien mahdollistajana. Lisäksi on ehdotettu kuntien ja alueiden kiertotalouden vahvistamista mm. osaamisverkoston perustamisella. Olisi tärkeää, että uusien yhteistyöverkostojen rakentamiselle varataan resursseja ja että eri hallinnonalojen verkostot toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään.
Voitaisiin lisätä kiertotalouden edistämiseen kohdentuvia infotilaisuuksia sidosryhmille ja asiakkaille ja kartoittaa tilanteita nykyistä vahvemmin. Erityisesti yrittäjät ovat kiertotalouden edistämisessä keskeisessä roolissa.
Kiertotalouden kriteeristöjä, tavoitteiden määrittelyä ja niiden seurantaa tulisi kehittää, jotta saataisiin kattavampi kuva kiertotalouden tilasta ja pystyttäisiin todenmukaisemmin arvioimaan tavoitteiden toteutumista ja mahdollisten lisätoimien tarvetta.
YVA ja SOVA
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Ihmisen toiminta vaikuttaa aina jollain tavoin väestöön, luontoon ja sen monimuotoisuuteen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan tai luonnonvaroihin. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että suunnitteilla olevan toiminnan ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella silloin, kun hanke todennäköisesti aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.
Ympäristövaikutuksia voidaan arvioida hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) sekä viranomaisten omien suunnitelmien ja ohjelmien arviointimenettelyssä (SOVA-menettely). Tarkoituksena on lisätä kaikkien tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyyn saavatkin osallistua kaikki ne, joihin hanke voi vaikuttaa (esim. alueen asukkaat, järjestöt ja viranomaiset).
YVA-menettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. YVA-laissa ja -asetuksessa on määritelty ne hankkeet, joihin on aina sovellettava YVA-menettelyä. Hankkeet voivat olla esimerkiksi moottoriteitä, kaivoksia, jätteenkäsittelylaitoksia tai tuulivoimaloita. Aloitteen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistämiseksi tekee hankkeesta vastaava.
ELY-keskukset edellyttävät, että hankkeiden positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ilmastoon arvioidaan. Vaikutusten arvioinnin yhtenäistämistä edistetään valtakunnallisesti.
Voitaisiin tehdä
YVA-menettelyjä voitaisiin edelleen yhdenmukaistaa ilmaston osalta, ja viestiä tehokkaammin tästä myös YVA-hankkeesta vastaaville ja konsulteille. Kiertotalouden tarkastelut ovat YVA-hankkeissa tällä hetkellä vaihtelevasti mukana ja erityisesti voimakkaassa kasvussa olevilla aloilla tarvittaisiin kiertotalouden periaatteiden huomioiminen mukaan jo suunnitteluvaiheessa.
Puhtaaseen siirtymään ja energiajärjestelmän murrokseen liittyy merkittävä määrä erilaisia ympäristövaikutuksia. Hankkeiden lisäksi on tarpeen myös vahvistaa energiansiirtoverkostoa. Kokonaisvaikutuksia ympäristöön ja hankkeiden yhteisvaikutuksia tulisi tarkastella nykyistä systemaattisemmin.
YSL:n valvonta, ohjaus, neuvonta ja ennakkoneuvottelut
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.
ELY-keskukset laativat ympäristölupien valvontasuunnitelman omalle alueelleen. Siinä kuvataan alueen erityispiirteet ja valvonnan tarpeet sekä valvonnan resurssit ja tavoitteet. Suunnitelmassa on myös kuvaus alueellisesta valvontaan liittyvästä yhteistyöstä. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä ympäristöluvan lupamääräyksiä. ELY-keskukset valvovat jätevedenpuhdistamojen toimintaa.
Ympäristölupiin liittyy usein vesistötarkkailuvelvoite, jonka avulla toiminnan vesistövaikutuksia valvotaan. Lupiin on asetettu päästöraja-arvoja sekä velvoitteita vesiin johdettaville päästöille. Lausunnoissa ELY-keskus ottaa kantaa vesiensuojeluratkaisuihin sekä vesienhoidon tavoitteisiin. Tarkastellaan myös, voiko toiminta heikentää vesien tilaa, joka voi olla este luvan myöntämiselle.
Valvottaviin lupamääräyksiin sisältyy jo tällä hetkellä ilmastonmuutostekijöitä. Näitä ovat energiatehokkuus, päästöt, ympäristöriskeihin (ml. ilmastoriskit) varautuminen, jätehuolto ja kiertotalous.
Energiatehokkuus huomioidaan ympäristölupahakemuksissa sekä BAT-asiakirjoissa (mm. elintarvike-BAT sisältää raja-arvon energiatehokkuudelle, jota tulee noudattaa 4 vuoden kuluessa ja siitä tulee raportoida). Suuri osa teollisuuden valvontakohteista on mukana Motivan energiatehokkuussopimuksessa.
YSL:n 1 § 1 momentin 2) kohdassa lain tarkoituksena mainitaan ilmastonmuutoksen torjunta. Esim. sademäärien lisääntyminen on huomioitu ympäristölupahakemuksista annettavissa lausunnoissa. YSL:n edellyttämät tavoitteet liittyvät energiatehokkuuteen. Materiaalitehokkuutta voidaan käsitellä työssä, mikäli toiminnanharjoittaja ottaa asian esille.
Voitaisiin tehdä
Materiaali- ja energiatehokkuusnäkökulmia voitaisiin pitää työssä systemaattisemmin esillä ja viestiä näistä toiminnanharjoittajille.
Vesihuolto
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELYn vesihuoltotehtävät sisältävät vesihuollon kehittämisen ja valvonnan tehtäviä, joiden yhteydessä on mahdollista nostaa esille vesihuollon kiertotalouteen edistämiseen liittyviä kysymyksiä. Näitä tehtäviä ovat esim. kuntien vesihuollon valvontatapaamiset, kuntien vesihuollon kehittämisen valvonta, vesihuollon toiminta-aluelausunnot, kaavalausunnot, vesihuoltolaitosten häiriötilanteisiin varautumissuunnitelmien laatimisen valvonta, talousvettä toimittavien laitosten riskienhallintasuunnitelmien laatimisen tukeminen.
ELYllä on alueellisen, ylikunnallisen ja puolueettoman vesihuollon edistäjän rooli. MMM:n kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma ja toimeenpanosuunnitelma ohjaavat myös ELYn toimintaa ja tulee huomioida toiminnan suunnittelussa.
Voitaisiin tehdä
Vesihuollossa kiertotalous kytkeytyy energian ja resurssien tehokkaan käytön ohella erityisesti jätevesien ja lietteiden käsittelyyn. Paikallisten ja alueellisten yhteistyömallien kehittäminen ravinne- ja hiilenkiertojen edistämiseksi (ml. yhtäaikaisesti saavutettavissa olevat ilmasto- ja vesiensuojeluhyödyt) edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Monialaisten haasteiden ratkaiseminen kokonaisvaikutuksiltaan mahdollisimman kestävästi ja taloudellisesti edellyttää ratkaisuiden hakemista perinteisten mallien ulkopuolelta. Tähän alueelliset yhteistyöverkostot ja ekosysteemit tarjoavat mahdollisuuksia. ELY-keskus voisi toimia yhteistyöverkostojen fasilitoijana tai koordinoijana.
Alueidenkäyttö
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita.
Alueidenkäyttötehtävässä pystytään laaja-alaisesti huomioimaan rakennetun ympäristön kokonaisuuden kehittyminen ottaen huomioon niin olemassa olevat arvot kuin eri tahojen intressit.
Kiertotalouden näkökulma sisältyy alueidenkäytön perusperiaatteisiin. Kaavoitusta ohjaava lainsäädäntö tavoittelee edellytysten luomista hyvälle elinympäristölle sekä mm. ekologsesti kestävän kehityksen edistämistä. Kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen keinoin mm. tavoitellaan yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön sekä yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta sekä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä.
Kiertotalousnäkökulma nousee esiin alueidenkäytön selvityksissä ja arvioinneissa vielä epätasaisesti ja osin sirpaleisesti.
Kiertotalousalueisiin liittyvissä maankäyttöratkaisuissa kiertotalousnäkökulma on esillä kokonaisvaltaisesti. Kiertotalousalueiden toteutukseen ym. hankkeisiin osallistutaan ELY-keskuksissa aktiivisesti koko prosessin ajan.
Voitaisiin tehdä
Kaavaprosesseissa voitaisiin nykyistä systemaattisemmin pitää esillä kiertotalousnäkökulmia. Yksi merkittävä kysymys olisi maaleikkausten tarve ja maamassojen käyttö kaavataloudellisesta näkökulmasta: miten suunnittelun keinoin minimoidaan tarve massojen käytölle erityisesti isoimmissa kohteissa. Asia tulisi ottaa näkökulmana esiin jo alueiden sopivuutta uuteen käyttötarkoitukseen arvioitaessa.
Kiertotalouteen liittyviä näkökulmia tulisi tuoda enemmän esiin kaavaprosesseissa erityisesti ylemmiltä kaavatasoilta lähtien. Varsinkin kiertotaloudelle varattujen alueiden kaavoittamisessa tarvitaan poikkialaista yhteistyötä, jotta kaavoissa osataan huomioida kaikki toiminnan vaikutukset.
Alemmilla kaavatasoilla voitaisiin tunnistaa hyviä käytäntöjä kiertotalouteen liittyen ja tiedottaa niistä kuntia. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi kaavat, jotka soveltavat Syken Kiertotalous kaavoituksessa -julkaisun suosituksia.
Rakennerahastotehtävät
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 – Suomen rakennerahasto-ohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimenpiteet. ELY-keskukset jakavat osaltaan rakennerahastojen rahoitusta. Kaikki tieto hakemisesta, haun aikatauluista ja painotuksista, valintakriteereistä sekä hankevalinnoista löytyy rakennerahastot.fi -verkkopalvelusta.
ELY-keskukset toimivat maakuntaliittojen ja muiden sidosryhmien kanssa yhteistyössä maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) sekä sen sihteeristössä (MYRS), joissa rahoitettavia hankkeita ja hankehakuja käsitellään.
Rakennerahastoista tuetaan erilaisia ilmastoon ja kiertotalouteen liittyviä hankkeita.
Voitaisiin tehdä
Voitaisiin lisätä kiertotalousteemoja hankehakuihin ja kokeilla myös ilmastoteemaisia yhteishakuja eri rahoitusinstrumenttien kanssa. Infotilaisuuksissa voitaisiin entistäkin enemmän tuoda esille ilmastoon liittyviä tavoitteita ja esimerkkejä.
Voitaisiin lisätä viestintää ilmastohankkeiden hakijoille siitä, millaisiin hankkeisiin eri rahoitusinstrumenteista voidaan rahoitusta myöntää.
Hankehakijoiden neuvonnassa voitaisiin entistäkin enemmän tuoda esiin ilmasto- ja kiertotalousteemoja ja hankkeiden kehittämistä ilmastomyönteiseen suuntaan.
Voitaisiin seurata kokonaisvaltaisemmin hankkeiden ilmastovaikutuksia ja vaikuttavuutta. Tämän perusteella voitaisiin kehittää hakuja edelleen.
Maaseudun kehittäminen (rahoitus- ja maksatustoimet)
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Maaseudun yritystoimintaa tuetaan EU:n maaseuturahastosta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Maaseuturahaston tuilla kehitetään myös maaseudun hyvinvointia ja palveluita.
Maaseuturahastosta on rahoitettu monipuolisesti ilmastohankkeita: esim. kylien ilmastokehittämistä, energiatehokkuutta, lähimatkailua, lähiruokaa jne. LEADER-rahoitus toimii erityisesti pienempiin hankkeisiin. Rakennetuet taas mahdollistavat kiertotaloushankkeista esimerkiksi biokaasuratkaisuihin liittyviä investointeja.
Voitaisiin tehdä
Viestintää kiertotalouden mahdollisuuksista ja rahoituksen saatavuudesta voitaisiin lisätä esim. uutiskirjeissä ja tiedotteissa. Hankkeiden valmisteluvaiheessa voitaisiin neuvonnan keinoin suunnata hanketta kiertotalouden mahdollisuuksien huomioimiseen.
Kiertotalouteen liittyviä ideahakuja voitaisiin kokeilla.
Yritysten kehittämisrahoitus
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskukset tarjoavat yrityksen kehittämiseen rahoitus- ja koulutuspalveluja, joiden avulla saa tukea yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja uudistamiseen. Kehittämisavustuksen avulla tuetaan yrityksen kokonaisvaltaista kehittymistä sekä luodaan parempia edellytyksiä liiketoiminnalle. Kehittämisavustusta voidaan myöntää pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin ja investointeihin, kun yritys aloittaa toimintansa, haluaa panostaa merkittävästi uudistumiseen tai pyrkii kasvamaan.
Yritysten kehittämisrahoitus mahdollistaa rahoituksen myöntämisen ilmastokestäviin ratkaisuihin. Painopiste on pk-yritysten toteuttamissa hankkeissa. Kehittämisavustusta myönnetään hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun tai uudistumiseen, kansainvälistymiseen, innovaatiotoimintaan tai osaamisen vahvistamiseen, tuottavuuteen, digitaaliseen liiketoimintaan tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, hiilineutraalisuuden edistämiseen sekä energia- tai materiaalitehokkuuteen. Rahoituksen kohteena ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävät hankkeet, joissa voidaan kehittää esimerkiksi pk-yritysten hiilineutraalisuutta edistäviä tuotteita, materiaaleja sekä palveluita ja tuotantomenetelmiä.
Voitaisiin tehdä
Resurssitehokkuutta voitaisiin aktiivisemmin markkinoida yhtenä kehittämiskohteena: kiertotalouden kannalta varsinkin sivuvirtojen tunnistaminen ja hyödyntäminen, materiaalitehokkuus ja kiertotalous olisivat keskeistä teemoja.
Voitaisiin tuoda selkeämmin esiin ilmastonmuutokseen liittyviä kilpailuetuja yhtenä toiminnan kehittämisen muotona. Tunnistetaan tätä varten merkittävimmät toimialat ja niihin liittyvät mahdollisuudet.
Voitaisiin suositella rahoitusta hakeville esim. EK:n kehittämää yritysten ilmastokestävyyden polkua tai muuta ohjeistusta yrityksen ilmastokestävyyden arviointiin ja vahvistamiseen. Voitaisiin arvioida hakemusten ilmastokestävyys ja suosia hankkeita, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset on otettu huomioon.
Voitaisiin painottaa myös ennakoivaa sopeutumista, jossa huomioidaan pidemmän aikavälin muutokset yritysten toimintaan, Tärkeää olisi ennakoida esimerkiksi innovaatioiden, riskien sekä arvoketjujen kehittymistä. ELY-keskukset voivat osaltaan tukea tätä työtä rahoittamalla ilmastokestäviä innovaatioita ja muutoksia yrityksissä. Tähän voitaisiin kehittää myös ohjeistusta.
Hyviä esimerkkejä tulisi nostaa enemmän esiin: miten eri aloilla yritykset ovat jo varautuneet muutokseen ja hyötyneet siitä.
TCFD (Task force for Climate-related Financial Disclosure) on kansainvälinen ilmastonmuutoksen uhkiin ja mahdollisuuksiin keskittynyt raportointikehikko. TCFD -suositusten avulla sekä yritykset että sijoittajat ja rahoittajat voivat raportoida ilmastoriskinsä yhteisesti hyväksyttyjen määrittelyjen avulla. Tätä työkalua voisi suositella ja markkinoida yrityksille.
Ilmaston kärkiteemojen valitseminen yritysten kehittämisrahoituksen painotuksiin.
Ilmastokysymyksiä voitaisiin jalkauttaa asiantuntijaverkostojen kautta eri ELY-keskuksiin nykyistä systemaattisemmin.
Jätehuollon alueellisten tavoitteiden toimeenpano
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Vuoteen 2027 ulottuvassa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa (VALTSU) on esitetty jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmaan on kirjattu valtionhallintoa sitovia toimenpiteitä sekä muille tahoille suunnattuja toimenpide-ehdotuksia. Jätelain 88 §:n mukaan ELY-keskusten on asetettava valtakunnallisen jätesuunnitelman valmistelua, toimeenpanoa sekä toimeenpanon seurantaa varten jätehuollon alueellinen yhteistyöryhmä.
Alueellisten tavoitteiden avulla voidaan edistää teemoja kuten materiaalitehokkuus, sivuvirtojen hyödyntäminen, sekä tekniset sivuvirtojen hyödyntämisen ratkaisut. Lisäksi niillä varmistetaan jätteiden ohjautuminen oikeaan paikkaan.
Seurantatiedoissa on kaikkein ajantasaisin valtakunnallinen kuva siitä, miten materiaaleja kiertää järjestelmässä.
Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on asetettu valtakunnalliset tavoitteet liittyen kierrätykseen ja alueelliset suunnitelmat ovat luonteeltaan tätä täydentäviä ja myös omia nostojaan esiin tuovia. Alueellinen kiertotalouden edistäminen on yksi teema, joka näissä nousee esiin.
ELY-keskukset koordinoivat Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisia alueellisia yhteistyöryhmiä, joissa pyritään edistämään suunnitelman tavoitteita mm. kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyen.
Voitaisiin tehdä
Jätteidenkäsittelyn logistiikkaan liittyvien systeemien päästövaikutusten tarkastelu ja optimointi tulisi saada osaksi toiminnan tavoitteita.
Olemassa olevissa tietojärjestelmissä olevaa tietoa materiaaleista ja kiertotalouden potentiaaleista tulisi saada käyttöön ja yhteiseen tietojärjestelmään. Materiaali- ja ravinnekiertojen tuomista paikkatietoon ja yrityksille saavutettavaksi tuli jatkaa.
Läpinäkyvyyttä logistiikan ja jätteiden käsittelyn ilmastopäästöistä tarvittaisiin. Esimerkiksi selvitys siitä, mikä on jätehuollon ja jätteiden käsittelyn koko elinkaaren aikaisten ilmastovaikutusten nykytila ja miten päästöjä voidaan tehokkaimmin vähentää systeemin sisällä.
Kierrätykseen kertyvien materiaalien, esim. alumiinin ja muovin, tasaisen laadun varmistamisen keinoja tulisi edelleen kehittää.
Jätelain tuottajavastuu
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Tuottajavastuu koskee Suomessa akkuja ja paristoja, ajoneuvoja, pakkauksia, paperia ja paperituotteita, renkaita, sähkö- ja elektroniikkalaitteita sekä tiettyjä kertakäyttöisiä muovituotteita.
Pirkanmaan ELY-keskus ohjaa ja valvoo tuottajavastuun toteutumista keskitetysti koko maassa, lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Valvonnalla varmistetaan, että kaikki tuottajavastuun alaiset yritykset osallistuvat jätehuollon järjestämiseen ja kustannuksiin. Pirkanmaan ELY-keskus tekee valvonnassa yhteistyötä muiden viranomaisten, kuten Verohallinnon, Tullin ja Suomen ympäristökeskuksen, kanssa.
Yllä mainittujen tuotteiden valmistajilla, maahantuojilla ja etämyyjillä sekä pakkaajilla on jätelain mukaan velvollisuus, mutta myös oikeus, järjestää tuotteidensa jätehuolto, kun ne poistetaan käytöstä. Tuottajavastuu kattaa tuotteiden keräyksen, kuljetuksen sekä jätteenkäsittelyn/kierrätyksen. Rinnakkaisia keräys- ja vastaanottojärjestelmiä saa perustaa vain yhteistoiminnassa tuottajan kanssa.
Tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat eli valmistajat, maahantuojat tai pakkaajat maksavat kunnille tuotteidensa aiheuttamia roskaamisen siivoamiskustannuksia sekä roskaantumisen ennaltaehkäisemisen eli jätehuollon järjestämisen kustannuksia.
Tuottajarekisteriin kuuluvien tuottajien ja tuottajayhteisöjen on raportoitava markkinoille saatettujen tuotteiden määrät sekä keräys- ja kierrätysmäärät ELY-keskukselle vuosittain. Tuottajayhteisöön kuuluvat yritykset raportoivat tietonsa tuottajayhteisöille. Tuottajien tulee saavuttaa kierrätys- ja hyödyntämisvaatimukset. Raportoitujen tietojen pohjalta Pirkanmaan ELY-keskus kokoaa valtakunnalliset tuottajavastuutilastot ja raportoi ne useimpien alojen osalta myös Euroopan komissiolle.
Tuottajavastuuvalvonnalla ja tuottajavastuuta koskevilla lakisääteisillä velvollisuuksilla varmistetaan tuottajavastuun alaisten jätteiden jätehuoltojärjestelmien toimivuus. Jätehuoltojärjestelmien toimivuutta varmistetaan esimerkiksi vaatimuksilla keräysverkostoista, tuottajayhteisöjen riittävistä taloudellisista voimavaroista heidän toimintojensa asianmukaiseksi järjestämiseksi, sekä vaatimuksilla omavalvonnasta ja toimintasuunnitelmasta, jolla varaudutaan poikkeustilanteisiin. Valvonnalla varmistetaan muun muassa, että tuottajavastuun alaisille jätteille on riittävän laaja ja tiheä keräysverkko, ja että tuottajat ja tuottajayhteisöt tiedottavat tuotteiden keräyksestä ja kierrätyksestä lain edellyttämällä tavalla. Riittävällä tiedottamisella varmistetaan mm. jätteiden oikea lajittelu ja ylipäätään päätyminen jätehuoltojärjestelmään.
Jätehuollon tuottajavastuuvelvollisuus koskettaa välillisesti ammattimaisia jätteen käsittelijöitä. Tämän takia tuottajavastuu otetaan huomioon jätteenkäsittelijöiden ympäristöluvissa sekä valvonnassa. Tuottajavastuuviranomainen on laatinut ympäristölupien käsittelijöille sekä jätteenkäsittelytoiminnan valvojille ohjeen tuottajavastuun huomioon ottamiseksi.
Tuottajavastuuseen liittyvällä lainsäädännöllä pyritään ohjaamaan tuottajavastuun alaisten tuotteiden valmistusta ja suunnittelua siten, että jo suunnitteluvaiheessa mietittäisiin niiden kierrätystä ja mahdollisuuksia uudelleenkäyttöön. Tuotteiden kierrätettävyyteen ohjaa myös lainsäädännössä oleva vaatimus huomioida tuottajien kierrätysmaksuosuuksissa mahdollisuuksien mukaan tuotteiden kestävyys, korjattavuus, uudelleenkäytettävyys, kierrätettävyys ja vaarallisten aineiden esiintyminen. Potentiaalia kiertotalouden edistämiseen luovat myös lainsäädännössä asetetut tavoitteet ja vaatimukset kierrätykseen, keräykseen, hyödyntämiseen, uudelleenkäyttöön ja myös materiaalien talteenottoon.
Voitaisiin tehdä
Kiertotalouden kysymyksiä pidetään esillä monipuolisessa sidosryhmäyhteistyössä sekä pyritään ennakkovaikuttamaan lainsäädännön muutoksiin. Erityisesti huomioidaan viestinnässä, että koko kierrätysketju toimisi kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Valvotaan lakisääteisten velvollisuuksien noudattamista siten, että varmistetaan tuottajavastuun alaisten jätteiden jätehuoltojärjestelmien toimivuus sekä edistetään monipuolisia kierrätysratkaisuja. Pyritään edistämään aluetasoisia ja valtakunnallisia tarkasteluja tehostamaan, laajentamaan ja monipuolistamaan keräys- ja kierrätysverkostoja sekä uudelleenkäyttö-, hyödyntämis- ja kierrätysratkaisuja.
Uudet tiehankkeet
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskukset pyrkivät uusia teitä rakentamalla ja nykyisiä parantamalla lisäämään liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Tiehankkeet sisältävät mm. teiden, kävely- tai pyöräilyväylien, siltojen, tunnelien ja tievalaistuksen rakentamista ja parantamista.
Kilpailutuksissa resurssitehokkuus toteutuu pääsääntöisesti hyvin. Ympäristökriteerejä käytetään pääasiassa investointien toteutukseen, hoitoon ja käyttöön sekä korjaukseen. Suunnittelussa on käsitelty uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksia. Teiden rungoissa ja asfaltoinneissa on jossain määrin käytössä kierrätysmateriaaleja.
Väylän hankintakategoriat ohjaavat liikennevastuualueiden hankintoja ja niiden tavoitteita. Yleisissä linjauksissa on todettu ”Edistämme hankinnoilla ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita”. Kriteerien käyttö on kuitenkin vielä kokonaisuudessaan maltillista.
Voitaisiin tehdä
Kierrätysmateriaaleja on mahdollista hyödyntää aiempaa enemmän pilotoinneissa ja kokeiluissa. Pilottien määrittelyissä tulisi vaatia pidemmän ajan seurantaa ja tavoitella myös materiaalien tuottajien sitoutumista menetelmien kehittämiseen.
Tiehankkeissa pitäisi tarkastella myös syntyvien maamassojen mahdollista hyötykäyttöä. Nykyisin poistettavat maamassat usein vain läjitetään erillisille läjitysaluille. Kuljetuksista toisaalta aiheutuu päästöjä ja matkojen pituuksia tulee harkita.
Maaperä kuntoon -ohjelman mukaiset tehtävät
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Maaperä kuntoon -ohjelman tavoitteena on tunnistaa valtakunnallisesti merkittävät, niin kutsutut isännättömät pilaantuneet alueet, joiden pilaajaa ei saada selville tai tavoiteta, tai joiden selvittäminen tai puhdistaminen olisi muulle taholle ilmeisen kohtuutonta. Ohjelma edistää ympäristön ja terveyden kannalta kiireellisten kohteiden selvittämistä ja puhdistamista, ja tavoitteena on saada alueiden mahdolliset riskit kestävällä tavalla hallintaan.
Ohjelman toteuttaminen on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen. Kohteiden selvittämistä ja puhdistamista voidaan tukea valtionavustuksella tai järjestämällä kohteen selvittäminen tai puhdistaminen Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta. Maaperä kuntoon -ohjelmaan valitaan vuosittain noin 30–40 kohdetta, joiden selvittämisen Pirkanmaan ELY-keskus järjestää.
Riskikohteita pisteytetään valtakunnallisesti hyödyntämällä Suomen ympäristökeskuksen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämää maaperän tilan tietojärjestelmää (MATTI). Pisteytyksessä käytetään mallia, joka huomioi muun muassa mahdollisesti pilaantuneen alueen etäisyydet luonnonsuojelu- ja pohjavesialueisiin, vesistöihin ja asutukseen. Kohteista neuvotellaan kunkin alueellisen ELY-keskuksen kanssa.
Maaperä kuntoon -ohjelmassa edistetään kestävää riskienhallintaa aina selvitysvaiheesta puhdistukseen saakka. Niin selvityksiä kuin puhdistuksia kilpailuttaessa tarjotaan konsulteille mahdollisuutta Green Dealiin, jossa maksetaan suurempaa korvausta silloin, kun hankkeessa hyödynnettävissä koneissa ei käytetä fossiilisia polttoaineita.
Maaperä kuntoon-ohjelma pyrkii myös vähentämään luonnonvarojen käyttöönottoa käyttämällä mahdollisimman vähän neitseellistä maata kunnostuksissa sekä minimoimalla konetyötä ja kuljetuksia kunnostuksien yhteydessä. Nämä kaksi näkökulmaa otetaan huomioon riskiperusteisessa kestävän kunnostamisen toteuttamisessa.
Voitaisiin tehdä
Maa-ainesten uusiokäytön edistämistä tulisi jatkaa ja voimistaa yhteistyötä esim. massakoordinaattoreiden kanssa.
Tarvittaisiin tarkempia selvityksiä ja käytäntöjä siitä, missä tilanteissa uudelleenkäyttö on ympäristöriskit huomioiden mahdollista. Kyseeeseen tulee myös kuntarajoista riippumaton uudelleenkäytön mahdollistaminen rakennushankkeissa ympäristöriskit huomioiden.
Aineksen puhtauteen liittyvä riskienhallintaa voitaisiin edelleen kehittää ja määritellä sellaisia kohteita ja olosuhteita, joissa ainesten käyttöä voisi laajentaa nykyisestä.
Tieverkon hoito
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Teiden kunnossapidolla turvataan ensisijaisesti teiden päivittäinen liikennöitävyys ja luodaan edellytykset turvalliselle liikkumiselle.
ELY-keskuksen tehtävänä on huolehtia maanteiden kunnosta siten, että toimivat ja turvalliset kuljetukset ovat mahdollisia koko maassa kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidettavana on noin 78000 km maanteitä, josta moottoriteitä on noin 700 km, kevyenliikenteen väyliä noin 5000 km ja noin 14 800 siltaa. Noin 90 % eduskunnan vuosittain myöntämästä perustienpidon rahoituksesta käytetään teiden hoitoon ja ylläpitoon, johon kuuluu mm. teiden talvihoitoa, päällystämistä, siltojen korjauksia, sorateiden hoitoa, tienvarsien niittoa, tiemerkintöjen tekoa sekä varusteiden ja laitteiden, kuten pysäkkikatosten ja liikennemerkkien, kunnossapitoa.
Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimina tehdään lyhyen aikavälin toimina esimerkiksi säästä aiheutuvien vahinkojen korjausta sekä yllättäviin sääolosuhteisiin varautumista tieverkon hoidossa.
Korjausten ja tieinvestointien elinkaarihallinnassa otetaan huomioon olosuhteet koko elinkaaren aikana. Pitkällä aikavälillä tapahtuviin muutoksiin voidaan reagoida normaalissa korjauskiertorytmissä.
Tieverkon hoitoon liittyen tien päällysrakenteiden ylläpidossa on kokeiltu erilaisia kierrätyskiviaineksia ja kierrätysmateriaaleja sekä tutkittu matalalämpöasfaltin käyttöä päällysteenä.
Meluvalleissa on käytetty lämpölaitosten lentotuhkaa ja muita kierrätysmateriaaleja. Myös tiestön rakenteissa on tehty kierrätysmateriaalikokeiluja.
Voitaisiin tehdä
Olisi tärkeää jatkaa ja lisätä erilaisia kierrätysmateriaalien käyttökokeiluja tieverkon hoidossa ja ylläpidossa hyödyntäen mm. PYKE (päällysteiden ylläpidon kehittämisohjelman) tuloksia.