Tehtävät
ELY-keskuksen tehtävät, joilla kehittämiskohdetta edistetään.
Vesihuolto
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Hulevesien hallinta on keskeinen keino edistää rakennetun ympäristön ilmastonmuutokseen sopeutumiskykyä. ELY-keskuksissa hulevesien hallintaa edistetään etenkin alueidenkäytön sekä vesihuollon tehtävissä. Vesihuoltotehtävät on keskitetty Etelä-Savon ELY-keskukseen.
ELY-keskukset ottavat kantaa hulevesiin kaavalausunnoissa ja -neuvotteluissa. ELY-keskuksissa toimii myös hulevesiverkosto, joka kehittää hulevesien hallinnan toimintatapoja valtakunnallisesti.
Voitaisiin tehdä
Hulevesien hallinta on keskeinen keino edistää rakennetun ympäristön ilmastonmuutokseen sopeutumiskykyä. ELY-keskuksissa hulevesien hallintaa edistetään etenkin alueidenkäytön sekä vesihuollon tehtävissä. Vesihuoltotehtävät on keskitetty Etelä-Savon ELY-keskukseen.
ELY-keskukset ottavat kantaa hulevesiin kaavalausunnoissa ja -neuvotteluissa. ELY-keskuksissa toimii myös hulevesiverkosto, joka kehittää hulevesien hallinnan toimintatapoja valtakunnallisesti.
Paikkatietoa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin.
Jätevedenpuhdistamoille päätyy edelleen merkittävä määrä vuotovesiä. Tärkeä syy tässä on hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin sekä puutteet hulevesien maanpäällisessä hallinnassa. Näitä tulisi pyrkiä aktiivisesti vähentämään ja lopettamaan hulevesien johtuminen jätevesiviemäreihin kokonaan.
Vesilain valvonta, ohjaus ja neuvonta
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston (AVI) antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.
Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen on mukana perustyössä ja se otetaan huomioon esimerkiksi lausunnoissa.
Voitaisiin tehdä
Ilmastonmuutoksen aiheuttama sadannan lisääntyminen, ääri-ilmiöt ja vaikutusten epätasainen jakautuminen tulisi ottaa huomioon hankkeiden suunnittelussa ja arvioinnissa.
Voitaisiin pitää sopeutumista vahvemmin esillä ELY-keskusten hulevesiverkoston toiminnassa sekä varmistaa ELY-keskusten mukanaolo.
Alueidenkäyttö
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita.
Alueidenkäyttötehtävässä pystytään laaja-alaisesti huomioimaan rakennetun ympäristön kokonaisuuden kehittyminen ottaen huomioon niin olemassa olevat arvot kuin eri tahojen intressit. Tehtävässä voidaan merkittävästi edistää hulevesien hallintaa esimerkiksi edellyttämällä riittävän laajoja aluevarauksia hulevesiratkaisuille, huomioimalla mitoitussateissa ilmastonmuutoksen ennakoidut vaikutukset sekä tunnistamalla hulevesivahingoille alttiita paikkoja.
Rakennusvalvontaan liittyvässä ohjauksessa on mahdollista kiinnittää huomiota pienemmän mittakaavan kysymyksiin tai tiettyyn kohteeseen liittyviin riskeihin. ELY-keskukset lausuvat kuntien rakennusjärjestyksistä, esim. rakentamiskorkeuksista.
Voitaisiin tehdä
Tarvittaisiin valtakunnallisesti yhtenäistä näkemystä siitä, miten hulevesien hallintaan varaudutaan kuntien kaavoituksessa. Esimerkiksi sateiden riittävän mitoituksen tai hulevesille varattavien alueiden suhteen tarvittaisiin yhtenäistä näkemystä. Myös luontopohjaisten ratkaisujen käyttämiseen voitaisiin ohjata nykyistä vahvemmin.
SYKEn mallintamia hulevesitulvariskikarttoja voitaisiin hyödyntää myös ELYjen kaavalausunnoissa ja alueidenkäytön edistämistehtävässä.
Liikennejärjestelmäsuunnittelu
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Liikennejärjestelmätyöllä tarkoitetaan pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken tavoitteena liikennejärjestelmän kehittäminen. Liikennejärjestelmä muodostuu eri kulkutapojen liikenneväylistä ja niihin liittyvistä rakenteista sekä henkilö- ja tavaraliikenteestä ja näihin liittyvistä palveluista. ELY-keskukset osallistuvat aktiivisesti alueensa liikennejärjestelmän kehittämiseen yhdessä mm. maakuntien liittojen, kuntien ja Väyläviraston kanssa.
ELY-keskukset huolehtivat osaltaan julkisen henkilöliikenteen palveluiden saatavuudesta ja luovat edellytykset sen toimivuudelle ja sujuvuudelle.
Hulevesien hallinta on työssä tärkeä ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulma. Asiaa pidetään työssä esillä esimerkiksi osana lausuntoja.
Voitaisiin tehdä
SYKEn tuottamia hulevesitulvariskimallinnuksia voitaisiin hyödyntää ELYn hallinnoimilla väylillä ja tunnistaa esim. haavoittuvat kohteet ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeät reitit.
Yhteistä tietovarantoa rumpujen korkeuksista suhteessa tulevaisuuden olosuhteiden tarpeisiin voitaisiin kehittää käyttäen mallina Ruotsin ja Tanskan hyviä käytäntöjä.
Tieverkon hoito
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Teiden kunnossapidolla turvataan ensisijaisesti teiden päivittäinen liikennöitävyys ja luodaan edellytykset turvalliselle liikkumiselle.
ELY-keskuksen tehtävänä on huolehtia maanteiden kunnosta siten, että toimivat ja turvalliset kuljetukset ovat mahdollisia koko maassa kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidettavana on noin 78000 km maanteitä, josta moottoriteitä on noin 700 km, kevyenliikenteen väyliä noin 5000 km ja noin 14 800 siltaa. Noin 90 % eduskunnan vuosittain myöntämästä perustienpidon rahoituksesta käytetään teiden hoitoon ja ylläpitoon, johon kuuluu mm. teiden talvihoitoa, päällystämistä, siltojen korjauksia, sorateiden hoitoa, tienvarsien niittoa, tiemerkintöjen tekoa sekä varusteiden ja laitteiden, kuten pysäkkikatosten ja liikennemerkkien, kunnossapitoa.
Kuivatuksen kunnossapidolla huolehditaan siitä, että vesi pääsee virtaamaan pois tieltä ja sen rakenteista. Tien pinta on kallistettu tämän takia hieman ojiin päin. Kuivatuksen kunnossapito sisältää muun muassa ojien ja tierumpujen auki pitämisen. Lisäksi pientareiden reunoille ei saa kertyä veden virtausta estävää vallia. Koska vedellä on suuri rooli vaurioiden synnyssä, toimiva kuivatus on avainasemassa teiden kunnossapidossa. Kun tien kuivatus toimii kuten pitää, vesi ei pääse tekemään tuhojaan tien rakenteessa.
Suurin vesistöjemme kuormittaja on hajakuormitus, mutta myös väylänpito ja liikenne, erityisesti vaarallisten aineiden kuljetukset, voivat aiheuttaa riskin pintavesien laadulle. Väylien rakentamisesta pintavesille aiheutuvia haittoja vältetään huolellisella suunnittelulla, töiden oikealla ajoituksella, asentamalla tarvittaessa suojaverhoja vesialueelle ja huolehtimalla työmaan aikaisten hulevesien hallinnasta.
Voitaisiin tehdä
Maanteiden tulvariskikohteita tulisi systemaattisesti päivittää uusien ilmastoskenaarioiden pohjalta kaikilla alueilla.
Eri viranomaisilla olevaa tietoa kuivatuksista, purkuojista, tierummuista jne. voitaisiin koota edelleen systemaattisemmin yhteisiin järjestelmiin, esimerkiksi paikkatietoalustaan. Tarve korostuu ilmastonmuutoksen lisätessä valumien vesimääriä ja tätä myötä mahdollisia riskejä.
Yhteistä tietovarantoa rumpujen korkeuksista suhteessa tulevaisuuden olosuhteiden tarpeisiin voitaisiin kehittää käyttäen mallina Ruotsin ja Tanskan hyviä käytäntöjä.
YSL:n valvonta, ohjaus, neuvonta ja ennakkoneuvottelut
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.
ELY-keskukset laativat ympäristölupien valvontasuunnitelman omalle alueelleen. Siinä kuvataan alueen erityispiirteet ja valvonnan tarpeet sekä valvonnan resurssit ja tavoitteet. Suunnitelmassa on myös kuvaus alueellisesta valvontaan liittyvästä yhteistyöstä. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä ympäristöluvan lupamääräyksiä.
Ympäristölupiin liittyy usein vesistötarkkailuvelvoite, jonka avulla toiminnan vesistövaikutuksia valvotaan. Lupiin on asetettu päästöraja-arvoja sekä velvoitteita vesiin johdettaville päästöille. Lausunnoissa ELY-keskus ottaa kantaa vesiensuojeluratkaisuihin sekä vesienhoidon tavoitteisiin. Tarkastellaan myös, voiko toiminta heikentää vesien ekologista tilaa, joka voi olla este luvan myöntämiselle. Valvonnassa puututaan toiminnallisiin ongelmiin sekä ympäristön ominaisuuksista johtuviin haasteisiin, kuten happamien sulfaattimaiden tai mustaliuskeiden esiintymiseen.
Voitaisiin tehdä
Tarvittaisiin tarkempaa tietoa ja koulutusta hulevesien määrällisestä ja laadullisesta hallinnasta: esim. luonnonmukaisten menetelmien vaihtoehdot, mitoituksen perusteet.
Ympäristölupavelvollisten toimijoiden kuten kiertotalous- tai jätteidenkäsittelyalueilta jätevesiviemäriin johdettava hulevesi kuormittaa viemäriverkostoa. Jätteenkäsittelykenttien hulevesien laimeat pitoisuudet heikentävät jätevesikäsittelyn puhdistustehoa. Lisäksi erityisesti jätteenkäsittelykenttien laimeat hulevedet aiheuttavat ongelmia esimerkiksi runsaiden sateiden aikana, jolloin mahdollisissa ylivuototilanteissa myös väkevämmät puhdistamattomat jätevedet voivat päätyä huleveden huuhtomina suoraan ympäristöön ja mahdollisesti edelleen läheisiin vesistöihin. Kiertotalousalueiden ympäristöluvissa on yleistä, että kaikki jätteenkäsittelyn kenttäalueiden hulevedet tulee viemäröidä ja johtaa käsittelyyn.
Voitaisiin käydä läpi sellaisia tapauksia, joihin liittyy haasteellisia hulevesien hallinnan ratkaisuja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset kiertotalous- tai teollisuusalueet, joilla käsitellään erilaisia haitta-aineita. Tämän perusteella voitaisiin tunnistaa hyviä käytäntöjä hulevesien hallinnan suunnittelun tueksi.
Tarvittaisiin myös tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jotta kaikki hulevesien hallintaan liittyvät näkökulmat tunnistettaisiin ja pystyttäisiin paremmin ennakoimaan vaikutuksia.
Luonnonsuojelu
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Elämä on riippuvaista luonnon monimuotoisuudesta ja toimivista ekosysteemeistä. Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä, jotta elämän edellytykset maapallolla voidaan turvata. Ihmisen toiminta aiheuttaa ilmaston kuumenemista sekä luontokatoa. Tämän lisäksi olemassa olevien luontoympäristöjen laadun huononeminen aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä seuraa lajien ja luontotyyppien uhanalaistumista ja häviämistä.
Luonnonsuojelulain tavoitteena on osaltaan estää luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. ELY-keskukset valvovat luonnonsuojelulain noudattamista yhdessä muiden viranomaisten kanssa sekä edistävät luonnon- ja maisemansuojelua.
ELY-keskukset turvaavat luonnon monimuotoisuutta suojelemalla ja hoitamalla arvokkaita luontotyyppejä ja eliölajeja. Lisäksi ELY-keskukset huolehtivat, että luontoarvot otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja erilaisissa ympäristöä muuttavissa hankkeissa ja toimenpiteissä. Erilaisissa hankkeissa myös kunnostetaan ja hoidetaan arvokkaita luontoympäristöjä, kuten perinnemaisemia, pienvesiä, metsiä, soita ja lintuvesiä.
ELY-keskukset hankkivat valtiolle alueita suojelualueiksi eri luonnonsuojeluohjelmien toteuttamista varten. Alueet perustetaan yhteisellä sopimuksella maanomistajien kanssa. Merkittävässä roolissa metsien suojelussa on vapaaehtoisuuteen perustuva Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO).
Hulevesien hallinta nostetaan esille lausunnoissa silloin kun havaitaan, että hulevesistä voisi koitua riskejä alueen herkille lajeille tai luontotyypeille.
Voitaisiin tehdä
Tarvittaisiin tietoa hulevesien vaikutuksista luontokohteisiin. Useat herkät lajit ja luontotyypit ovat riippuvaisia tietystä olosuhteesta. Hulevesivahingot tai hulevesien määrän lisääntyminen voivat lisätä riskiä kuivuudesta riippuvaisille lajeille tai luontotyypeille.
Tietoa tarvittaisiin myös hulevesien sisältämien haitta-aineiden aiheuttamista riskeistä herkille kohteille. Tämä korostuu erityisesti kaupunkialueilla.
Pohjavesien suojelu
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskus ohjaa pohjavesien suojelua sekä vastaa pohjaveden ottamoiden valvonnasta ja pohjavesien luokittelusta.
Ympäristönsuojelulaissa on pohjaveden pilaamiskielto ja ympäristönsuojeluasetuksessa päästökielto. Vesilaissa säädetään esimerkiksi vedenottamoiden suoja-alueista ja pohjaveteen vaikuttavien hankkeiden luvanvaraisuudesta. Laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä säädetään mm. pohjavesialueiden luokittelusta ja suojelusuunnitelmista. Kansallinen lainsäädäntö toteuttaa EU:n vesipuitedirektiiviä, jonka tavoitteena on edistää vesivarojen kestävää käyttöä.
ELY-keskuksen pohjavesien suojelutehtävässä hulevedet otetaan huomioon esimerkiksi kaava-asioissa ja muissa lausunnoissa. Tavoitteina on, että pohjavesialueilla ei imeytetä likaisia hulevesiä ja toisaalta puhtaita hulevesiä imeytetään pohjavesialueilla mahdollisimman paljon.
Voitaisiin tehdä
Kuntiin suuntautuvassa työssä voitaisiin korostaa Ilmastonmuutoksen vaikutuksia hulevesien hallintaan.
Tietoisuutta tulisi lisätä puhtaiden hulevesien imeyttämisen merkityksestä pohjavesialueella pohjaveden muodostumisen turvaamiseksi.
YVA ja SOVA
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on lakisääteinen menettely, jossa selvitetään hankkeen vaikutukset ympäristölle. YVA-menettelyn tavoitteena on myös lisätä kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. Hanketyypit, joilta vaaditaan aina YVA, on lueteltu valtioneuvoston antamassa asetuksessa. Hankkeet voivat olla esimerkiksi moottoriteitä, kaatopaikkoja tai voimalaitoksia. Menettelyä ohjaa ja valvoo yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus.
SOVA-laki asettaa ELY-keskukselle tehtäviä alueellisena ympäristöviranomaisena. ELY-keskuksella on lisäksi tärkeä rooli SOVA-lain toimeenpanon edistämisessä ja neuvonnassa alueellaan. ELY-keskus vastaa myös omien suunnitelmiensa (esim. vesienhoitosuunnitelmat) ympäristövaikutusten arvioinnista.
Vesien hallinta ja hulevesivaikutukset ovat osa ympäristövaikutusten arviointia. Erityisesti hankkeet, jotka aiheuttamaan maanpeitteessä suuria muutoksia, voivat olla hulevesivaikutuksiltaan merkittäviä.
Voitaisiin tehdä
Voitaisiin lisätä tietoa ja koulutusta ilmastonmuutoksen vaikutuksesta hulevesiin ja valumiin sekä erilaisista hallintaratkaisuista ja niiden soveltuvuudesta.
Vesien- ja merenhoito
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Vesien- ja merenhoitoa suunnitellaan Suomessa vesienhoitoalueittain ja ELY-keskuksittain. Molemmissa on yhteistyöryhmiä, joiden kautta vesien käyttäjä voi vaikuttaa suunnitteluun.
ELY-keskukset arvioivat ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja seuraavat vesien tilaa. ELY-keskukset luokittelevat alueensa pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavedet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Tieto alueen vesistä ja niiden kunnosta esitetään vesienhoitosuunnitelmassa.
ELY-keskukset laativat myös toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimet vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisella vesienhoitoalueella yksi ELY-keskus koordinoi ELY-keskusten rajat ylittävää vesienhoitoa.
Toimenpideohjelmat sisältävät yksityiskohtaisemmat tiedot tarvittavista vesienhoidon toimenpiteistä. Jokainen ELY-keskus valmistelee alueelleen oman ohjelman.
Merenhoitosuunnitelma tehdään Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle. Sen laatimisesta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.
Vesien- ja merenhoidon suunnitelmassa ilmastonmuutoksen vaikutukset on huomioitu osana hulevesien hallintaa koskevia toimenpiteitä.
Hulevesihankkeita on rahoitettu ympäristöministeriön kaupunkivesien ohjelmasta, jossa painotuksena on ollut erityisesti haitta-aineiden vähentäminen.
Voitaisiin tehdä
Voitaisiin lisätä tietoa ja koulutusta hulevesien määrällisestä ja laadullisesta hallinnasta: esim. luonnonmukaisten menetelmien vaihtoehdot tai hulevesirakenteiden mitoituksen perusteet.
Voitaisiin edistää valuma-aluetasoista tarkastelua kaikissa vesienhoidon hankkeissa kokonaisvaltaisen hulevesien hallinnan edistämiseksi.