Kiertotalouden ja materiaalien uusiokäytön ratkaisujen riskienhallinta

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskuksissa kiertotalouden edistämistyötä tehdään osana ELY-keskusten toimivaltaan kuuluvien tehtävien hoitoa. Kiertotaloustyö on laaja-alaista ja vaatii eri vastuualueiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Keskeistä kiertotalouden edistämistyössä on myös erilaisten sidosryhmien kanssa tehtävä työ.

Maamassojen uudelleenkäyttöä pyritään edistämään niihin liittyvät ympäristöriskit huomioiden.

Kiertotalouden edistämistehtävässä ympäristöriskien hallintaan liittyvät kysymykset voivat tulla vastaan esim. lupakäsittelyissä. Edistämistehtävässä on mahdollista tehdä laaja-alaista yhteistyötä näiden haasteiden huomioimiseksi jo varhaisessa vaiheessa.

Voitaisiin tehdä

Tarvittaisiin TKI-hankkeita, joissa poikkileikkaavassa yhteistyössä haettaisiin ratkaisuja ympäristöriskien hallintaan osana kiertotaloutta. Myös tiedonvälitystä jo löytyneistä ratkaisuista ja toimintatavoista tulisi lisätä.

Olisi tärkeä edistää myös sertifiointeja ja muita menettelyjä, joissa kierrätettyjen materiaalien turvallisuus voidaan todeta riittävällä tasolla.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston (AVI) antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.

Vesilakia sovelletaan vesitalousasioihin, joilla tarkoitetaan vesitaloushankkeiden toteuttamista sekä muuta vesivarojen ja vesiympäristön käyttöä ja hoitoa. Iso osa vesilain valvonnasta on ennakkovalvontaa, mutta tarvetta on myös kohteiden jälkivalvonnalle esimerkiksi säännöstelyjen, täyttöjen, rakenteiden, väylien ja vedenoton valvonnassa. Laillisuusvalvonnan ohella ELY-keskus valvoo vesilain mukaisissa asioissa yleistä etua. Yleisen edun valvonta tarkoittaa muun muassa ympäristön- ja luonnonsuojeluun, alueidenkäyttöön, kalatalouteen ja vesiliikenteeseen liittyvien näkökohtien huomioon ottamista. Vesilain valvonta kohdennetaan ensisijaisesti hankkeisiin, joilla on yleisen edun kannalta merkittäviä vaikutuksia.

Ilmastonmuutosnäkökulma on mukana perustyössä ja se otetaan huomioon lausunnoissa ja muissa prosesseissa. Työssä esim. harkitaan pilaantuneiden pohjavesikohteiden riskinhallintaa, tavoitteena on pohjavedenhankinnan turvaaminen. Keskeinen pohjaveden laadulle riskejä aiheuttava tekijä on maa- ja ruoppausmassojen läjitys. Valvontatehtävässä huolehditaan, ettei tästä aiheudu riskejä pohjavesille.

Voitaisiin tehdä

Tietoa materiaalien ja maa-ainesten kierrossa pysymisestä tarvittaisiin edelleen lisää esim. pohjavesiriskien suhteen.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Vuoteen 2027 ulottuvassa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa (VALTSU) on esitetty jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi.  Suunnitelmaan on kirjattu valtionhallintoa sitovia toimenpiteitä sekä muille tahoille suunnattuja toimenpide-ehdotuksia.  Jätelain 88 §:n mukaan ELY-keskusten on asetettava valtakunnallisen jätesuunnitelman valmistelua, toimeenpanoa sekä toimeenpanon seurantaa varten jätehuollon alueellinen yhteistyöryhmä.

Voitaisiin tehdä

Tulisi tunnistaa arvokkaita materiaaleja, joiden kierrossa pysymiseen liittyy merkittäviä ympäristöriskejä ja hakea tutkimuksen ja kehityksen keinoin ratkaisuja.

Riskienhallintasuunnitelmissa tulisi ottaa huomioon myös jätehuollon toimivuus sään ääriolosuhteissa ja kiinnittää tähän huomiota erityisesti kohteissa, joissa käsitellään ympäristöä pilaavia jätteitä.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Tuottajavastuu koskee Suomessa akkuja ja paristoja, ajoneuvoja, pakkauksia, paperia ja paperituotteita, renkaita, sähkö- ja elektroniikkalaitteita sekä tiettyjä kertakäyttöisiä muovituotteita.

Pirkanmaan ELY-keskus ohjaa ja valvoo tuottajavastuun toteutumista keskitetysti koko maassa, lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Valvonnalla varmistetaan, että kaikki tuottajavastuun alaiset yritykset osallistuvat jätehuollon järjestämiseen ja kustannuksiin. Pirkanmaan ELY-keskus tekee valvonnassa yhteistyötä muiden viranomaisten, kuten Verohallinnon, Tullin ja Suomen ympäristökeskuksen, kanssa.

Tuottajavastuun alaisten tuotteiden valmistajilla, maahantuojilla ja etämyyjillä sekä pakkaajilla on jätelain mukaan velvollisuus, mutta myös oikeus, järjestää tuotteidensa jätehuolto, kun ne poistetaan käytöstä. Tuottajavastuu kattaa tuotteiden keräyksen, kuljetuksen sekä jätteenkäsittelyn/kierrätyksen​. Rinnakkaisia keräys- ja vastaanottojärjestelmiä saa perustaa vain yhteistoiminnassa tuottajan kanssa. Tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat eli valmistajat, maahantuojat tai pakkaajat maksavat kunnille tuotteidensa aiheuttamia roskaamisen siivoamiskustannuksia sekä roskaantumisen ennaltaehkäisemisen eli jätehuollon järjestämisen kustannuksia.

Tuottajarekisteriin kuuluvien tuottajien ja tuottajayhteisöjen on raportoitava markkinoille saatettujen tuotteiden määrät sekä keräys- ja kierrätysmäärät ELY-keskukselle vuosittain. Tuottajayhteisöön kuuluvat yritykset raportoivat tietonsa tuottajayhteisöille. Tuottajien tulee saavuttaa kierrätys- ja hyödyntämisvaatimukset. Raportoitujen tietojen pohjalta Pirkanmaan ELY-keskus kokoaa valtakunnalliset tuottajavastuutilastot ja raportoi ne useimpien alojen osalta myös Euroopan komissiolle.

Tuottajavastuuvalvonnalla varmistetaan muun muassa, että tuottajavastuun alaisille jätteille on riittävän laaja ja tiheä keräysverkko, tuottajayhteisöillä on riittävät taloudelliset voimavarat toimintojensa asianmukaiseksi järjestämiseksi ja että tuottajat ja tuottajayhteisöt tiedottavat tuotteiden keräyksestä ja kierrätyksestä lain edellyttämällä tavalla. Jätehuoltojärjestelmän toimintaa turvaavat myös vaatimukset tuottajien ja tuottajayhteisöjen omavalvonnalle ja toimintasuunnitelmille, jolla varaudutaan poikkeustilanteisiin.

Jätehuollon tuottajavastuuvelvollisuus koskettaa välillisesti myös ammattimaisia jätteen käsittelijöitä. Tämän takia tuottajavastuu otetaan huomioon jätteenkäsittelijöiden ympäristöluvissa sekä valvonnassa. Tuottajavastuuviranomainen on laatinut ympäristölupien käsittelijöille sekä jätteenkäsittelytoiminnan valvojille ohjeen tuottajavastuun huomioon ottamiseksi.

Lainsäädännössä tuottajavastuunalaisten tuotteiden osalta oleellisia ovat myös kierrätys-, keräys- ja hyödyntämistavoitteet, materiaalien talteenottotavoitteet, haitallisten ja vaarallisten aineiden käytön rajoitukset ja kiellot, aiheuttaja maksaa-periaate sekä erilaiset vähimmäiskäsittelyvaatimukset. Tuottajavastuuvalvontaa tehdään myös kohdennetusti niiden yrityksien osalta, jotka eivät hoida tuottajavastuuvelvoitteitaan. Lisäksi valvotaan ulkomaalaisia etäkauppiaita, jotta suomalaiset tuottajat eivät joudu maksamaan näiden tuotteiden jätehuollon kustannuksia. Yksittäisiin tuottajavastuun alaisiin tuotteisiin liittyy myös tuotekohtaista riskienhallintaa, kuten esim. litiumioniakkujen paloturvallisuuteen sekä akkujen määrän voimakkaaseen kasvuun yhteiskunnan ja teollisuuden sähköistymisen vuoksi.

Voitaisiin tehdä

Voitaisiin laajentaa ennakkovalvonnan ja -viestinnän käyttöä. Viestinnässä voitaisiin painottaa tuottajavastuun alaisten tuotteiden ympäristöriskejä, sekä sitä miten tuottajavastuun keinoin voidaan varautua puhtaaseen siirtymään.

Pyritään edistämään tuottajavastuun alaisten jätteiden kierrätysprosessien kehittämistä materiaalien talteenottoa ja hyödyntämistä varten. Valvotaan lakisääteisten kierrätys-, hyödyntämis-, uudelleenkäyttö- ja materiaalien talteenottotavoitteiden toteutumista.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskukset pyrkivät uusia teitä rakentamalla ja nykyisiä parantamalla lisäämään liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Tiehankkeet sisältävät mm. teiden, kävely- tai pyöräilyväylien, siltojen, tunnelien ja tievalaistuksen rakentamista ja parantamista.

Kilpailutuksissa resurssitehokkuus toteutuu pääsääntöisesti hyvin. Ympäristökriteerejä käytetään pääasiassa investointien toteutukseen, hoitoon ja käyttöön, sekä korjaukseen. Suunnittelussa on käsitelty uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksia.

Väylän hankintakategoriat ohjaavat liikennevastuualueiden hankintoja ja niiden tavoitteita. Yleisissä linjauksissa on todettu ”Edistämme hankinnoilla ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteita”. Kokonaisuudessaan ympäristökriteerien käyttö on kuitenkin vielä maltillista.

Voitaisiin tehdä

Tarvittaisiin kokonaisvaikutusten arviointia uusien tielinjauksien hiilitaseen laskentaan ottaen huomioon sekä rakentamisen aikaiset vaikutukset sekä käytönaikaiset vaikutukset ilmastoon.

Voitaisiin tunnistaa ja pilotoida valtakunnallisesti kohdetyyppejä, joille uusiokäytön kokeilut erityisesti sopisivat. Kokeiluissa tulisi ottaa huomioon sekä lyhyen että pitkän aikavälin kokeiluja.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

Maaperä kuntoon -ohjelman tavoitteena on tunnistaa valtakunnallisesti merkittävät, niin kutsutut isännättömät pilaantuneet alueet, joiden pilaajaa ei saada selville tai tavoiteta, tai joiden selvittäminen tai puhdistaminen olisi muulle taholle ilmeisen kohtuutonta. Ohjelma edistää ympäristön ja terveyden kannalta kiireellisten kohteiden selvittämistä ja puhdistamista, ja tavoitteena on saada alueiden mahdolliset riskit kestävällä tavalla hallintaan.

Ohjelman toteuttaminen on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen. Kohteiden selvittämistä ja puhdistamista voidaan tukea valtionavustuksella tai järjestämällä kohteen selvittäminen tai puhdistaminen Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta. Maaperä kuntoon -ohjelmaan valitaan vuosittain noin 30–40 kohdetta, joiden selvittämisen Pirkanmaan ELY-keskus järjestää.

Riskikohteita pisteytetään valtakunnallisesti hyödyntämällä Suomen ympäristökeskuksen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämää maaperän tilan tietojärjestelmää (MATTI).Pisteytyksessä käytetään mallia, joka huomioi muun muassa mahdollisesti pilaantuneen alueen etäisyydet luonnonsuojelu- ja pohjavesialueisiin, vesistöihin ja asutukseen. Kohteista neuvotellaan kunkin alueellisen ELY-keskuksen kanssa.

Maaperä kuntoon -ohjelmassa edistetään kestävää riskienhallintaa aina selvitysvaiheesta puhdistukseen saakka. Niin selvityksiä kuin puhdistuksia kilpailuttaessamme tarjotaan konsulteille mahdollisuutta Green Dealiin, jossa maksetaan suurempaa korvausta silloin, kun hankkeessa hyödynnettävissä koneissa ei käytetä fossiilisia polttoaineita.

Maaperä kuntoon-ohjelma pyrkii myös vähentämään luonnonvarojen käyttöönottoa käyttämällä mahdollisimman vähän neitseellistä maata kunnostuksissa sekä minimoimalla konetyötä ja kuljetuksia kunnostuksien yhteydessä. Nämä kaksi näkökulmaa otetaan huomioon riskiperusteisessa kestävän kunnostamisen toteuttamisessa.

Voitaisiin tehdä

Maa-ainesten uusiokäyttöä tulisi edelleen edistää. Laaja-alainen yhteistyö ja suurten kaupunkien massakoordinaatiotehtävistä saadut kokemukset olisivat tässä tärkeässä asemassa. Maa-ainesten puhtauteen liittyvä riskinhallinta olisi yhteistyössä keskeistä.

Tarvittaisiin tarkempia selvityksiä ja hyviä käytäntöjä siitä, missä tilanteissa maa-aineksen uudelleenkäyttö on ympäristöriskit huomioiden mahdollista.

Maa-ainesten uudelleenkäytöstä ja potentiaalista tarvittaisiin myös selvityksiä eri mittakaavoissa, niin kunnan omissa kohteissa kuin aluetasollakin.

ELY-keskuksissa tehdään jo nyt

ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.

ELY-keskukset laativat ympäristölupien valvontasuunnitelman omalle alueelleen. Siinä kuvataan alueen erityispiirteet ja valvonnan tarpeet sekä valvonnan resurssit ja tavoitteet. Suunnitelmassa on myös kuvaus alueellisesta valvontaan liittyvästä yhteistyöstä. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä ympäristöluvan lupamääräyksiä. ELY-keskukset valvovat jätevedenpuhdistamojen toimintaa.

Ympäristölupiin liittyy usein vesistötarkkailuvelvoite, jonka avulla toiminnan vesistövaikutuksia valvotaan. Lupiin on asetettu päästöraja-arvoja sekä velvoitteita vesiin johdettaville päästöille. Lausunnoissa ELY-keskus ottaa kantaa vesiensuojeluratkaisuihin sekä vesienhoidon tavoitteisiin. Tarkastellaan myös, voiko toiminta heikentää vesien tilaa, joka voi olla este luvan myöntämiselle.

Valvottaviin lupamääräyksiin sisältyy jo tällä hetkellä ilmastonmuutostekijöitä. Näitä ovat energiatehokkuus, päästöt, ympäristöriskeihin (ml. ilmastoriskit) varautuminen, jätehuolto ja kiertotalous.

Energiatehokkuus huomioidaan ympäristölupahakemuksissa sekä BAT-asiakirjoissa (mm. elintarvike-BAT sisältää raja-arvon energiatehokkuudelle, jota tulee noudattaa 4 vuoden kuluessa ja siitä tulee raportoida). Suuri osa teollisuuden valvontakohteista on mukana Motivan energiatehokkuussopimuksessa.

YSL:n 1 § 1 momentin 2) kohdassa lain tarkoituksena mainitaan ilmastonmuutoksen torjunta. Esim. sademäärien lisääntyminen on huomioitu ympäristölupahakemuksista annettavissa lausunnoissa.

Valvotaan kierrätettävien jätteiden laatua. Käydään keskusteluja etukäteen, voiko jotain jätettä käyttää ja neuvotaan mitä selvityksiä pitää toimittaa ja kuinka asiassa tulisi edetä.

Neuvonta koetoimintailmoituksen laatimiseen, jos halutaan kokeilla jotain uutta tekniikkaa tai jätteen käsittelyä.

Voitaisiin tehdä

Jäteperäisten materiaalien laatukriteerejä ja sertifiointeja tulisi edelleen kehittää, jotta materiaalien hyödyntäminen erilaisissa kohteissa mahdollistuisi.