Tehtävät
ELY-keskuksen tehtävät, joilla kehittämiskohdetta edistetään.
YSL:n valvonta, ohjaus, neuvonta ja ennakkoneuvottelut
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.
ELY-keskukset laativat ympäristölupien valvontasuunnitelman omalle alueelleen. Siinä kuvataan alueen erityispiirteet ja valvonnan tarpeet sekä valvonnan resurssit ja tavoitteet. Suunnitelmassa on myös kuvaus alueellisesta valvontaan liittyvästä yhteistyöstä. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä ympäristöluvan lupamääräyksiä.
Työssä käsitellään mm. pilaantuneisiin maihin sekä maamassojen uudelleenkäyttöön liittyviä kysymyksiä. Keskeisessä roolissa on pohjaveden hyvän tilan turvaaminen esimerkiksi maaperän pilaantumisen aiheuttamaa riskiä arvioitaessa.
Pima-päätöksissä on käytössä kokonaiskestävyyden arviointi. Maa-ainesten hyötykäyttöä edistetään esimerkiksi mahdollistamalla kaivuumassojen käyttö puhdistuskohteissa. Maaperän puhdistaminen turvaa puhtaan pohjaveden saantia.
Osana kaavaprosesseja käydään etukäteen neuvotteluja kaavoitettavien alueiden riskeistä, joita kartoitetaan maaperätutkimuksilla, joiden perusteella päätetään sopivat riskienhallintatoimenpiteet.
Voitaisiin tehdä
Tarvitaan selvitys ja lisätietoa sopeutumisen tarpeista pilaantuneiden maiden riskien hallinnassa. Kansainvälisiä raportteja on olemassa, mutta Suomen kontekstia ei ole vielä riittävästi selvitetty.
Luonnonvarojen käytön vähentämiseksi maa-ainesten uudelleenkäyttöä tulisi edistää rakennushankkeissa. Tätä varten tarvittaisiin edelleen selvityksiä siitä, missä tilanteissa uudelleenkäyttö on riskit huomioiden mahdollista. Selvityksiä tarvittaisiin myös kunta- ja aluetasolla siitä, missä uudelleenkäytettävät maamassat sijaitsevat.
Yhteistyötä massakoordinaattoreiden kanssa voitaisiin lisätä. Massakoordinaattori-toimintamallia voitaisiin edistää myös valtakunnallisesti.
PIMA-kunnostuspäätöksissä voitaisiin hyödyntää tietoa eri menetelmien ilmastovaikutuksista entistä systemaattisemmin ja kerätä menetelmien käytöstä myös seurantatietoa.
Maaperä kuntoon -ohjelman mukaiset tehtävät
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
Maaperä kuntoon -ohjelman tavoitteena on tunnistaa valtakunnallisesti merkittävät, niin kutsutut isännättömät pilaantuneet alueet, joiden pilaajaa ei saada selville tai tavoiteta, tai joiden selvittäminen tai puhdistaminen olisi muulle taholle ilmeisen kohtuutonta. Ohjelma edistää ympäristön ja terveyden kannalta kiireellisten kohteiden selvittämistä ja puhdistamista, ja tavoitteena on saada alueiden mahdolliset riskit kestävällä tavalla hallintaan.
Ohjelman toteuttaminen on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen. Kohteiden selvittämistä ja puhdistamista voidaan tukea valtionavustuksella tai järjestämällä kohteen selvittäminen tai puhdistaminen Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta. Maaperä kuntoon -ohjelmaan valitaan vuosittain noin 30–40 kohdetta, joiden selvittämisen Pirkanmaan ELY-keskus järjestää.
Riskikohteita pisteytetään valtakunnallisesti hyödyntämällä Suomen ympäristökeskuksen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämää maaperän tilan tietojärjestelmää (MATTI).Pisteytyksessä käytetään mallia, joka huomioi muun muassa mahdollisesti pilaantuneen alueen etäisyydet luonnonsuojelu- ja pohjavesialueisiin, vesistöihin ja asutukseen. Kohteista neuvotellaan kunkin alueellisen ELY-keskuksen kanssa.
Maaperä kuntoon -ohjelmassa edistetään kestävää riskienhallintaa aina selvitysvaiheesta puhdistukseen saakka. Niin selvityksiä kuin puhdistuksia kilpailuttaessamme tarjotaan konsulteille mahdollisuutta Green Dealiin, jossa maksetaan suurempaa korvausta silloin, kun hankkeessa hyödynnettävissä koneissa ei käytetä fossiilisia polttoaineita.
Maaperä kuntoon-ohjelma pyrkii myös vähentämään luonnonvarojen käyttöönottoa käyttämällä mahdollisimman vähän neitseellistä maata puhdistamisissa sekä minimoimalla konetyötä ja kuljetuksia puhdistusten yhteydessä. Nämä kaksi näkökulmaa otetaan huomioon riskiperusteisessa kestävän puhdistamisen toteuttamisessa.
Voitaisiin tehdä
Otetaan käyttöön selvitys puhdistusmenetelmien päästövaikutuksista ja viestitään selvityksen tuloksista myös muille toimijoille.
PIMA-puhdistamispäätöksissä voitaisiin hyödyntää tietoa eri menetelmien ilmastovaikutuksista entistä systemaattisemmin ja kerätä menetelmien käytöstä myös seurantatietoa.
Alueidenkäyttö
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskukset edistävät kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä sekä valvovat maakunta-, yleis- ja asemakaavoitusta, rakentamista ja muuta alueiden käyttöä asioissa, jotka ovat vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä. Edistämistehtävän toteuttamiseksi ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita.
Alueidenkäyttötehtävässä pystytään laaja-alaisesti huomioimaan rakennetun ympäristön kokonaisuuden kehittyminen ottaen huomioon niin olemassa olevat arvot kuin eri tahojen intressit. Tehtävässä tavoitteena on varmistaa, että kaavassa osoitettava rakentaminen voidaan toteuttaa ilman pilaantuneen maan aiheuttamia riskejä. Ilmastonäkökulmasta tehtävässä voidaan esimerkiksi edistää maamassojen uusiokäyttöä esimerkiksi massatasapainoselvitysten keinoin. Kokonaisharkinnassa voidaan tuoda esiin myös valinnat, jotka vähentävät rakentamattoman maan käyttöön ottamisen tarvetta.
Merkittävässä roolissa tehtävässä on tiedonvälitys pilaantuneista maa-alueista ja niihin liittyvistä riskeistä alueen suunnittelua ja käyttöä varten. Esimerkiksi tiedot vanhoista kaatopaikoista voivat vaikuttaa siihen, millaisia toimintoja alueelle voidaan turvallisesti sijoittaa tai miten maan pintaa voidaan turvallisesti käsitellä.
Hulevesien hallinnan edistäminen on osa maaperän pilaantumiseen liittyvää riskienhallintaa. Alueidenkäyttötehtävässä tätä tehdään esim. huolehtimalla riittävistä hulevesien hallintarakenteista.
Rakennusvalvontaan liittyvässä ohjauksessa on mahdollista kiinnittää huomiota pienemmän mittakaavan kysymyksiin tai tiettyyn kohteeseen liittyviin riskeihin.
Voitaisiin tehdä
Voitaisiin huolehtia, että haitta-aineiden kulkeutumisen riskejä arvioitaessa käytössä on tuorein tieto ilmastonmuutoksen etenemisestä ja työssä hyödynnetään myös voimakkaimman lämpenemisen skenaarioita. Tässä keskeistä on sadannan lisääntyminen ja tätä myötä hulevesien hallinnan tarpeen lisääntyminen.
Ilmastonmuutoksen edetessä riskit pohjaveteen muuttuvat ja näihin varautumiseen tarvittaisiin lisätietoa sekä seurannan lisäämistä. Haitta-aineiden huomiointi tulisi ottaa entistä enemmän mukaan pohjavedenoton tarkkailuohjelmiin. Yhteistarkkailuja tulisi kehittää ja edistää tiedon keräämiseksi.
Pohjavesien suojelu
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskus ohjaa pohjavesien suojelua sekä vastaa pohjaveden ottamoiden valvonnasta ja pohjavesien luokittelusta.
Ympäristönsuojelulaissa on pohjaveden pilaamiskielto ja ympäristönsuojeluasetuksessa päästökielto. Vesilaissa säädetään esimerkiksi vedenottamoiden suoja-alueista ja pohjaveteen vaikuttavien hankkeiden luvanvaraisuudesta. Laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä säädetään mm. pohjavesialueiden luokittelusta ja suojelusuunnitelmista. Kansallinen lainsäädäntö toteuttaa EU:n vesipuitedirektiiviä, jonka tavoitteena on edistää vesivarojen kestävää käyttöä.
Pilaantuneet maat ovat keskeinen riski pohjavesien saatavuudelle. Pohjavesien suojelutehtävässä edistetään pohjavesien riskinhallintaa, turvataan hyvässä tilassa olevia pohjavesiä sekä turvataan pohjaveden hankintaa.
Voitaisiin tehdä
Pohjavesialueiden pilaantuneiden maa-alueiden aiheuttamien riskien arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös muuttuvat ilmasto-olosuhteet.
Pohjaveden suojelusuunnitelmat sekä vedenoton tarkkailuohjelmat tulisi kehittää huomioimaan myös sään ääri-ilmiöihin liittyvät riskit.
Kiertotalouden edistäminen
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskuksissa kiertotalouden edistämistyötä tehdään osana ELY-keskusten toimivaltaan kuuluvien tehtävien hoitoa. Kiertotaloustyö on laaja-alaista ja vaatii eri vastuualueiden välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Keskeistä kiertotalouden edistämistyössä on myös erilaisten sidosryhmien kanssa tehtävä työ.
Pilaantuneen maaperän kunnostushankkeissa pyritään edistämään maa-ainesten hyötykäyttöä mahdollistamalla kaivumassojen käytön puhdistuskohteissa.
Maamassojen uudelleenkäyttöä pyritään edistämään niihin liittyvät ympäristöriskit huomioiden.
Voitaisiin tehdä
Kiertotalousnäkökulmat voisivat olla vahvemmin mukana PIMA-päätöksissä. Materiaalivirtatarkasteluja tulisi saada nykyistä paremmin käyttöön. Toimijoiden tietoisuutta saatavilla olevista maa-aineksista voitaisiin lisätä uudelleenkäytön edistämiseksi, esimerkiksi Materiaalitorin ja muiden palveluiden käyttöä edistämällä.
Massakoordinointia voitaisiin edistää ja koota massakoordinaattoreiden työn tuloksista yleistettäviä havaintoja ELY-keskusten ja kuntien käyttöön. Myös kuntien välistä yhteistyötä voitaisiin edistää.
Maaperäkunnostuksissa toimenpiteiden yhteyteen voitaisiin kehittää end of waste -toimenpiteitä soveltuvissa kohteissa.
Vesilain valvonta, ohjaus ja neuvonta
ELY-keskuksissa tehdään jo nyt
ELY-keskuksilla on ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisia valvontatehtäviä. ELY-keskus valvoo aluehallintoviraston (AVI) antamia ympäristö- ja vesilupapäätöksiä sekä yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa.
Ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen on mukana perustyössä ja se otetaan huomioon esimerkiksi lausunnoissa. Työssä harkitaan pilaantuneiden pohjavesikohteiden riskinhallintaa ja tavoitteena on pohjavedenhankinnan turvaaminen. Keskeinen pohjaveden laadulle riskejä aiheuttava tekijä on maa- ja ruoppausmassojen läjitys ja valvontatehtävässä huolehditaan, ettei tästä aiheudu riskejä pohjavesille.
Voitaisiin tehdä
Pohjavesialueiden pilaantuneiden maa-alueiden aiheuttamien riskien arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös muuttuvat ilmasto-olosuhteet.
Pohjaveden suojelusuunnitelmat sekä vedenoton tarkkailuohjelmat tulisi kehittää huomioimaan myös sään ääri-ilmiöihin liittyvät riskit.